Tieliikenneonnettomuustilasto kattaa poliisin tietojärjestelmään kirjaamat tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuudet.

Tieliikenneonnettomuustilastossa käytössä olevat yksiköt:

• Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleita
• Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneita (ml. vakavasti loukk.)
• Tieliikenneonnettomuuksissa vakavasti loukkaantuneita
• Henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia
• Kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia
• Loukkaantumiseen johtaneita tieliikenneonnettomuuksia (mukaan lukien vakavaan loukkaantumiseen johtaneet)
• Vakavaan loukkaantumiseen johtaneita tieliikenneonnettomuuksia

Viralliseen tilastoon päätyväksi tieliikenneonnettomuudeksi katsotaan henkilövahinkoon johtanut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo.

Tieliikennelaissa määriteltyjen ajoneuvojen lisäksi osallisiksi kulkuneuvoiksi luetaan myös raitiovaunu sekä juna tasoristeysonnettomuuksissa. Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus. Polkupyörällä (=ajoneuvo) kaatuminen on.

Tieliikenneonnettomuustilasto kattaa alueellisesti koko Suomen. Alueluokitus on tuoreimman julkaistun vuoden mukainen.

Tietoja on vuodesta 1931 alkaen. Tuoreimmat ennakkotiedot koskevat julkistushetkeä edeltävän kuukauden tietoja.

Tieliikenneonnettomuustilaston tietojen mittayksikkö on lukumäärä.

Tilaston viiteajankohdat ovat kalenterivuosi ja -kuukausi.

Tilastot tehdään kaikilla kuntajaotukseen perustuvilla aluejaoilla, kuten koko maa, maakunta, seutukunta ja kunta.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja. 

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastokeskus ylläpitää myös Väyläviraston tieliikenneonnettomuusaineistoa. Tilastokeskus luovuttaa aineistoa Väyläviraston pyynnöstä vain niille tahoille, joille Väylävirasto myöntää käyttöluvan ja joille Poliisihallinto on myöntänyt Tilastokeskuksen tietoluvassa luvan luovutukseen.

Tieliikenneonnettomuustilasto palvelee liikenneturvallisuustilanteen seurantaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tilaston tietoja käytetään muun muassa liikenneturvallisuustoimenpiteiden ja liikennesuunnittelun perusteena. Valtakunnallisella tasolla käyttäjiä ovat ministeriöt, keskusvirastot ja liikennealan järjestöt, paikallisella tasolla lähinnä kunnat.

Kansainvälisesti tiedot toimitetaan muun muassa YK:n Euroopan talouskomissiolle (ECE), OECD:n tieliikenne- ja liikenneonnettomuustietokantaan (IRTAD) sekä Euroopan unionin tieliikenneonnettomuustietokantaan CAREen, joka perustuu ministerineuvoston päätökseen (93/704/EC).

Tilaston laadintaan liittyvä tiedonantovelvollisuus perustuu Tilastolakiin ja sen pykälään 14. Lain mukaan "Valtion viranomaiset ovat velvollisia antamaan salassapitosäännösten estämättä Tilastokeskukselle tilastojen laatimisen kannalta välttämättömät tiedot hallussaan olevista tietoaineistoista sekä tiedot omasta toiminnastaan, taloudestaan, hoitamistaan tehtävistä, henkilöstöstään ja muista toiminnan edellyttämistä voimavaroista."

Tilastokeskus saa poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA) tallennetut tieliikenneonnettomuustiedot poliisilta.

Tietoja onnettomuuspaikasta on täydennetty Väyläviraston Digiroad-tietojärjestelmän aineistoilla. Rekisterin vastuutahoksi on vaihtunut Fintraffic ja tietojärjestelmän nimi on muuttumassa Digitraffic road networkiksi.

Tilastokeskus täydentää vuosiaineistoa kuolemansyytilaston tiedoilla kuolleista. Aineistoa täydennetään lisäksi pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn tiedoilla, oikeustilaston pakkokeinoaineistolla sekä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tiedoilla kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista.

Lisäksi tieliikenneonnettomuusaineistoa täydennetään vuosittain Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin moottoriajoneuvotiedoilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekistereiden ja The Association for the Advancement of Automotive Medicinen EU-maille lisensoiman muunnostaulukon avulla saadaan tieto loukkaantumisen vakavuudesta.

Tiedot poliisilaitoksilta siirretään keskitettyyn rekisteriin, josta uudet tiedot muokataan ja siirretään Tilastokeskukseen 3 kertaa kuukaudessa. Jokaiselta kuukaudelta toimitetaan Tilastokeskukselle täydennysaineisto 3 kuukautta sen päättymisen jälkeen.

Tietolähteenä ovat poliisin tietojärjestelmään kirjaamat ja Tilastokeskukselle ilmoittamat henkilövahinkoon johtaneet tieliikenteen onnettomuudet.

Onnettomuudet on kirjattu poliisin tietojärjestelmään, josta ne siirretään Tilastokeskukseen kolmesti kuukaudessa. Poliisin tietoja täydennetään Väyläviraston, Liikenne ja viestintävirasto Traficomin ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston tiedoilla.

Tarkistetaan, että tietokannan muuttujien arvot ovat loogisesti mahdollisia. Prosessin eri vaiheissa tehdään tarkistusajoja ja tietoja korjataan niiden perusteella.

Tietokannan tietoja editoidaan käsittelysääntöjen mukaisesti ja käyttäen muita lähdeaineistoja. Rekisteriaineistot yhdistetään yksilöivien tunnisteiden avulla: tieliikenneonnettomuuksilla, niiden osallisilla, ajoneuvoilla ja henkilöillä on omat tunnisteensa.

Tarkastetaan, ettei omaisuusvahinkojen joukkoon ole jäänyt henkilövahinko-onnettomuuksia. Tieliikenneonnettomuus-määritelmän ulkopuolelle jäävät onnettomuudet poistetaan.

Julkaistuja tietoja voidaan pitää varsin luotettavina. Tilasto kattaa kuolemaan johtaneet onnettomuudet lähes sataprosenttisesti ja suuren osan loukkaantumisonnettomuuksista. Peittävyys kontrolloidaan kuolinsyytodistusten avulla.

Peittävyys on tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden osalta noin 30 %. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneissa polkupyöräilijöissä.

Puutteellisuudet johtuvat siitä, etteivät onnettomuudet tule poliisin tietoon. Puuttuvista loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista valtaosassa on vain lieviä loukkaantumisia, sillä tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku on loukkaantunut vakavasti.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tilastolle on tehty läpivalaisu syksyllä 2017.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tieliikenneonnettomuustiedoista julkistetaan kuukausittain ennakkotieto, noin 3 viikkoa kuukauden päättymisen jälkeen. Lopulliset tiedot julkistetaan vuosittain tammikuussa, noin 12 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Tiedot julkistetaan julkistuskalenteriin merkittynä päivänä.

Tiedot ovat maantieteellisesti vertailukelpoisia.

Vuosina 1931 - 1940 tilasto sisälsi vain onnettomuudet, joissa osallisena oli moottorikäyttöinen ajoneuvo. Huomattava muutos tilastoinnissa tapahtui 1978, jolloin loukkaantumisiksi ei katsottu enää mustelmia, naarmuja ynnä muita sellaisia, joista ei aiheudu hoidon tarvetta. Määrittelymuutos vähensi loukkaantuneitten määrää lähes 30 %.

Poliisi siirtyi käyttämään uutta tietojärjestelmää vuonna 1995. Siirtyminen aiheutti ongelmia onnettomuus- ja loukkaantumislukujen vertailussa. Muutos ei vaikuttanut vertailukelpoisuuteen kuolemantapausten osalta, jotka tarkistetaan edelleen myös kuolemansyytilastosta.

Vuonna 2003 Tilastokeskuksessa otettiin käyttöön tieliikenneonnettomuustietojen käsittelyyn uusi tietojärjestelmä. Nykyaikaisempi tietojärjestelmä mahdollisti onnettomuustietojen perusteellisemman käsittelyn ja muiden aineistojen helpomman hyväksikäytön. Tarkempien tilastoperusteiden käyttöönotto nosti loukkaantuneiden lukumääriä noin 8 %. Kuolleiden lukumääriin uudistus ei vaikuttanut.

Vuoden 2007 alusta lähtien tieliikenneonnettomuustietoja on täydennetty kuukausittain liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien poliisijäsenten täyttämistä ennakkotietolomakkeista saaduilla tiedoilla. Tämä osaltaan parantaa ennakkotietoja erityisesti alkoholitapausten kirjaamisessa.

Onnettomuudet, joissa ajoneuvo on suistumisen seurauksena törmännyt vastaan tulevaan ajoneuvoon, on luokiteltu kohtaamisonnettomuuksiin suistumisonnettomuuksien sijaan vuodesta 2014 alkaen. Onnettomuustyyppitiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset edellisiin vuosiin.

Vuodelle 2014 saatiin käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusrekisterit ja The Association for the Advancement of Automotive Medicinen EU-maille lisensoima muunnostaulukko. Muunnostaulukon avulla on mahdollista muuntaa terveydenhuollossa asetetut diagnoosit liikenneonnettomuuksien vakavuusluokituksessa käytetyiksi AIS-arvoiksi (Abbreviated Injury Scale). Yhdistämällä hoitoilmoitusrekisteri sekä onnettomuusaineisto tuotetaan tieto vakavasti loukkaantuneiden määrästä vuositasolla.

Kuolleiden osalta vertailtavuus säilyy aikasarjan alkuun saakka.

Loukkaantuneiden osalta viimeisin muutos on tapahtunut tilastovuonna 2014.

Kansainvälisten suositusten mukaisesti tieliikenneonnettomuudessa kuolleeksi määritellään henkilö, joka on kuollut onnettomuuden seurauksena 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta, pois lukien sairaskohtauksiin kuolleet.

Tilastokeskus ei poista tieliikenneonnettomuustilastosta tieliikenteen itsemurhia. Joissain maissa käytetään tieliikennekuoleman määrittelyssä 30 vuorokauden rajasta poikkeavaa aikarajaa. Kaikissa maissa peittävyys kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta ei ole sataprosenttinen.

Kuolemansyytilastossa tieliikenteessä kuolleiden määrä on hieman tieliikenneonnettomuustilaston lukuja suurempi eri määrittelyjen takia: kuolemansyytilastossa mukana ovat muun muassa 30 vuorokauden jälkeen kuolleet.

Tilastokeskuksen laatiman tieliikenneonnettomuustilaston lisäksi Liikennevakuutuskeskukseen kuuluva Onnettomuustietoinstituutti OTI raportoi eri perusteista lähteviä tilastoja samasta aiheesta. OTIn teemakohtaisissa raporteissa ja erillistutkimuksissa kohteena voivat olla tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet onnettomuudet tai liikennevakuutuksesta korvatut vahingot.

OTI-vuosiraportin aineistona ovat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet Suomessa.

Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto on vuosittainen tilasto, joka koskee Suomessa liikennevakuutuksia myöntävien vakuutusyhtiöiden vakuuttamien ajoneuvojen aiheuttamia liikennevahinkoja, joista on maksettu liikennevakuutuksesta korvausta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin. Tilastoon eivät sisälly vapaaehtoisista autovakuutuksista korvatut pelkästään oman ajoneuvon vaurioihin johtaneet vahingot. Suurin osa tilaston vahingoista on omaisuusvahinkoja, joissa on korvattu toisen ajoneuvon vaurioita tai muuta omaisuutta.

Omaisuusvahinkojen osalta on perusteltua käyttää liikennevakuutuksesta korvattuihin vahinkoihin perustuvaa tilastoa, sillä se sisältää tietoa myös sellaisista omaisuusvahingoista, joista ei ole ilmoitettu poliisille. Liikennevahinkoaineistoa voi tarkastella Liikennevahinkoportin kautta.

Myös sairaalat ja terveyskeskukset keräävät tietoja liikenneonnettomuuksista. Näitä tietoja kerätään kuitenkin ensisijaisesti terveydenhuollon tarpeisiin, minkä vuoksi ne eivät sovellu hyvin liikenneturvallisuustyön käyttöön. Terveydenhuollon tietoja voidaan käyttää täydentävänä aineistona, koska niistä on saatavissa tietoa, joka jää muiden tilastojen ulkopuolelle, esimerkkinä tästä kevyessä liikenteessä loukkaantuneet henkilöt.

Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä -sarjassa julkaistiin vuonna 2020 raportti Tieliikenneonnettomuustilastointi Suomessa, jossa tutkittiin tilastojen eroavaisuuksista.

Tieliikenneonnettomuustilaston kuukausittaisista ennakkotiedoista voidaan laskea ennakolliset vuositiedot. Vasta lopullisiin vuositietoihin on kuitenkin yhdistetty tieto vakavasti loukkaantuneista.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tieliikenneonnettomuustilasto julkistetaan kerran kuukaudessa ennakkotietona ja kerran vuodessa lopullisena versiona.

Tiedote julkistetaan kuukausittain tilaston sivulla.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tietoaineisto sisältää muun muassa seuraavia tietoja:

• onnettomuutta koskevat: vakavuus, onnettomuustyyppi, ajankohtaan liittyvät, osallisten määrät
• onnettomuuspaikkaan liittyviä: maakunta, kunta, paikka tieverkolla, nopeusrajoitus, risteys
• onnettomuuden olosuhteisiin liittyviä: keli (kuiva, märkä…), sää (kirkas, sateinen…), valoisuus
• osallisiin liittyviä: tienkäyttäjäryhmä, ikä, sukupuoli, kansalaisuus, puhalluskokeen tulos, päihteiden käyttö, tiedot ajokortista, tunnistetiedot.

Tiedot eivät sisällä tietoja syyllisyydestä onnettomuuteen.

Tieliikenneonnettomuusaineisto on tarjolla tutkimuskäyttöön Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Lisätietoja käyttöluvista saat Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tilastokeskus ylläpitää myös Väyläviraston tieliikenneonnettomuusaineistoa. Väylävirasto päättää ja vastaa oman aineistonsa luovutuksista. Tilastokeskus tekee myös tietopalvelua Väyläviraston nimiin Väyläviraston puolesta. Tilastokeskus luovuttaa Väyläviraston aineistoa Väyläviraston pyynnöstä vain niille tahoille, joille Väylävirasto myöntää käyttöluvan ja joille luovutukseen Poliisihallinto on myöntänyt luvan.

Tilastokeskuksen pääjohtaja päättää kaikista aineistojen ulkomaille luovutuksista.

Tilastokeskus ylläpitää erillistä tieliikenneonnettomuuksien tietokantapalvelua, jota rahoittavat Tilastokeskus, Liikenneturva, Poliisihallinto, Traficom ja Väylävirasto. Vuonna 2014 tieliikenneonnettomuuksien paikkatiedot avattiin rajapintapalveluiden kautta avoimeen käyttöön.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Sekä julkaisujen taulukot ja kuviot että tietokantataulukot on laadittu niin, ettei arkaluonteisia tietoja, kuten alkoholin- tai muiden päihteiden alaisten osallisten lukumäärätietoja, julkaista kuntatasolla vaan koko maan tasolla.

Taulukoita julkaistaessa varmistetaan, että yksittäinen henkilö ei paljastu taulukon tiedoista. Taulukoiden tietoja karkeistetaan luokittelemalla muuttujia, kuten ikätietoja, muissa kuin koko maan kattavissa taulukoissa. Taulukoista ei voi tunnistaa yksittäistä henkilöä, vaikka johonkin soluun tulisi vain yksi havainto.