Tilasto kattaa kaikki yli yhdeksän työntekijän yritykset, valtion budjettitalouteen kuuluvat työnantajavirastot sekä kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Tilaston ulkopuolelle jäävät maa-, metsä- ja kalatalous.

Tilaston perusyksikkö on oikeudellinen yksikkö. Pääosa tilaston yritystason palkkakustannustiedoista saadaan neljännesvuosittaisen työvoimakustannusindeksin yrityskohtaisista ja kuntasektorin kunta- ja toimialakohtaisista tiedoista. Yrityskohtaisia tietoja täydennetään palkkarakennetilaston henkilötason aineistolla, josta saadaan tiedot alle 20/30 palkansaajan yrityksistä, sekä täydennystietoa työvoimakustannusindeksin aineiston yli 20/30 palkansaajan yritysten tietoihin. Kaikki valtiosektoria koskevat tiedot saadaan Valtiokonttorin ylläpitämään TAHTI-rekisteriin perustuvasta aineistosta.

Tieto yritysten palkansaajien työpanoksesta perustuu työvoimakustannusindeksin yrityskohtaisiin tietoihin, sekä työvoimatutkimuksen ja palkkarakennetilaston yksilökohtaisiin tietoihin. Työpanostiedon laskentamenetelmässä olennainen osa on työvoimatutkimuksen tiedoista muodostettu työajan rakennetta (tehtyjen tuntien ja poissaolojen keskinäiset osuudet) koskeva mallinnus, jonka tiedot on yhdistetty palkkarakennetilaston yksilökohtaisiin tietoihin.

Muut kuin palkkasummaan ja työpanokseen liittyvät tiedot saadaan muista Tilastokeskuksen aineistoista ja hallinnollisista rekistereistä. Näitä tietoja ovat sosiaalivakuutuskustannukset, työterveyshuollon kustannukset, työnantajien saamat sairauspäivärahat ja muut korvaukset. Yritysten ja kuntien koulutuskustannukset sekä verottomat luontoisedut kerätään työvoimakustannusindeksin yhteydessä.

Perusjoukkoon kuuluvat suomalaiset, toimialaluokituksen (TOL 2008) toimialojen B-S yritykset, joissa on yli yhdeksän työntekijää, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtion virastot.

Tilasto kattaa lähes koko yksityisen sektorin, sekä valtion ja kuntasektorin. Tilaston ulkopuolelle jäävät maa-, metsä- ja kalatalous. Maantieteellisesti tilasto kattaa koko Suomen.

Tilasto julkaistaan neljän vuoden välein. Tilasto ilmestyi ensimmäisen kerran vuoden 1996 ja käsitti tuolloin vain osan toimialoista. Vuotta 2008 koskevasta tilastosta lähtien ovat mukana olleet kaikki työnantajasektorit eli yksityiset, vähintään kymmenen työntekijän yritykset sekä kuntasektori ja valtio.

Työvoimakustannustutkimuksessa käytettyjä mittayksiköitä ovat euroa per tehty työtuonti, euroa per henkilötyövuosi, tehdyt tunnit per henkilövuosi sekä prosenttiosuudet (työvoimakustannuserän osuus kaikista työvoimakustannuksista).

Työvoimakustannustutkimuksen viiteajankohta on vuosi. Edellinen tilastovuosi oli 2020 ja seuraava on 2024. Tutkimus valmistuu noin 18 kuukauden kuluttua tutkimusvuoden päättymisestä.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tiedot toimitetaan Eurostatille.

Työvoimakustannustutkimus sinänsä ei aiheuta vastausrasitetta (ei omaa tiedonkeruuta), koska se tuotetaan olemassa olevista tilastoista. Sen sijaan työvoimakustannusindeksi, työvoimatutkimus ja palkkarakennetilastojen tuottaminen aiheuttavat vastausrasitetta ja kustannuksia. Sama koskee muita rekistereitä, joita käytetään tämän tilaston tuottamisessa.

Työvoimakustannustutkimuksen päälähteet ovat

- Työvoimakustannusindeksi, palkat ja palkkiot sekä joko tehdyt tai palkatut tunnit yli 20/30 palkansaajien yrityksistä

- Palkkarakennetilasto, palkat ja palkkiot sekä palkatut tunnit alle 20/30 palkansaajien yrityksistä

- Työvoimatutkimus, tehdyt työtunnit ja poissaolot

Muut kuin palkkasummaan ja työpanokseen liittyvät tiedot on saatu muista Tilastokeskuksen aineistoista ja hallinnollisista rekistereistä. Näitä tietoja ovat sosiaalivakuutuskustannukset, työterveyshuollon kustannukset, työnantajien saamat sairauspäivärahat ja muut korvaukset. Yritysten ja kuntien koulutuskustannukset sekä verottomat luontoisedut kerätään työvoimakustannusindeksin yhteydessä.

Työvoimakustannusindeksin tietoja kerätään neljännesvuosittain, palkkarakennetilasto vuosittain, työvoimatutkimus kuukausittain ja valtion tiedonkeruu on kuukausittain. Muut hallinnolliset aineistot kerätään jatkuvasti kuukausittain (sosiaalivakuutuskustannukset, työterveyshuollon kustannukset, työnantajien saamat sairauspäivärahat ja muut korvaukset).

Työvoimakustannustilasto on useista Tilastokeskuksen tilastoista ja muiden laitosten lähdeaineistoista johdettu tilasto.

Pääosa tilaston palkkakustannustiedoista on saatu neljännesvuosittaisen työvoimakustannusindeksin yrityskohtaisista ja kuntasektorin kunta- ja toimialakohtaisista tiedoista. Yrityskohtaisia tietoja on täydennetty palkkarakennetilaston aineistolla, josta on saatu tiedot alle 20/30 palkansaajan yrityksistä, sekä täydennystietoa työvoimakustannusindeksin aineiston yli 20/30 palkansaajan yritysten tietoihin. Kaikki valtiosektoria koskevat tiedot on saatu Valtiokonttorin ylläpitämään TAHTI-rekisteriin perustuvasta aineistosta.

Tieto yritysten palkansaajien työpanoksesta perustuu työvoimakustannusindeksin yrityskohtaisiin tietoihin, sekä työvoimatutkimuksen ja palkkarakennetilaston yksilökohtaisiin tietoihin. Työpanostiedon laskentamenetelmässä olennainen osa on työvoimatutkimuksen tiedoista muodostettu työajan rakennetta (tehtyjen tuntien ja poissaolojen keskinäiset osuudet) koskeva mallinnus, jonka tiedot on yhdistetty palkkarakennetilaston yksilökohtaisiin tietoihin.

Muut kuin palkkasummaan ja työpanokseen liittyvät tiedot on saatu muista Tilastokeskuksen aineistoista ja hallinnollisista rekistereistä. Näitä tietoja ovat sosiaalivakuutuskustannukset, työterveyshuollon kustannukset, työnantajien saamat sairauspäivärahat ja muut korvaukset. Yritysten ja kuntien koulutuskustannukset sekä verottomat luontoisedut kerätään työvoimakustannusindeksin yhteydessä.

Kaikki aineistot, joita käytetään työvoimakustannustutkimuksessa, käyvät läpi validointi- ja laadunvalvontaprosessin. Työvoimakustannustutkimuksen prosessissa muutamia muuttujia tarkastellaan erikseen. Näitä ovat esim. työntekijöiden lukumäärä, joka saadaan työvoimakustannusten neljännesvuositilastosta. Siinä työntekijöiden lukumäärää tiedustellaan neljä kertaa vuodessa ilmoitusjakson lopussa. Yrityksissä, joissa ei ole vakioista määrää palkansaajia tai joissa palkansaajien määrä vaihtelee paljon, vuosikeskiarvo ei ole hyvä estimaatti. Siksi niiden yritysten, jotka ovat sekä palkkarakennetutkimuksessa että työvoimakustannusindeksissä, palkansaajien määrää korjataan käyttäen palkkarakennetilaston palkattua työaikaa per palkansaaja -tietoa.

Työvoimakustannustutkimuksen tuotantoprosessissa käytetään SQL-proseduureja ja SAS Enterprise Guide -projekteja. Lopulliseen aineistoon hyväksytään vain ne muuttujat ja havainnot, jotka läpäisevät tässä prosessissa tehdyt tarkistukset (validointi ja laatuarviointikriteerit).

Työvoimakustannustilasto tarjoaa käyttäjille tietoa keskimääräisistä työvoimakustannuksista. Työvoimakustannusten rakennetta koskevia tietoja voidaan käyttää arvioitaessa mm. vaikutuksia työllisyyteen sekä sosiaalivakuutusmaksujen muutosten vaikutusta kokonaiskustannuksiin.

Työvoimakustannustilastosta ei ole kerätty erikseen käyttäjätyytyväisyyttä.

Työvoimakustannustilaston tietosisältö ja tuotantomenetelmät vastaavat Euroopan unionin asettamia vaatimuksia. Tietosisällöstä on säädetty EU:n antamilla asetuksilla. Tilaston teosta on laadittava Eurostatille raportti. Työvoimakustannustilaston laatua seurataan myös siten, että tietoja verrataan työvoimakustannusindeksin avulla saatuihin muutoslukuihin ja kansantalouden tilinpidon tietoihin.

Työvoimakustannustilastoissa kerätään tietoa kustannusten rakenteesta ja tasosta. Tason mittausta varten olennaista on selvittää työpanos eli tehtyjen työtuntien määrä henkilötyövuotta kohden. Tehtyjen tuntien määrä perustuu yritysten ja kuntien sekä kuntayhtymien ilmoittamiin tuntimääriin sekä yksityisen sektorin osalta työvoimatilastoon ja palkkarakennetilastoon perustuvaan työajankäytön mallinnukseen. Ilmoitettuihin tuntimääriin ja työajankäytön mallinnukseen liittyy epävarmuutta, joka vaikuttaa tehdyn työtunnin kustannustasoon.

<br />

Työvoimakustannustutkimuksen tuotantomallissa on yhdistetty yksilö- ja yritystason aineistoa. Merkittävimmät muuttujat joihin kohdistuu mittausvirhettä (prosessivirhe) ovat tehtyjen ja maksetun ajan tuntien määrät sekä poissaolojen määrä. Työvoimakustannustutkimuksessa tunnit estimoidaan työvoimakustannusindeksin, palkkarakennetilaston ja työvoimatutkimuksen tiedoista.

Jokainen tiedustelu, jossa kerätään työvoimakustannuksia altistuu vastauskadolle. Vastauskato oletetaan satunnaisesti jakautuneeksi (työvoimakustannusindeksi ja palkkarakennetilasto) siten, että vastaamattomien yritysten vastaukset eivät poikkea vastanneiden osalta tiedustelumuuttujien suhteen. Korjaus/katokerroin lasketaan työvoimakustannusindeksisssä käänteisenä suhteena vastanneiden palkkasummista suhteessa koko populaatioon palkkasummiin toimialoittain ja kokoluokittain. Yritysten määrä koko populatiossa on noin 19 000 ja otoksessa 3875.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin. Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille. Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia StatFin-tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja. Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Työvoimakustannustutkimuksen päälähdeaineisto, työvoimakustannusindeksin tiedustelu, sisältää joko palkattuja tai tehtyjä tunteja. Tuntipalkkaisilla työntekijöillä data koostuu aina tehdyistä tunneista. Kuukausipalkkaisilla tunnit voidaan ilmoittaa joko palkattuina tai tehtyinä (kuten vastaaja parhaaksi näkee). Poissaolojen, sairaspoissaolojen, palkallisen loman ja muiden palkallisten poissaolojen puuttuvat tiedot imputoidaan vastaajille. Imputointi perustuu regressioimputointiin. Työaika on estimoitu yksilötasolla palkkarakenteessa ja yksilöt on aggregoitu yritystasolle.

Työvoimatutkimuksen työajan mallittamisen haasteena on se, kuinka rajoittaa työvoimatutkimuksen aineistoa ja kuinka hyvin tämä vastaa palkkarakenteen populaatiota. Työajan rakenne imputoidaan palkkarakenteesta jokaiselle työntekijälle huomioiden taustamuuttujat kuten ammatti, ikä, sukupuoli ja työkokemus. Työajan imputoinnin jälkeen palkkarakennedata aggregoidaan yritystasolle ja palkattujen tuntien määrä, sairaus- ja äitiysloma sekä muut palkalliset vapaat lasketaan jokaiselle yritykselle.   

Aineistoon on muodostettu tietoa yrityksiä kolmella eri tavalla:

1) yritysten tiedot on saatu työvoimakustannusindeksistä ja palkkarakenteesta

2) yritysten tiedot on saatu työvoimakustannusindeksistä 

3) yritysten tiedot on saatu palkkarakenteesta

Ensimmäisessä tapauksessa työajan rakenne on imputoitu palkkarakenteesta laskettaessa poissaolotunnit ja tehty työaika, jotka saadaan työvoimakustannusindeksistä. Toisessa tapauksessa keskimääräisen tehdyn työajan rakenne (tol 2008, 2-numero tasolla) imputoidaan puuttuville tiedoille työvoimakustannusindeksissä. Kolmannessa tapauksessa käytetään imputoituja tietoja tehdyistä ja poissaolotunneista.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tietojen laatua arvioidaan tilastoprosessin eri vaiheissa. Tilaston tietoja vertaillaan muiden tilastojen tietoihin.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Aineisto tuotetaan annetussa ajassa eli 18 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.

Toistaiseksi on toimitettu aikataulun mukaisesti (18 kuukautta tilastovuoden päätyttyä tiedot on toimitettu Eurostatiin).

Tiedot koskevat koko maata toimialoittain lukuunottamatta Ahvenanmaata, josta ei ole tarvittavaa määrää havaintoja.

Työvoimakustannustutkimuksen aineisto koskee koko vuotta, ja aineisto on vuosittain samansisältöinen. Tilasto on vuosien välillä pääsääntöisesti vertailukelpoinen edellisiin vuosiin vuodesta 2012 alkaen. Sitä aiemmat tutkimukset tehty suoralla tiedonkeruulla (yksityinen ja kuntasektori) ja ovat joiltain osin erilaisia.

Luontoisedut kysyttiin suoraan vastaajilta ennen vuotta 2012, vuosina 2012 ja 2016 ne saatiin kausiveroaineistosta ja vuonna 2020 tulorekisteristä. Verottomat luontoisedut kysyttiin vuonna 2016 ja 2020 työvoimakustannusindeksin yhteydessä. Jotkin kustannuserät poikkeavat vuodesta 2012 eteenpäin. Veronalaiset osake-optiot ovat mukana vuodesta 2012 eteenpäin. Vuosilomakorvaukset ovat kertakorvauksissa vuodesta 2012 alkaen, kun ne aiemmin olivat poissaolon palkoissa. Irtisanomisajan korvaukset on viety kertaeriin vuodesta 2016 lähtien, kun aikaisemmin ne menivät sosiaalikustannuksiin.

Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuodesta 2008 lähtien työvoimakustannusindeksin ja työvoimakustannustilaston otokset on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Työvoimakustannustutkimus

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Työvoimakustannustutkimuksen tiedot julkaistaan joka neljäs vuosi Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tilasto ei revisioidu.

Tiedote julkaistaan neljän vuoden välein tilaston sivulla.

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Työvoimakustannustilaston tietoja ei ole saatavilla yksikkötasolla (yritystasolla).

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Keskeisenä sääntönä tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö, organisaatio tai edellä mainittujen jokin ominaisuus voi paljastua. Yksittäisten yritysten, kuntien/kuntayhtymien tai valtion virastojen tai laitosten tietoja ei ole yleisesti saatavissa; vain toimialakohtaiset tiedot julkaistaan.