Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toimintaa. Tietojen avulla voi arvioida yritysten maailmanlaajuista verkottumista, joka on osa globalisaatiota. Tiedot kerätään eri lähteistä ja julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston tavoitteena on tunnistaa kaikki Suomessa toimivat ulkomaiset tytäryhtiöt sekä ne tahot, jotka käyttävät perimmäistä määräysvaltaa.
Lisäksi tilastossa määritetään määräysvaltaa käyttävien tahojen kotimaa. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liitetään Tilastokeskuksen muista aineistoista yksikkökohtaisia ominaisuustietoja, kuten liikevaihto ja henkilöstön määrä.
Rahoitus- ja vakuutustoiminnasta (TOL K) julkaistaan vuodesta 2021 alkaen liikevaihto, yritysten lukumäärät ja henkilöstömäärätiedot.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto julkaistaan yritysyksikköön perustuen.
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys voi muodostua yhdestä tai useammasta oikeudellisesta yksiköstä. Jos yritys on muodostettu useammasta oikeudellisesta yksiköstä, niin yksiköiden välisiä liiketoimia on eliminoitu.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa ulkomaalaisomisteiset liiketoimintaa harjoittavat yritykset. Yhtiö tilastoidaan ulkomaiseksi, mikäli siinä perimmäistä määräysvaltaa käyttävä taho sijaitsee Suomen ulkopuolella.
Yritykset on valittu tilastoon mikäli ne toimivat markkinaehtoisesti sekä niillä on liikevaihtoa, liiketoiminnan muita tuottoja, tasetta, henkilöstöä tai investointeja tilastovuonna.
Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla ulkomaisten tytäryhtiöiden tiedot Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä. Näin muodostuu aineisto, jonka rivien lukumäärä on yhtä suuri kuin tilastossa tilastovuodelle esitetty yhtiöiden lukumäärä.
Yhtiökohtaisen rivin sarakkeet koostuvat niin sanotun oikeudellisen yksikön tiedoista, jotka ovat peräisin hallinnollisista aineistoista (muun muassa verottajalta saadut tiedot), Tilastokeskuksen suoraan yrityksiltä keräämistä aineistoista sekä erilaisten estimointimenetelmien avulla tuotetuista tiedoista.
Oikeudellinen yksikkö on hallinnon tarpeisiin luotu käsite, eikä useinkaan vastaa arkikielen tai taloustieteen yrityskäsitettä.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilasto kattaa koko Suomen alueen ulkomaalaisomisteiset yhtiöt.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Vuodesta 2013-2017 tilasto perustui oikeudellisiin yksiköihin. Tuoreimpia tietoja vuodelta 2018 ei täysin voi verrata aikaisempiin vuosiin, kun tilastoyksikkö on yritysyksikkö.
Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys on sama kuin oikeudellinen yksikkö, jos oikeudellinen yksikkö ei ole osa konsernia. Muussa tapauksessa yritys on konserni tai sen osa.
Tilastoyksiköiden joukkoa laajennettiin vuonna 2023. Aiemmin tilastoyksiköiksi otettiin mukaan vain vähintään kuusi kuukautta tilastovuonna toimineet yritykset sekä kokorajat täyttävät yritykset. Toiminta-aika- sekä kokorajoituksista on luovuttu.
Tilaston vuositietoja on saatavilla tilaston sivulla ja Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa uusien määritelmien mukaisten tilastoyksiköiden joukosta vuodesta 2018 alkaen.
Yrityksen määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto ei ole indeksipohjainen tilasto. Tiedot ovat vuosikohtaisia.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tilaston tietokantataulukoissa mittayksikköinä käytetään miljoonaa euroa, prosenttia ja henkilöstön määrää.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi. Tiedot ovat tilastovuonna päättyneeltä tilikaudelta.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia:
- toimialaluokitus TOL 2008
- maaluokitus
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
AMNE
Activities of multinational enterprises. Mittareita, jotka kuvaavat monikansallisten yritysten toimintaa ja roolia ylipäätään, riippumatta sitä onko se ulkomaisen sijoittajan rahoittamaa vai ei (vrt. suora sijoitus).
Epäsuora määräysvalta, kontrolli
Epäsuoralla määräysvallalla tarkoitetaan, että yrityksellä X on määräysvaltaa yritykseen A toisen tytäryhtiön B kautta, jonka määräysvallassa yritys A on.
FATS
Lyhenne FATS tulee sanoista Foreign Affiliates Statistics ja sillä tarkoitetaan tilastoja ulkomaisista tytäryhtiöistä. Tämä voi tarkoittaa joko kotimaisessa omistuksessa ulkomailla olevia tytäryhtiöitä (Outward FATS), tai kotimaassa toimivia ulkomaisomisteisia tytäryhtiöitä (Inward FATS).
FATS, Inward
Inward FATS -käsite tulee sanoista Inward statistics on foreign affiliates. Suomessa tilastosta käytetään nimitystä Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa, ja sillä tarkoitetaan maassa toimivien ulkomaalaisomisteisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja.
FATS, Outward
Outward FATS -käsite tulee sanoista Outward statistics on foreign affiliates. Käsite tarkoittaa kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja.
Institutionaalinen yksikkö
Institutionaalinen yksikkö on taloudellisen päätöksenteon perusyksikkö, joka päättää itsenäisesti pääasiallisesta toiminnastaan ja jolla on täydellinen kirjanpito tai jolle on sekä taloudellisesta että juridisesta näkökulmasta mahdollista ja mielekästä vaadittaessa laatia täydellinen kirjanpito. Itsenäinen päätösvalta tarkoittaa sitä, että institutionaalinen yksikkö voi omistaa tavaroita ja varoja, ottaa velkaa ja osallistua taloudelliseen toimintaan ja suorittaa taloustoimia muiden yksiköiden kanssa täysin oikeuksin. Institutionaalisia yksiköitä katsotaan olevan a) yksiköt, joilla on täydellinen kirjanpito ja itsenäinen päätösvalta: (1) yksityiset ja julkiset yhtiöt (2) osuuskunnat tai yhtiökumppanuudet, joita pidetään itsenäisinä oikeushenkilöinä (3) julkiset tuottajat, joita erityislainsäädännön perusteella pidetään itsenäisinä oikeushenkilöinä (4) voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joita pidetään itsenäisinä oikeushenkilöinä (5) julkisen hallinnon toimielimet b) yksiköt, joilla on täydellinen kirjanpito ja joilla katsotaan olevan itsenäinen päätösvalta: yritysmäiset yhteisöt c) yksiköt, jotka eivät välttämättä pidä täydellistä kirjanpitoa, mutta joilla sovitun käytännön mukaisesti katsotaan olevan itsenäinen päätösvalta: (1) kotitaloudet (2) nimelliset kotimaiset yksiköt. Institutionaaliset yksiköt ryhmitellään viiteen toisensa poissulkevaan institutionaaliseen sektoriin, jotka muodostavat yhdessä koko kansantalouden. Sektorit (jokainen sektori jakautuu myös alasektoreihin) koostuvat seuraavantyyppisistä yksiköistä: a) yritykset b) rahoituslaitokset c) julkisyhteisöt d) kotitaloudet e) kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.
Konsernin kansallisuus
Konsernirekisterissä konsernin kansallisuus on perimmäisen omistajatahon (UBO) kotimaa. Jos konsernin perimmäinen omistajataho on kotimainen, konsernin kansallisuus on Suomi.
Määräysvalta, kontrolli
Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.
Oikeudellinen yksikkö
Oikeudellinen yksikkö on yhteisö tai liiketoiminnan harjoittamista varten rekisteröitynyt organisaatio. Oikeudellinen yksikkö yksilöidään y-tunnuksella. Oikeudellisia yksiköitä ovat esimerkiksi osakeyhtiö, yksityinen elinkeinonharjoittaja, osuuskunta, valtion liikelaitos ja säätiö.
Perimmäinen omistajataho
Institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.
Sijaintimaa
Sijaintimaa on se maa, johon institutionaalinen yksikkö on rekisteröitynyt. Sijaintimaa on usein, mutta ei aina institutionaalisen yksikön kansallisuus.
Sivuliike
Sivuliikkeellä tarkoitetaan paikallista yksikköä, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen ulkomaisessa omistuksessa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka (vrt. ulkomainen yhteisö).
Suora sijoitus
Suorilla sijoituksilla tarkoitetaan pääomasijoitusta, jonka yritys tekee toisessa maassa sijaitsevaan yritykseen pysyvän taloudellisen suhteen luomiseksi ja määräysvallan hankkimiseksi. Käytännössä sijoitus tilastoidaan suoraksi sijoitukseksi, jos yrityksen omistusosuus tai äänivalta ulkomaisessa yrityksessä on vähintään 10 %.
Suora suhde
Konsernirekisterin suoralla suhteella tarkoitetaan kahden konserniyrityksen välistä suoraa omistus- ja/tai kontrollisuhdetta. Vrt. konsernisuhde.
Tytäryritys
Konsernin tytäryritys on yritys, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti.
UBO
Ultimate beneficial owner. Ulkomaisessa osakkuus- ja tytäryhtiössä määräysvaltaa käyttävä institutionaalinen yksikkö eli institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.
UCI
Ultimate controlling institutional unit of a foreign affiliate. Institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.
Ulkomaalaisomisteinen yritys
Ulkomaalaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa.
Ulkomainen määräysvalta
Ulkomaisella määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa toiseen maahan sijoittautuneeseen institutionaaliseen yksikköön nähden. Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.
Ulkomainen osakkuus- ja tytäryhtiö
Ulkomaisella osakkuus- ja tytäryhtiöllä tarkoitetaan tietoja keräävään maahan sijoittunutta yritystä, johon tämän maan ulkopuolelle sijoittautuneella institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa, tai tietoja keräävän maan ulkopuolelle sijoittautunutta yritystä, johon tietoja keräävään maahan sijoittautuneella yrityksellä on määräysvaltaa.
Ulkomainen suora emo
Ulkomainen suora emo on ulkomainen yritys, jolla on suoraan yli 50 prosentin osuus kotimaisen emoyrityksen äänivallasta. Vrt. ulkomainen välitön omistajataho.
Ulkomainen välitön omistajataho
Ulkomainen välitön omistajataho on ulkomainen yritys, jolla on suoraan yli 50 prosentin osuus kotimaisen yrityksen äänivallasta. Vrt. ulkomainen suora emo.
Ulkomainen yhteisö
Ulkomainen yhteisö on yksikkö, joka on rekisteröitynyt Suomeen ilmoittaakseen arvonlisäverovelvollisen myyntinsä, mutta jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Nämä yksiköt eivät sisälly yritysrekisterin yrityksiin. Vrt. sivuliike.
Y-tunnus
Y-tunnus eli yritys- ja yhteisötunnus on viranomaisten kaikille oikeudellisille yksiköille antama yksilöivä tunnus. Y-tunnus muodostuu seitsemästä numerosta, väliviivasta ja tarkistusnumerosta.
Yritys
Yritys on päätöksenteossaan itsenäinen yksikkö, joka tuottaa tavaroita ja/tai palveluja markkinoilla myytäväksi. Yritys on sama kuin oikeudellinen yksikkö, jos oikeudellinen yksikkö ei ole osa konsernia. Muussa tapauksessa yritys on konserni tai sen osa. Yrityksen määrittely perustuu tilastoyksikköasetukseen (ETY) 696/93.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilastointia ohjaavat lisäksi seuraavat lait ja asetukset:
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ja sitä tarkentaviin säädöksiin. Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen (Foreign Affiliates Statistics (FATS) Recommendations Manual, 2012 ).
- Tilastoyksikköasetus, yritystoiminnan tilastoiniissa sovellettava tilastoyksiköitä koskeva asetus, Euroopan neuvoston asetus No 696/93.
- Toimialaluokitusasetus, Toimialaluokitus 2008 perustuu Euroopa unionin yhteiseen toimialaluokitukseen, Nace Rev.2:een, jota on täydennetty kansallisia tarpeita varten viidennellä tasolla.
- Yritysrekisteriasetus 177/2008.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Ulkomaiset yritykset Suomessa -tilaston tietoja julkaistaan vuosittain tilaston sivulla ja StatFin-tietokannassa.
Tiedot toimitetaan myös maksullisen tietopalvelun sekä tutkijapalvelun käyttöön.
Lisäksi toimialoittaisia tietoja toimitetaan Eurostatille, joka julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilaston kehikkona käytetään Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, joka kuvaa kattavasti Suomessa toimivien yritysten rakennetta ja toimintaa.
Toinen tärkeä tietolähde, Tilastokeskuksen konsernirekisteri, sisältää omistus- ja määräysvaltatietoja konserneista, mutta kattavia tietoja kaikkien yritysten ulkomaisesta omistuksesta ja/tai määräysvallasta ei hallinnollisista aineistoista ole saatavilla.
Tämän takia tietoja yhdistellään eri lähteistä. Määräysvaltatietoja päivitetään seuraamalla talousuutisointia (muun muassa yrityskauppoja), yritysten verkkosivuja ja vuosikertomuksia.
Lisäksi Tilastokeskuksen tilinpäätöskyselyn yhteydessä kysytään yrityksiltä tietoja niiden omistusrakenteesta. Tilaston tietojen päivittämisessä käytetään apuna myös Suomen Pankin sekä työ- ja elinkeinoministeriön alaisen Invest in Finlandin hallinnollisia aineistoja. Myös Eurostatin omaa rekisteriä Eurogroups Registeriä käytetään tietojen päivittämiseen.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Hallinnollinen aineisto päivitetään vuosittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että se toimittaa yritysveroaineiston tiedot Tilastokeskukseen sovittuina päivinä.
Tilinpäätöskyselyn verkkolomake on testatu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Asiakkaiden palautteiden perusteella lomakkeen ohjeistusta on täsmennetty.
Tiedustelun vastauskatoa seurataan vuosittain.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tietoja analysoidaan ja tarkistetaan yksikkö- ja aggregaattitasolla muun muassa vertaamalla edellisvuoden tietoihin, yritysten vuosikertomuksiin ja muihin lähdeaineistoihin.
Alkuperämaatietoja tarkennetaan EuroGroups Registeriä hyödyntäen.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa tilaston aineisto koostetaan yritysten rakenne- ja tilinpäästöstilaston aineistosta poimimalla siitä ulkomaisomisteiset tytäryhtiöt. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen aineisto käsitellään seuraavasti:
Elinkeinoveroaineiston käsittely
Verohallinnon aineiston laatua tarkistetaan ohjelmallisesti. Aineistoa korjataan automaattisesti käyttäen massaeditointia ja imputointia. Aineiston puuttuvat arvot korvataan ensisijaisesti yrityksen aikaisempien vuosien tiedoilla ja toiseksi liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään vastaavanlaisen yrityksen tiedoilla.
Virheet ja poikkeavat havainnot korjataan joko loogisesti editoimalla tai poikkeavia havaintoja poistamalla. Pienet virheet (alle 5 %) liikevaihdosta skaalataan.
Imputointimenetelmiä on kaksi. Donor-imputointia käytetään, kun yritys kuuluu tilaston kehikkoon, mutta tietoja ei saada Verohallinnon aineistosta. Tällöin tiedot saadaan samalla toimialalla olevalta, samaa kokoluokkaa olevalta yritykseltä.
Toista menetelmää käytetään, kun yrityksen tietoja ei saada veroaineistosta kyseisenä tilastovuonna, mutta käytettävissä on edellisen vuoden tiedot. Tällöin tiedot imputoidaan käyttäen kausiveroaineiston liikevaihdon muutosta painokertoimena.
Oma kysely
Varsinaisen otoksen vastaustiedot käsitellään manuaalisesti yhdessä elinkeinoveroaineiston kanssa PRH:n kuva-arkistoa hyväksi käyttäen yrityskohtaisesti.
Tilinpäätöksen lisätietojen tarkistamista ohjaa tuotantosovelluksessa olevat sisäiset tarkistussäänöt.
Hyväksytyistä tiedosta lasketaan toimialakohtaiset kertoimet liikevaihdon erittelylle ja kulujen erittelylle. Kertoimien avulla tuotetaan vastaavat tiedot koko yritysjoukolle.
Satunnaisotoksen yritykset, jotka ovat saaneet vähän virhepisteitä, käsitellään massahyväksynnällä. Osa näistä palautuu manuaaliseen tarkistamiseen.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Yrityskäsitteen operationalisointi helpommin mitattaviksi oikeudellisiksi yksiköiksi vaikuttaa tilastotietojen tarkkuuteen. On esimerkiksi tavallista, että yritys yhtiöittää toimintojaan, jolloin yksi yritys voi koostua useasta oikeudellisesta yksiköstä. Tällöin yhtiöiden lukumäärä -tieto ei anna oikeaa kuvaa yritysten todellisesta lukumäärästä.
Tietoja ei myöskään kerätä kaikilta yrityksiltä, jolloin osa henkilöstö- ja liikevaihtotiedoista estimoidaan tilastollisen mallin avulla. Yhteen tiedonkeruuseen perustuvan otantatutkimuksen tuloksiin aiheuttama epävarmuus voidaan arvioida helposti. Tämä tilasto puolestaan perustuu useista lähteistä peräisin oleviin aineistoihin ja niitä täydentäviin estimointeihin, mikä tekee epävarmuuksien laskemisesta vaikeaa.
Tietojen tarkkuuteen vaikuttaa myös Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistus ja siihen liittyvä tilastointiperusteiden muutos (ks. vertailukelpoisuus-kohta). Tietojen oikeellisuuteen vaikuttaa lisäksi tuotantoprosessin uudistamisen aikataulu, jonka seurauksena pienempien yhtiöiden tietoja ei voitu tarkistaa yhtä kattavasti kuin aiemmin.
Tilastokeskus on uudistanut yritystilastojen tuotantoaan. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston tietoja koskien vuotta 2018 ja sitä aikaisempia vuosia ei tästä syystä voi täysin verrata saman tilaston tuoreimpiin julkistuksiin. Tilaston tiedot julkistetaan yritysyksikköön perustuen entisen oikeudellisen yksikön (y-tunnus) sijaan. Nämä tiedot ovat saatavilla ensimmäisen kerran tilastovuonna 2018.
Yritysyksiköllä on tarkoitus kuvata taloudellisia kokonaisuuksia hallinnollisten rakenteiden sijaan. Konsernin oikeudellisista yksiköistä (y-tunnus) voidaan muodostaa yksi tai useampia yritysyksiköitä.
Konserneihin kuulumattomilla yrityksillä yritysyksikkö vastaa aina oikeudellista yksikköä. Yritysyksikkö vastaa pienintä oikeudellisten yksiköiden ryhmää, joka muodostaa päätöksenteossaan itsenäisen tuotantoyksikön. Yritysyksikön sisäisiä liiketoimia on eliminoitu, joten toimialoittaiset tiedot poikkeavat oikeudellisiin yksiköihin (y-tunnuksiin) perustuvista tiedoista.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston laatua tarkastellaan aineiston kertymisen myötä. Aggregaattitasoilla tietoa verrataan edellisvuoteen ja isoimmat muutokset selvitetään.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Lopulliset tiedot on julkaistu 12 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tiedot kattavat kaikki Suomen ulkomaalaisomisteiset yhtiöt. Tilaston tiedot perustuvat suomalaiseen tlinpäätösatandardiin (FAS) sekä kansainväliseen toimialaluokitukseen.
Eurostatille lähetetyt tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelposia.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston tilastoyksiköiden joukkoa laajennettiin vuonna 2023. Tiedot on julkaistu uudistetulla tilastoyksiköiden joukolla vuodesta 2018 alkaen. Tilastoyksiköiden joukon laajentamisesta johtuen vertailukelpoisuus arkistosta löytyviin tietoihin on heikentynyt. Pääosin tilastoyksiköiden joukon laajentaminen näkyy vain yritysten lukumäärissä, mutta muutos on vaikuttanut jossain määrin myös osaan muista muuttujista.
Vuodesta 2021 alkaen tilastoon on otettu mukaan Verohallinnon arvion mukaan arvioverotetut yritykset, jotka aiemmin jätettiin tilaston ulkopuolelle. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen henkilöstömäärät sekä palkkasummat on laskettu uudella menetelmällä. Myös yritysten ulkomailla sijaitsevat sivuliikkeet on pyritty jättämään tilaston ulkopuolelle vuodesta 2021 alkaen. Nämä uudistukset heikentävät tietojen vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin nähden.
Arkistosta löytyviä vanhempien vuosien tietojen ajallista vertailukelpoisuutta heikentävät toimialamuutokset sekä kirjanpitolain ja -asetuksen muutokset. Tietojen muodostamiseen tehtiin merkittäviä uudistuksia tilastovuodesta 2013 alkaen, mistä johtuen vuosien 2012 ja 2013 välinen vertailukelpoisuus on heikentynyt.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston mittausajanjakso on 12 kuukauden mittainen tilikausi. Tilikausi ei aina vastaa kalenterivuotta.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto julkistetaan kerran vuodessa joulukuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilaston tietoja julkaistaan aggregaattitasoilla. Tilaston muutujista yritysten lukumäärä, henkilöstön lukumäärä ja toimiala ovat julkista tietoa. Muut tiedot ovat salaussäännösten alaisia.
Tilastossa tietojen paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnysarvosääntöä kaikkien toimialojen osalta. Salattavat tiedot peitettään. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäisen toimialaryhmän tiedot salataan peittämällä, jos ryhmässä on yhden tai kahden yrityksen tiedot. Toissijaisessa salauksessatiedot peitetään niin, että ensisijaisesti salattavia tietoja ei voida johtaa.
Tietopalvelussa noudatetaan samoja salaussääntöjä. Tapauskohtaisesti voidaan noudattaa tiukempaa salausta.
Eurostatille lähetettävät sekä ensi- että toissijaisen salauksen alaiset tiedot merkitään koodein.