Varhaiskasvatus: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Varhaiskasvatus
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Varhaiskasvatustilasto sisältää tietoja varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista sekä varhaiskasvatuksen toimijoista ja toimipaikoista. Tiedot saadaan Opetushallituksen varhaiskasvatuksen tietovarannosta (Varda) ja Ahvenanmaan varhaiskasvatustiedot Ahvenanmaan tilasto- ja tutkimustoimistolta (ÅSUB). Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Varhaiskasvatustilastossa on tietoja varhaiskasvatuksessa olevista lapsista.
Tilaston aineistot ovat kokonaisaineistoja, ja ne sisältävät kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien lasten tiedot.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikkönä on varhaiskasvatukseen osallistuva lapsi.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Varhaiskasvatukseen osallistuneilla lapsilla tarkoitetaan varhaiskasvatustilastossa Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan perustuvissa tiedoissa niitä lapsia, jotka ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen tilastovuonna ja joiden varhaiskasvatuspäätös ja varhaiskasvatussuhde ovat olleet voimassa vuoden viimeisenä päivänä (poikkileikkaustiedot 31.12. tilanteesta).
Kukin lapsi lasketaan mukaan lapsimäärään vain kerran. Jos lapsella on useita varhaiskasvatussuhteita niistä valitaan voimassa olevista varhaiskasvatussuhteista se, joka on kokoaikainen. Jos lapsella ei ole kokoaikaista varhaiskasvatussuhdetta valitaan viikkotuntimäärältään suurin varhaiskasvatussuhde. Tilasto sisältää päiväkoti- ja perhepäivähoitoon osallistuneet lapset.
Varhaiskasvatustilaston tiedot perustuvat Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan ja siitä saatuihin henkilöpohjaisiin tietoihin. Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) sisältää valtakunnallisesti tietoja varhaiskasvatuksesta.
Varhaiskasvatustoimijat eli kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat tallentavat Vardaan tiedot varhaiskasvatustoimijoista ja toimipaikoista, varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ja heidän huoltajistaan ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä.
Varda otettiin käyttöön vaiheittain vuosina 2019-2020. Vardan ylläpidosta vastaa Opetushallitus ja ohjauksesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Tietovarannosta säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018).
Tilastoon sisältyvät myös Ahvenanmaan summapohjaiset tiedot, jotka saadaan ÅSUB:ilta (Ålands statistik- och utredningsbyrå). Tiedot kuvaavat päiväkoti- ja perhepäivähoitoon osallistuneita lapsia 31.12. poikkileikkaustilanteessa.
Aluetieto tilastoidaan varhaiskasvatuksen pääasiallisen toimipaikan kunnan mukaan.
Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Viitealue (SIMS 3.7)
Viitealueena on koko Suomi. Tiedot ovat saatavilla kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tietoja on saatavissa vuodesta 2021 alkaen. Aikaisemmat aikasarjat perustuvat THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) keräämiin tietoihin.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tilastossa käytetty mittayksikkö on varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten lukumäärä.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Varhaiskasvatustilaston tietoja julkaistaan vuosittain kalenterivuodelta. Viiteajankohta on poikkileikkausajankohdan 31.12. tieto.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Varhaiskasvatustilaston tiedot perustuvat Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan.
Tilastossa on käytetty Tilastokeskuksen tilastoluokitusten lisäksi Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardan varhaiskasvatusta kuvaavia luokituksia ja käsitteitä, jotka perustuvat opetushallinnon Opetus- ja koulutussanastoon (OKSA).
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Avoin varhaiskasvatustoiminta
Kerholuonteinen varhaiskasvatustoiminta, jota tarjotaan lapsille tai lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Avoin varhaiskasvatustoiminta on pääsääntöisesti suunnattu lapsille, jotka eivät osallistu osa- tai kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Avointa varhaiskasvatustoimintaa ovat esimerkiksi leikkipuistotoiminta, lasten leikki- ja kerhotoiminta ja avoin päiväkotitoiminta. Lainsäädännössä ei säädetä avoimen varhaiskasvatustoiminnan henkilöstön mitoituksesta tai kelpoisuusehdoista.
Kokopäiväinen varhaiskasvatus; kokopäivähoito
Varhaiskasvatus, johon lapsen on sovittu osallistuvan yli 5 tuntia päivässä
Osapäiväinen varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus, johon lapsen on sovittu osallistuvan 5 tuntia tai vähemmän päivässä
Perhepäivähoito
Perhepäiväkoti on varhaiskasvatuksen toimipaikka, jossa varhaiskasvatusta toteuttaa säädetyn kelpoisuuden omaava henkilö ja jossa on samanaikaisesti läsnä enintään säädetty määrä lapsia. Perhepäiväkodissa varhaiskasvatuksesta vastaa yksi perhepäivähoitaja. Perhepäivähoito on varhaiskasvatustoimintaa, jota toteutetaan perhepäiväkodissa
Päiväkotitoiminta
Päiväkoti on varhaiskasvatuksen toimipaikka, jossa varhaiskasvatusta toteuttaa säädetyn kelpoisuuden omaava henkilöstö. Päiväkotitoiminta on varhaiskasvatustoimintaa, jota toteutetaan päiväkodissa.
Ryhmäperhepäivähoito
Ryhmäperhepäiväkoti on varhaiskasvatuksen toimipaikka, jossa varhaiskasvatusta toteuttaa säädetyn kelpoisuuden omaava henkilöstö tarkoitukseen hyväksytyssä tilassa ja jossa on samanaikaisesti läsnä enintään säädetty määrä lapsia. Ryhmäperhepäiväkodissa varhaiskasvatuksesta vastaa kaksi tai useampi perhepäivähoitajaa tai muuta ammatilliseen varhaiskasvatushenkilöstöön kuuluvaa henkilöä. Ryhmäperhepäivähoito on perhepäivähoitoa, jota antaa kaksi tai kolme perhepäivähoitajaa yhdessä
Syntyperä ja taustamaa
Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta adoptiovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.
Varhaiskasvatuksen järjestämismuoto
Varhaiskasvatusta voidaan järjestää kunnan tai kuntayhtymän järjestämänä, kunnan tai kuntayhtymän ostamana ostopalveluna, kunnan tai kuntayhtymän antamalla palvelusetelillä, yksityisen hoidon tuella tai yksityisenä varhaiskasvatuksena ilman yksityisen hoidon tukea
Varhaiskasvatuksen toimintamuoto
Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta.
Varhaiskasvatuksen toimipaikka
Fyysinen kokonaisuus, jossa varhaiskasvatuksen palveluntuottaja harjoittaa varhaiskasvatuslain mukaista toimintaa. Varhaiskasvatuksen toimipaikka on esimerkiksi päiväkoti, perhepäiväkoti tai ryhmäperhepäiväkoti, joka sijaitsee yhdessä katuosoitteessa. Esimerkiksi päiväkodin sivutoimipaikat ovat kukin omia toimipaikkojansa.
Varhaiskasvatus
Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta, joka tarjoaa lapselle kasvatusta, opetusta ja hoitoa sekä painottaa erityisesti pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää perhepäivähoitona tai ryhmäperhepäivähoitona.
Varhaiskasvatustoimija
Organisaatio tai henkilö, joka järjestää tai tuottaa varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatustoimija voi olla esimerkiksi kunta, kuntayhtymä, yksityinen kunnan sopimustoimittaja, palvelusetelillä toimiva varhaiskasvatuksen palveluntuottaja, perhepäivähoitaja tai muu yksityinen rekisteröity varhaiskasvatustoimija. Työsuhteisen hoitajan palkkaaminen kotiin yksityisen hoidon tuella tai kotihoidon tuella ei ole varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta eivätkä palkatut henkilöt ole varhaiskasvatustoimijoita.
Vuorohoito
Varhaiskasvatus, jota järjestetään myös varhaiskasvatuksen toimipaikkojen normaalin aukioloajan lisäksi. Normaaliksi varhaiskasvatusajaksi on määritelty arkisin (ma-pe) tapahtuva varhaiskasvatus klo 6.00-18.00 välisenä aikana.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tietoja käytetään mm. varhaiskasvatuksen ja koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa. Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Kustannukset ja vastausrasite (SIMS 16)
Tilastoaineistot ovat hallinnollisia aineistoja, jotka eivät aiheuta vastausrasitetta.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Varhaiskasvatustilaston aineistot ovat hallinnollisiin rekistereihin pohjautuvia kokonaisaineistoja. Varhaiskasvatustilasto perustuu Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan ja siitä saatuihin henkilöpohjaisiin tietoihin. Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) sisältää valtakunnallisesti tietoja varhaiskasvatuksesta.
Varhaiskasvatustoimijat eli kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat tallentavat Vardaan tiedot varhaiskasvatustoimijoista ja toimipaikoista, varhaiskasvatuksessa olevista lapsista ja heidän huoltajistaan ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä.
Varda otettiin käyttöön vaiheittain vuosina 2019-2020. Vardan ylläpidosta vastaa Opetushallitus ja ohjauksesta opetus- ja kulttuuriministeriö. Tietovarannosta säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018).
Tietoja täydennetään Ahvenanmaan tiedoilla, jotka saadaan ÅSUB:ilta (Ålands statistik- och utredningsbyrå). Ahvenanmaan tiedot ovat summapohjaisia. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedot poimitaan kerran tilastovuotta kohden Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardasta.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tilastokeskuksen ja Opetushallituksen välisen sopimuksen mukaan Tilastokeskus saa Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardasta rajapinnan kautta tiedot varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, toimijoista, toimipaikoista ja henkilöstöstä.
Tietoja täydennetään Ahvenanmaan tiedoilla, jotka saadaan ÅSUB:ilta (Ålands statistik- och utredningsbyrå).
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Varhaiskasvatustilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana varhaiskasvatustietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Varhaiskasvatuksen aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot. Tietoja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin.
Jos aineistosta löytyy korjattavaa, asiasta ilmoitetaan Opetushallitukselle. Lisäksi joitakin korjauksia saatetaan joutua tekemään suoraan tilastoitavaan aineistoon. Aineistoja täydennetään luokituksilla ja rekistereillä.
Tiedot ovat lopulliset, kun tilasto on julkistettu.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Varhaiskasvatustoimijoiden ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet lähdeaineistoissa vaikuttavat tilaston laatuun. Virhe voi syntyä, kun toimijat tallentavat tiedot Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan tai kun tiedot poimitaan Tilastokeskuksessa tietovarannon rajapinnalta.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Varhaiskasvatustilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana varhaiskasvatustietojen laatu varmistetaan useiden erilaisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Varhaiskasvatustilasto julkistetaan noin 11 kk viiveellä tilastointiajankohdasta (31.12.).
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilastossa käytetään soveltuvin osin Kansallista koulutusluokitus 2016:a, joka pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.
Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen. Tilaston tiedot ovat saatavissa kaikilla kuntapohjaisilla ryhmittelytiedoilla koko Suomen alueelta.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Varhaiskasvatuksen tilastoinnissa siirryttiin tilastovuodesta 2021 lähtien käyttämään Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardan tietoja.
Tietoja täydennetään Ahvenanmaan tiedoilla, jotka saadaan ÅSUB:ilta (Ålands statistik- och utredningsbyrå).
Vuoden 2020 tilastotietoihin asti varhaiskasvatuksen tietoja on julkaissut THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat varhaiskasvatusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Varhaiskasvatustilaston tiedot perustuvat Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan. Ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot.
Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä (SIMS 15.3.1)
Tiedot julkaistaan tilastovuodelta. Tilasto ei sisällä osavuosittaisia tietoja.
Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan perustuvat tiedot ovat saatavissa vuodesta 2021 alkaen.
Aikaisemmat aikasarjatiedot perustuvat THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) keräämiin tietoihin. Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan perustuvat tiedot ja THL:n keräämät tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Varhaiskasvatustilaston yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat kuitenkin varhaiskasvatusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Varhaiskasvatustilaston tietoja julkaistaan vuosittain kalenterivuodelta. Viiteajankohta on poikkileikkausajankohdan 31.12. tieto.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan vuosittain tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja, ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.
Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta.
Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla varhaiskasvatuksen aineistoja. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle.
Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Tietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saat Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Varhaiskasvatustilaston aineistot ovat hallinnollisiin rekistereihin pohjautuvia kokonaisaineistoja. Varhaiskasvatuksen tilastoinnissa siirryttiin tilastovuodesta 2021 lähtien käyttämään Opetushallituksen Varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardan tietoja.
Ennen Varda-tietovarannon käyttöä tiedot on tilastoinut ja kerännyt THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) suorilla tiedonkeruilla suoraan toimijoilta.
Katso Varda-tietovarannon kuvaus rekisteröityjen ryhmistä ja henkilötietoryhmistä.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa.
Varhaiskasvatustoimijoiden lapsimäärätiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämä toiminta on julkisen viranomaisen rahoittamaa tai valvomaa (Tilastolaki 12 §).
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkistuksen yhteydessä olevia taulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tarkemmalla tasolla.
Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa. Tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä.
Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.
Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista muun muassa aluetiedosta. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.