Tilasto kattaa velkajärjestelyhakemukset ja velkajärjestelyä hakeneet henkilöt.

Tilaston keskeiset havaintoyksiköt (jätetyt velkajärjestelyhakemukset ja päättyneet velkajärjestelyasiat) ovat oikeustapauksia. Kyse on käräjäoikeuksiin vireille tulleista ja niissä ratkaistuista tapauksista.

Tilaston perusjoukko on käräjäoikeuksiin jätetyt velkajärjestelyhakemukset ja käräjäoikeuksien loppuun käsittelemät velkajärjestelyasiat.

Tilaston viitealue on Suomi.

Käräjäoikeuksiin jätettyjen velkajärjestelyhakemusten osalta tilasto alkaa vuoden 1993 alusta. Tämä koskee sekä vuosi-, neljännesvuosi- että kuukausitietoja.

Jätettyjen velkajärjestelyhakemusten osalta tilasto on ennakollinen. Aineistot tarkentuvat tarkistusten ja korjausten myötä. Luvut korjaantuvat pääsääntöisesti jo seuraavan vuosineljänneksen aikana. Korjausten aiheuttamat muutokset ovat kokonaismäärien kannalta vähäisiä eikä niillä ole merkitystä ilmiön kokonaiskuvan muodostamisessa.

Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden tilasto alkaa vuodesta 2009. Kyseessä on vuositilasto ja julkaistut tiedot ovat lopullisia.

Tilastossa julkaistujen tietojen mittayksikkö on lukumäärä.

Jätettyjen velkajärjestelyhakemusten osalta tilastoidaan käräjäoikeuksiin jätettyjen hakemusten lukumäärä.

Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden tilastossa tilastoidaan käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden lukumäärä.

Käräjäoikeuksiin jätettyjen velkajärjestelyhakemusten tilaston viiteajankohta on vuosineljännes. Tilasto kuvaa vuosineljänneksen (julkistamista edeltävä) loppuun mennessä kyseessä olevana tilastovuonna jätettyjen velkajärjestelyhakemusten määrää. Esimerkiksi hutikuussa julkistetaan kyseisen vuoden tammi-maaliskuun (1. vuosineljännes) tiedot.

Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden osalta viiteajankohta on tilastovuosi. Tiedot julkistetaan yleensä kesäkuun alkupuolella, ja ne kuvaavat edellisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuonna 2019 julkistettiin vuoden 2018 tiedot.

Velkajärjestelyhakemusten kohdalla tarkin esitetty aluetaso on maakunta.

Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden kohdalla tarkin esitetty aluetaso on käräjäoikeus (tilastovuoden luokitus).

Velkajärjestelyä hakenita henkilöitä luokitellaan sukupuolen, ikäluokan, pääasiallisen toiminnan ja perhetyypin avulla.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietoaineistoa ei jaeta muiden tilastovirastojen tai yksiköiden välillä. Tietojen jakamiseen ei siten ole vakiintuneita menettelyjä tai järjestelyjä.

Velkajärjestelytilasto perustuu käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä (Tuomas) saatuun aineistoon. Perusaineisto saadaan kuukausittain Oikeusrekisterikeskuksesta.

Tilaston laatimisessa käytetyt henkilöiden taustatiedot saadaan väestötilastojen aineistoista.

Perustieto kerätään kerran kuukaudessa.

Aineisto saadaan kerran kuukaudessa Oikeusrekisterikeskuksesta. Aineiston toimituksista ja seuraavan vuoden käytännöistä sovitaan kerran vuodessa (loppuvuodesta).

Dataa validoidaan tilaston laadinnan yhteydessä vakiintuneiden tarkastusrutiinien avulla.

Oikeusrekisterikeskuksesta saatu aineisto käsitellään kuukausittain saman prosessin mukaisesti. Aineistoon yhdistetään tietoja Tilastokeskuksen henkilötilastojärjestelmästä.

Käyttäjäseurannan perusteella tilaston pääkäyttäjäryhmiä ovat muut viranomaiset, alueelliset ja kunnalliset toimijat, etujärjestöt, rahoitus- ja vakuutusalojen toimijat sekä media.

Käyttäjien muuttuvia tietotarpeita seurataan aktiivisesti, ja ne otetaan huomioon tilaston tietosisällön kehittämisessä.

Tilastosta ei ole tehty käyttäjätyytyväisyysmittauksia.

Velkajärjestelytilasto, sisältäen sekä jätetyt hakemukset että loppuun käsitellyt asiat, on käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä tuotettuun aineistoon perustuva tilasto.

Tilasto kuvaa tarkasteltua ilmiötä siten, kun se on tilaston pohjana olevaan järjestelmään tallennettu. Tilaston keskeiset virhelähteet ovat pohja-aineiston mahdolliset virheet tai aineiston käsittelyssä syntyvät virheet.

Keskeinen keino arvioida tietojen tarkkuutta on tarkastella tilastoaineistoa suhteessa lähtöaineistoon. Toinen keino on tarkastella neljännesvuosi- tai vuositietoja suhteessa aiempiin vuosineljänneksiin tai vuosiin.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat esimerkiksi teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai käsitteet. Tällaiset virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus-ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadunvarmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteeritovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käräjäoikeuteen jätettyjen hakemusten tiedot tarkentuvat johtuen lähdeaineiston tarkentumisesta. Tiedot tarkentuvat aina seuraavan tilastojulkistuksen yhteydessä, jos lähdeaineistossa on tapahtunut muutoksia.

Jätettyjen velkajärjestelyhakemusten tilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 2-3 viikon kuluttua vuosineljänneksen päättymisestä.

Päättyneiden asioiden tilasto julkaistaan vuosittain noin 6 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Julkistuspäivämäärät löytyvät Tilastokeskuksen julkistamiskalenterista.

Jätettyjen velkajärjestelyhakemusten tilaston kohdalla julkistamiskalenterin ja julkistuspäivän välillä ei esiinny viivettä.

Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden tilasto myöhästyi vuonna 2019 noin kuukauden. Syynä oli aineiston käsittelemiseen tarvittu ylimääräinen aika.

Tilasto on vertailukelpoinen alueellisesti koko aikasarjan osalta.

Tilaston aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen.

Tilastossa julkistettavat kuukausitiedot (jätetyt velkajärjestelyhakemukset) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt velkajärjestelyasiat) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

Tilastossa julkistettavat kuukausitiedot (jätetyt velkajärjestelyhakemukset) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt velkajärjestelyasiat) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

Velkajärjestelytilaston neljännesvuosittaiset (jätetyt hakemukset) ja vuosittaiset (loppuun käsitellyt) tilastot eivät ole sisäisesti täysin yhteneviä. Tilastot kuvaavat samaa ilmiötä eri näkökulmasta.

Käräjäoikeuteen jätettyjen hakemusten tilastossa esitetään vuoden aikana jätettyjen velkajärjestelyhakemusten lukumäärä. Loppuun käsiteltyjen velkajärjestelyasioiden tilastossa esitetään vuoden aikana käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjen asioiden lukumäärä.

Tilastojen perusjoukko on siis erilainen: yksi kuvaa hakemusten lukumäärää ja toinen vuoden aikana ratkaistujen tapausten lukumäärää.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Jätettyjen velkajärjestelyhakemusten tilasto julkistetaan neljännesvuosittain.

Loppuun käsiteltyjen velkajärestelyasioiden tilasto julkistetaan vuosittain.

Tiedote julkaistaan neljännesvuosittain tilaston sivulla.

Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia.

Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.