Kansantalouden tilinpito kuvaa koko taloutta. Kaikkien talousyksiköiden keskeinen taloudellisen mielenkiinnon kohde on kyseisen maan alueella. 

Lisäksi useita alaluokkia on käytössä. Kaksi tärkeintä alaluokitusta liittyvät institutionaalisiin sektoreihin ja NACE Rev. 2 mukaisiin toimialaluokkiin. Kaikkien alaluokkien tulee olla kattavia. 

ESA 2010:ssä on viisi toisensa poissulkevaa institutionaalista sektoria:

• yritykset
• rahoitus- ja vakuutuslaitokset
• julkisyhteisöt
• kotitaloudet
• kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.

Nämä viisi sektoria muodostavat yhdessä koko kotimaisen talouden. Kukin sektori on jaettu lisäksi alasektoreihin. 

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tietoaineisto kattaa julkisyhteisöt seuraaviin alasektoreihin jaoteltuna: valtionhallinto, paikallishallinto, työeläkelaitokset, muut sosiaaliturvarahastot. Lisäksi tilastossa ovat mukana Suomessa kerätyt veronluonteiset maksut Euroopan unionille.

Raportointiyksiköinä toimivat julkisyhteisöt-sektorin alasektorit valtionhallinto, paikallishallinto, työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot sekä lisäksi Euroopan Unioni Suomen tilittämien verojen osalta. Sektorit jakautuvat useampiin havaintoyksiköihin (esim. valtion virastot, laitokset, kunnat).

Raportointiyksiköiden tiedot saadaan joko muilta (viranomais)tahoilta suoraan yhdistelminä tai summaamalla havaintoyksiköiden tiedot.

Tilaston perusjoukkoon kuuluvat kaikki julkisyhteisöihin kuuluvat yksiköt sekä Euroopan Unioni Suomen tilittämien verojen osalta.

Luettelo julkisyhteisoihin kuuluvista yksiköistä

Kansantalouden tilinpidon viitealue on koko maan talous.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilastojulkaisu sisältää vuositason aikasarjat vuodesta 1975 viimeisimpään täyteen tilastovuoteen saakka.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston kaikki aikasarjat ovat käypähintaisia.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston aikasarjojen mittayksikköinä käytetään miljoonaa euroa tai prosenttiosuutta.

Kansantalouden tilinpidossa yleensä viiteajankohtana on kalenterivuosi vuositilinpidossa ja vuosineljännes neljännesvuositilinpidossa. 

ESA 2010 antaa yhtenäiset määritelmät, kansainvälisesti harmonisoidut luokitukset ja laskentasäännöt yhtenäisen kansantalouden tilinpidon laskennalle. 

ESA 2010 määrittää luokitukset institutionaalisille sektoreille, tuotetaloustoimille, reaalisille ei-valmistetuille varoille, jakotaloustoimille, rahoitusvarojen ja -velkojen taloustoimille, muille varojen muutoksille, tasapaino- ja nettokäsitteille, tasetilien erille, ei-rahoitusvaroille sekä rahoitusvaroille ja -veloille.Suomi käyttää ESA 2010 luokituksia tietojen toimituksissa Eurostatille.

Verolajien osalta käsillä oleva tilasto käyttää kuitenkin OECD:n Revenue Statistics -verotilaston verolajiluokitusta.

Kansantalouden tilinpidossa on käytetty kansallisia sovelluksia luokituksista:

• Sektoriluokitus 2012
• Verolajiluokitus

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Kansantalouden tilinpito laaditaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisesti, se julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) No 549/2013 Liite A:na. EKT 2010 lähettämisohjelma puolestaan on asetuksen Liite B. 

 EKT 2010 on muodoltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ja se määrittää:

• Menetelmät (Liite A) yhteisten käytänteiden, määritelmien, luokitusten ja tilinpidon kirjaussääntöjen käyttöön tilien laadinnassa ja tauluissa yhdenmukaisesti. 
• Tietojen lähettämisohjelman (Liite B) mukaiset aikataulut, milloin jäsenmaiden on viimeistään toimitettava tilit ja taulukot.

Tilapäisiä poikkeuksia on myönnetty jäsenmaille vuoteen 2020 saakka komission 26.6.2014 antamalla implementointipäätöksellä 2014/403/EU, sallien täten kansallisten tietojen poiketa tilapäisesti EKT 2010 lähettämisohjelman vaatimuksista. 

Muita Kansantalouden tilinpitoon liittyviä lakeja: 

• Komission 30. marraskuuta 1998 antama päätös 98/715, sekä komission17. joulukuuta 2002 antama päätös hintojen ja volyymien mittaamisesta kansantalouden tilinpidossa. 
• Laki liiallisten alijäämien menettelystä.

Useita erillisiä lakeja, koskien usein luokituksia kuten: NACE Rev.2, CPA 2015, COGOG, COICOP, NUTS 2016. 

Eurostatin nettisivulla, osassa ‘National accounts’ ja Government finance and EDP’ on lisää Kansantalouden tilinpidolle relevantteja säädöksiä.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston osalta kyseeseen tulee myös OECD. Tilastoalalla OECD kerää jäsenvaltioilta tutkimustyötä varten tarvitsemansa tiedot.

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat keskeisiä taloustietoja, joita monet kansainväliset organisaatiot julkaisevat parantaakseen tietojen konsistenssia ja hyödyntääkseen synergiahyötyjä tietojen keräämisessä ja arvioinnissa. Inter-Agency Group on Economic and Financial Statistics (jossa oli edustajat Kansainvälisestä järjestelypankista, Euroopan keskuspankista, IMF:stä, OECD:stä ja Maailman pankista) teki vuonna 2016 aloitteen kansantalouden tilinpidon tietojen jaon parantamisesta osana G20 Data Gap Iniative -hanketta. 

Tiedot välitetään Eurostatin kautta muille kansainvälisille organisaatioille.  

Rahoitustilinpito neljännesvuosittain, maksutasetiedot sekä julkisyhteisöjen tilit toimitetaan suoraan myös EKP:lle. Verot ja veronluonteiset maksut -tilastoa vastaavat tiedot toimitetaan puolestaan suoraan OECD:lle kesäkuussa. Tiedot julkaistaan vuosittain OECD:n Revenue Statistics -julkaisussa.

Kansantalouden tilinpidon yksiköt eivät yleensä kerää tietoja itse, vaan vastaanottavat niitä muilta yksiköiltä tai laitoksilta. Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston laadinta perustuu kansantalouden tilinpidon laadinnassa käytettyihin perusaineistoihin.

Pääasialliset tietolähteet ovat valtion kirjanpitoaineisto ja Valtiokonttorista saadut yksittäiset tiedot, Palkeet - Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, Kuntaliitto, Verohallinto, Finanssivalvonta, Kela, Työllisyysrahasto, Trafi, Tullihallinto sekä Energiavirasto ja EU:n komissio.

Tavoiteperusjoukot ja rekisterien perusjoukot vastaavat toisiaan, sillä tilastoa julkaistaan saajasektoreittain. Valtaosa valtion ja paikallishallinnon keräämien verojen kertymistä saadaan kuukausikohtaisina. Pakollisten sosiaaliturvamaksujen osalta perustiedot saadaan neljännesvuosi- tai vuositasolla. Muut tiedot ovat pääosin vuositason tietoja.

Kansantalouden tilinpitoa laaditaan yleensä neljänneksittäin tai vuosittain käyttäen lähteen perustilastoja. Perustilastojen keruufrekvenssi vaihtelee lähdetietojen mukaan.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tiedot tulevat yleensä muiden tilastojen tuotannon ohessa ja liittyvät niistä tehtyihin sopimuksiin. Yksittäisiä lukuja saadaan julkisista lähteistä tai viranomaisilta tiedustelemalla.

Tietojen validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että valittava tietosisältö on käynyt läpi hyväksynnän. Se on keskeinen tehtävä kaikilla tilastotieteen aloilla ja erityisen tärkeä kansantalouden tilinpidossa, jonka tietoja käytetään taloudellisen analyysin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Eri lähteistä saatujen tietojen vertailu on olennainen osa kansantalouden tilinpidon kokoamista. Kansantalouden tilinpidossa käytettävät lähdetiedot käyvät läpi usean tarkistuskierroksen Tilastokeskuksella. 

Dataa validoidaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Alijäämä- ja velkalukujen laatuun kohdistuu tarkkaa seurantaa EU:n komission taholta ja tämä kohdistuu osaltaan myös verolukuihin.

Jokaisen tietojen toimituksen yhteydessä EU:n komissiolle Eurostat tarkistaa jäsenmaiden tietoja noin kolmen viikon ajan ja tämän tarkistusprosessin yhteydessä tiedot saattavat myös päivittyä. Lisäksi OECD seuraa Revenue Statistics -tilastoon keräämänsä maittaisen verotiedon laatua.

Tietolähteet, menetelmät ja laadintatekniikat ovat maakohtaisia, mutta niitä olisi käytettävä siten, että ESA 2010 -määritelmät ja käsitteet täyttyvät. Kansantalouden tilinpidon laadintaan löytyy sekä yleisellä että tarkemmalla tasolla ohjeistusta. Katso lisätietoja kohdasta Menetelmädokumentointi. 

Kansantalouden tilinpidon luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamisesta suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi. 

Kansallisella tasolla valtiovarainministeriöt ja aluekehitysministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tiedon käyttäjiä.  

Kansainvälisiä instituutioita voidaan pitää tilastovirastojen asiakkaina. 

Virhelähteenä tulee kyseeseen lähinnä julkisen sektorin rekistereissä ilmenevät virheet sekä ennustaminen niiden lukujen osalta, joista ei kyseisen julkaisun aikaan ole vielä saatavissa lopullista rekisteritietoa.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston osalta lähdetilastojen laadinnassa käytetty aineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista.

Alipeittoa ei juuri esiinny, koska lähes kaikki päätietolähteet perustuvat totaaliaineistoihin. Kuitenkin ensimmäisen ennakon osalta osa aineistosta voi olla vielä puutteellista, esimerkiksi työeläkelaitosten saamien sosiaaliturvamaksujen lähdeaineistona on Tilastokeskuksen laitoksille tekemä vuosiennakkokysely.

Käsittelyvirheenä voi tulla kyseeseen lähinnä tallennusvirhe tai raportointivaiheessa raportoinnin ohjaustaulun määrittelyvirhe.

Mallinnusta käytetään lähinnä maaliskuun ennakossa muutaman luvun osalta, kun lopullista vuositason tietoa ei vielä ole saatavilla. Tällöin virhettä syntyy, mikäli selittävien ja selitettävän muuttujan yhteys ei ole jatkunut aiemman kehityksen mukaisena.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Kansantalouden tilinpidon tietojen laatu taataan noudattamalla EKT 2010 -menetelmiä ja asetusta sekä soveltamalla ESS-käsikirjan ohjeita laaturaporttien laadintaan. 

Kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tietoihin tehdään useita ​​laaduntarkastuksia laadintaprosessin aikana, esim. etukäteen tehdyt (lähdetilastot), käynnissä olevat (tulokset), jälkikäteen tehdyt (käytetyt menetelmät) ja ulkoiset tarkastukset (Eurostat, Euroopan tai kansallinen tilintarkastustuomioistuin, IMF).

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat jatkuvan päivittämisen kohteena, koska uusia lähdeaineistoja tulee saataville koko ajan. Tämän tyyppistä jatkuvaa päivittymistä kutsutaan rutiinirevisioiksi ja niiden vuoksi sekä maiden että koko Euroopan kansantalouden tilinpidon tiedot päivittyvät. Harvemmin tehtäviä aikasarjakorjauksia aiheutuu merkittävistä muutoksista lähdeaineistoissa, luokituksissa tai menetelmissä. Esimerkiksi muutos ESA95-manuaalin mukaisista menetelmistä ESA 2010 -manuaalin menetelmiin aiheutti aikasarjakorjauksen niin jäsenmaiden tasolla kuin euroalueen ja EU:n tasolla.  

Kaksi työryhmää edisti ehdotuksia harmonisoidummista rutiinirevisioista ja aikasarjakorjauksista. DMES-ryhmän (Directors of macroeconomic statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä edisti aikasarjakorjausten revisiopolitiikkaa, CMFB-ryhmän (Commitee on monetary, finance and balance of payments statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä harmonisoitua rutiinirevisiopolitiikkaa.  

Viimeisin aikasarjatarkastus tehtiin Suomessa vuonna 2019.  

Tilastokeskuksella on revisiopolitiikka kansantalouden tilinpidolle:  

http://stat.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/kansantalouden_tilinpidon_julkaisukaytanteet.pdf

Revisiot tulisi nähdä jatkuvana prosessina kehittää kansantalouden tilinpidon tietojen laatua, kun parempia lähdeaineistoja ja laadintamenetelmiä otetaan käyttöön. Revisioista kertovan metadatan saatavuus on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää kansantalouden tilinpidon tietojen sisältöä ja eri ajanhetkinä päivittyneiden tietojen eroja. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa eri ajanhetkinä julkaistujen tilinpidon tietojen päivitysten syistä ja luonteesta (esimerkiksi uusien lähdeaineistojen saatavuudesta tai uusista menetelmistä) sekä määrällistä ja laadullista arviota muutosten kokoluokasta ja suunnasta.  

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tiedot päivittyvät myös esimerkiksi bruttokansantuotteen muuttuessa (veroaste muuttuu).

Kansantalouden tilinpidon tietojen tulisi olla käyttäjien käytettävissä niin nopeasti kuin mahdollista, ottaen kuitenkin huomioon tietojen frekvenssin (vuosi vai neljännesvuosi), tietojen luonteen (onko kyseessä talouden rakenteita kuvaava tieto vai suhdannemuutoksia kuvaava tieto) sekä riittävä tasapaino luotettavuuden ja oikea-aikaisuuden välillä.

ESA 2010 -lähettämisohjelmassa määritellään kaikkien tilinpidon lähettämistaulujen toimitusviive. Neljännesvuositaulujen tulisi olla käytettävissä 2 tai 3 kuukauden viiveellä neljänneksen päättymisestä. Vuositaulujen toimitusviiveet vaihtelevat 2 kuukauden (pääaggregaatit) ja 36 kuukauden (tarjonta- ja käyttötaulukot) välillä tilastovuoden päättymisestä.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilasto julkaistaan samanaikaisesti kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa kaksi kertaa vuodessa, maaliskuun puolivälissä ja syyskuussa. Ensimmäinen ennakko julkaistaan kaksi ja puoli kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä.

On hyvän käytännön mukaista, että kansantalouden tilinpidolle on määritelty julkaisupäivät etukäteen ja että nämä julkaisupäivät myös toteutuvat. 

Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti ESA 2010 -lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen. 

Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia. 

EU:n eri jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpidon tietojen vertailukelpoisuus taataan soveltamalla yhteisiä Euroopan kansantalouden tilinpidon (European System of Accounts ESA 2010) määritelmiä. Myös maailmanlaajuinen vertailtavuus on mahdollinen, sillä monet Euroopan ulkopuoliset maat soveltavat SNA2008-suositusta, jonka kanssa ESA 2010 on yhtenevä.

Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia myös OECD:n verotilastojen kanssa.

Koska kaikkien tilastoitavien ajankohtien tiedot laaditaan samojen ESA 2010 -määritelmien mukaisesti, ovat eri ajankohtia kuvaavat kansantalouden tilinpidon tiedot täysin vertailukelpoisia. Mikäli joudutaan tekemään perustavanlaatuisia muutoksia menetelmiin tai luokituksiin, tehdään tarvittavat päivitykset pitkälle menneisyyteen ulottuviin aikasarjoihin.  

Verot ja veronluonteiset maksut -tilastosta on kuitenkin huomioitava seuraavaa: Tilaston aikasarja on menetelmällisesti yhtenevä vuodesta 1988, josta eteenpäin verot on laskettu suoriteperusteisena siten, että julkisyhteisöjen keräämät verotulot on pyritty kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Tätä aiempiin vuosiin aikasarjan vertailukelpoisuus on lievästi alempi.

Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenevät: vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisen sektorin tiedot, reaalisektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito, tarjonta- ja käyttötaulukot. Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikkina ajanhetkinä voi kuitenkin olla mahdottomuus ja tilapäisiä eroja ilmenee. Erot johtuvat useimmiten eri osa-alueiden erilaisista julkistusviiveistä.

Perustilastoja, kuten yritysten rakenne- ja suhdannetilastoja sekä työvoimatutkimusta, käytetään laajasti kansantalouden tilinpidon lähdetietoina. Kuitenkaan perustilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot eivät usein ole yhtenevät. Merkittävimpänä syynä ovat erilaiset käsitteet tai määritelmät sekä erot tietojen kattavuudessa. Myös maksutase on kansantalouden tilinpidon tärkeä lähde. Maksutaseen BPM6-manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA 2010 -määritelmien kanssa. Näin ollen maksutaseen muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa. 

Kansantalouden tilinpidon eri osa-alueiden väliset erot koskevat vain viimeisiä havaintoja ja johtuvat laadinta- ja toimitusaikataulujen erilaisista viiveistä. Tämä yhtenevyys koskee myös maksutasetta. Maksutaseen sekä kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat yhtenevät vuodesta 2019 alkaen ja rahoitustilinpidon osalta vuodesta 2020. 

Verot ja veronluonteiset maksut -tilastoa julkaistaan vain vuositilastona.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Verot ja veronluonteiset maksut -tilasto julkaistaan vuosittain tilastojulkistuksena ja tietokantapäivityksenä seuraavasti:

•   ennakollinen t+80 päivää, päivitetty t+9 kuukautta

Tiedote julkaistaan kaksi kertaa vuodessa tilaston sivulla

Tilastojulkaisujen lisäksi kansantalouden tilinpidon tietoja voidaan julkaista muissa julkaisuissa, kuten tilastollisissa tutkielmissa, vuosikirjoissa, Tilastokeskuksen sisäisissä ja ulkoisissa artikkelijulkaisuissa. Yleensä näissä julkaisuissa tehdään syvällisempi analyysi tutkittavasta aiheesta. 

Kustakin kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen tilastosta on verkkojulkaisu, ts. paperikopioita ei ole. Muita julkaisuja ovat tietokantataulukoista (StatFin-tietokanta) käyttäjille räätälöidyt kansantalouden vuositilinpidon tietopalvelutaulukot.  

http://www.stat.fi/kansantalouden-tilinpidon-tietopalvelutaulukot.html  

Tilastokeskuksen Working Papers -sarja perustettiin vuonna 2018. Tähän mennessä julkaistut kansantalouden tilinpidon Working Paper -julkaisut ovat saatavilla osoitteessa: 

https://www.stat.fi/tup/julkaisut/workingpapers.html  

Kansantalouden tilinpitoa ja maksutasetta koskevia tietoja käytetään muissa julkaisuissa, kuten Tilastollisessa vuosikirjassa. 

Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.

Tilastojulkistusten ja muiden julkaisujen lisäksi kansantalouden tilinpidon tiedot voidaan julkaista sosiaalisessa mediassa. 

Kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen verkko- ja muut julkaisut ovat saatavilla myös englanniksi. 

Kansantalouden tilinpidon laadintamenetelmä EU:ssa perustuu yleisesti EKT 2010 tilinpitojärjestelmään.  

Tämän lisäksi on tuotettu useita käsikirjoja kansantalouden tilinpidon laadinnan tueksi. Tärkeimpiä menetelmäkäsikirjoista ovat neljännesvuositilinpidon, aluetilinpidon, Eurostatin tarjonta-, käyttö- ja panos-tuotostaulukoiden sekä julkisen talouden alijäämää ja velan käsittelyn käsikirjat. Saatavana on myös ohjeita tietyistä aiheista, esim. laadintaohjeet maan arvon arviointiin, menetelmäkuvauksiin, sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan mittaamiseen ESA 2010 -järjestelmässä. 

Yllä olevat käsikirjat koskevat erityisesti EU:n kansantalouden tilinpidon tilastoja. Maailmanlaajuisia vastaavia on kuitenkin myös saatavana: SNA 2008, Quarterly National Accounts Manual (kansantalouden neljännesvuositilinpidon manuaali), Handbook on Input-Output Table Compilation and Analysis (panos-tuotostaulukon laatimisen ja analyysin käsikirja), Government Finance Statistics Manual (julkisen talouden tilastojen manuaali).  

Linkit verot ja veronluonteiset maksut -tilastoon liittyviin menetelmäselosteisiin aihealueittain/tilastoittain: 

- Vuositilinpito: Suomen bruttokansantulon menetelmäkuvaus; Kansantalouden tilinpidon historiallisten aikasarjojen kuvaus

-  Sektoritilit vuosittain -tilaston kuvaus

-  EDP: EDP inventory (Kuvaus Suomen julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkalaskelmissa käytetyistä menetelmistä) http://tilastokeskus.fi/til/jali/men.html

- Julkiset tulot, menot ja pääaggregaatit: Eurostatin julkaisu

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tilastokielessä 'luottamuksellisella tiedolla' tarkoitetaan tietoja, joiden avulla tilastolliset yksiköt voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti ja sitä kautta paljastaa yksittäisiä tietoja. Sen määrittämiseksi, onko tilastollinen yksikkö tunnistettavissa, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat keinot, joita kolmas osapuoli voi mahdollisesti käyttää tilastollisen yksikön tunnistamiseen. Vaikka kansantalouden tilinpidon tiedot ovat yleensä hyvin aggregoituja, saattaa aggregaattien alaerittelyissä ja/tai pienten talouksien alaerissä tämä olla mahdollista. Näissä tapauksissa olisi tehtävä toimenpiteitä, jotta erillisen tilastollisen yksikön tietoja ei paljasteta. Ohjeet, kuinka estää tiedon julkitulo, löytyvät englanninkielisestä Euroopan Komission käsikirjasta ”Handbook on Statistical Disclosure Control”. 

Lähetetyt tiedot merkitään joko 'N = ei saa julkaista ennen määräpäivää' tai 'F = vapaa'.