Valtion kuukausipalkat: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Valtion kuukausipalkat
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Tilasto on lakkautettu. Valtion kuukausipalkat -tilasto kuvaa valtion budjettitalouden piirissä olevien palkansaajien lukumääriä ja palkkoja. Tiedot on luokiteltu muun muassa toimialan, ammatin, koulutuksen, sukupuolen ja iän mukaan. Tiedot saadaan Valtiokonttorista ja julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Valtion kuukausipalkat -tilasto on kokonaisaineisto kattaen kaikki palkansaajat, jotka työskentelevät valtion budjettitalouden piirissä (sektoriluokka 13111 Valtion budjettitalous).
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikkö on palkansaaja/henkilö. Jokaisella henkilöllä on oma henkilönumero, joiden avulla voidaan tehdä yhdistelyjä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilaston perusjoukkona on kuukausipalkkaiset valtiosektorin palkansaajat.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tiedot tuotetaan koko maan tasolla.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tiedot julkistetaan kerran vuodessa, ja ne koskettavat pääasiassa marraskuun kuukausipalkkoja tilastovuonna.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Ansiot ilmoitetaan euroina kuukaudessa.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilaston viiteajankohta on tilastovuoden marraskuu.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilaston sisältöä täydennetään Tilastokeskuksen ylläpitämillä luokituksilla ja tutkintorekisterin tiedoilla. Tilaston käytetyimpiä luokituksia ovat ammattiluokitus, toimialaluokitus ja koulutusluokitus.
Toimialaluokitus: Tilastossa käytetään TOL 2008 -toimialaluokitusta, joka perustuu EU:n toimialaluokitukseen NACE Rev.2. Valtion virastot on luokiteltu toimialaluokituksen mukaisiksi Tilastokeskuksessa.
Tilastossa on ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen Ammattiluokitus 2010 (AML 2010), joka perustuu Euroopan unionin yhteiseen ISCO-08-ammattiluokitukseen. Valtion ammatti- ja virkanimikkeet luokitellaan ammattiluokituksen mukaisiksi Tilastokeskuksessa.
Tilastovuoden 2010 tiedot tuotettiin sekä vuoden 2001 että 2010 ammattiluokituksella. Koulutusluokitus uudistui vuonna 2016.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammatti
Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen kansallista ammattiluokitusta. Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin 15 000. Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike. Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.
Kokoaikainen
Yksityisen sektorin palkkatilastot: Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta. Julkisen sektorin palkkatilastot: Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä. Työvoimakustannustutkimus: Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika. Vrt. Osa-aikainen.
Kokonaisansio
Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kts. Kokonaistyöaika. Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta - peruspalkka - tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät - työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät - työaikalisät - suoritusperusteinen palkanosa - luontoisetujen verotusarvo - lisä- ja ylityön ansio - varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset - muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät - ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Vrt. Säännöllisen työajan ansio.
Kuukausipalkkainen
Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi ja ansio on usein saman suuruinen kuukaudesta toiseen.
Osa-aikainen
Yksityisen sektorin palkkatilastot: Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta. Julkisen sektorin palkkatilastot: Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä. Työvoimakustannustutkimus: Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika. Vrt. Kokoaikainen.
Palkansaaja
Palkansaaja on henkilö, joka on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla. Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina. Työvoimakustannustilastossa yrittäjät, jotka maksavat osankaan ansiostaan itselleen palkkana, luetaan palkansaajiin.
Palvelussuhteen luonne
Palvelussuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa palvelussuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi palvelussuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu. Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Yksityisen sektorin palkkatilastoissa vastaava käsite on työsuhteen luonne. Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).
Sopimusala
Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja ja ne solmitaan tietyksi määräajaksi.
Säännöllinen viikkotyöaika
Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin ja työehtosopimuksiin, ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan kuitenkin sopia erikseen ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio. Vrt. Kokonaistyöaika.
Säännöllisen työajan ansio
Säännöllisen työajan ansio kuvaa säännölliseltä työajalta maksettua palkkaa. Kts. Säännöllinen viikkotyöaika. Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta - peruspalkka - tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät - työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät - työaikalisät - suoritusperusteinen palkanosa - luontoisetujen verotusarvo - ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka. Säännöllisen työajan ansio ei sisällä lisä- tai ylityöajan ansioita eikä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Vrt. Kokonaisansio.
Tuntipalkkainen
Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Urakkapalkkaukseen perustuvien palvelussuhteiden palkkausmalli sisältää usein tuntipalkkamuotoisen perusosan ja urakkapalkkaiset määritellään tilastossa tuntipalkkaisiksi.
Työnantajasektori
Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000). Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava: Kuntasektori Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset Valtio Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset Yksityinen sektori Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset. Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin. Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus. Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tiedot ovat osana palkkarakennetilastoa, joka on osa Eurostatin palkkarakennetilastoa. Kansallinen palkkarakennetilasto on myös Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta jaettavissa. Valtion kuukausipalkat -tilastosta tehdään maksullisia toimeksiantoja ja lisäksi toimeksiantoja tehdään osana palkkarakennetilastoa. Tiedot julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen henkilön tai yksittäisen viraston tietoja.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilaston lähdeaineistona on valtion Tahti-järjestelmän palkka- ja työsuhdeaineisto. Valtion budjettitalouden piiriin (pl. yliopistot) kuuluvan henkilöstön lukumääristä ja palkoista kerätään tietoja Valtion työmarkkinalaitoksen Tahti-järjestelmään kuukausittain. Tiedot kerää Valtiokonttori.
Tahti-aineistosta toimitetaan Tilastokeskukselle palkkatilastointia varten loka-, marras- ja joulukuun tiedot. Tilastokeskus vie Tahti-aineistosta saamansa tiedot omaan tietokantaansa, josta tuotetaan tilastojulkaisun tarvitsemat tiedot. Marraskuu on pääasiallinen tilastontikuukausi, jota täydennetään tarvittavilta osin loka- ja joulukuun tiedoilla.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tilaston tiedot kerätään vuosittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Palkeet toimittaa Tahti-rekisterin tiedot linjasiirtona Tilastokeskukseen.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Tehdään aineiston laatuanalyysiä liittyen palkansaajien lukumääriin, työsuhde- ja ansiotietoihin sekä käytettäviin luokituksiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Tietojen käsittely tehdään palkkatilastosovelluksen sekä SAS- ja SQL-työkalujen avulla. Tilastosta tarvittaessa poistetaan sinne kuulumattomia havaintoja sekä muutetaan tarvittaessa työsuhdetietojen luokitteluja.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tilaston tietoja käytetään ansiotasoindeksin laadinnassa ja tätä kautta tiedot ovat laajasti käytössä Tilastokeskuksen muissa tilastoissa sekä kansallisesti mm. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (TUKUSETO) käytössä.
Lisäksi tilaston tiedot ovat osana palkkarakennetilastoa, jonka kautta tehdään laajasti tietopalvelu- ja tilastoselvitystehtäviä. Palkkarakennetilasto on myös Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden käytössä ja palkkarakennetiedot toimitetaan Eurostatille joka neljäs vuosi.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Valtion kuukausipalkat -tilasto on kokonaisaineisto ja siihen liittyvät mahdolliset virheet johtuvat virastojen Tahti-järjestelmään virheellisesti kirjaamista tiedoista. Tilastokeskuksen tuotantoprosesissa tarpeen mukaan poistetaan tilastoon sopimattomia virheellisiä tietoja.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Aineisto kerätään ja tarkistetaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toimesta. Lisäksi Tilastokeskuksen asiantuntijat tekevät aineiston laatuarviointia ennen tilastotietojen julkistamista.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaan tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Valtion kuukausipalkat -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla tilastovuoden jälkeisenä huhtikuuna, jolloin julkaistaan edellisen vuoden marraskuun tiedot eli tiedot julkaistaan noin 5 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisena päivänä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Suomen sisällä maantieteellisten alueiden tiedot ovat vertailukelpoisia. EU-tasolla vertailu tapahtuu Eurostatin palkkarakennetilaston kautta, jonka osana myös valtion kuukausipalkat -tilasto on. Katso lisätietoja palkkarakennetilaston dokumentaatiosta.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Valtion kuukausipalkat -tilasto tuotetaan vuosittain, mutta tilastoa ei tule varsinaisesti tarkastella aikasarjanäkökulmasta. Toisin sanoen, tilastosta ei ole suotavaa laskea vuosittaisia muutoksia. T
ilaston tietosisältö muuttuu vuosittain Suomen ammatti- ja toimialarakenteen muuttuessa, ja näin ollen tilaston aggregaattitason luvut kuvaavat muutosta koko maan tasolla, eivät palkansaajatasolla. Esimerkiksi valtion palkansaajien ansiokehitystä tarkasteltaessa ansiotasoindeksi on valtion kuukausipalkat -tilastoa parempi lähde.
Valtion virkasuhteisten palkkatietoja on yhtäjaksoisesti julkaistu vuodesta 1963 ja työsopimussuhteisten palkansaajien vuodesta 1966 lähtien. Vuodesta 1965 lähtien valtion virkasuhteisten palkkatilastoa on tehty rekisterin pohjalta. Työsopimussuhteisten osalta rekisteripohjaisuuteen siirryttiin vuonna 1969.
Ennen vuotta 1963 on tietoja kerätty erillisselvityksillä, joiden tuloksia on julkaistu mm. komiteamietinnöissä. Valtion työsopimussuhteisista tuntipalkkaisista julkaistiin vuoteen 1991 asti omaa palkkatilastosarjaa kunkin vuoden tammi-, maalis-, touko-, syys- ja marraskuulta.
Vuoteen 2005 asti tiedot saatiin Valtion henkilörekisteristä. Vuoden 2006 tiedoista lähtien tietolähteenä on käytetty Valtiokonttorin Tahti-järjestelmän tietoja. Samalla tiedustelun tietosisältö muuttui, eivätkä vuoden 2006 jälkeiset tulokset ole estimoinnista huolimatta täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien lukuihin.
Merkittävin sisällöllinen muutos oli siirtyminen suoriteperusteisesta tilastoinnista maksuperusteiseen tilastointiin. Tämän ohella vähennettyä palkkaa ja takautuvia palkaneriä marraskuussa saaneet estimoidaan täyttä palkkaa saaneiksi, mikäli heille voidaan löytää palkkatietoja joulu- tai lokakuulta. Lisäksi työaikalisät ja suoritusperusteiset joustavat lisät lasketaan kaikille valtion palkansaajille em. kolmen kuukauden keskiarvona, jottei vuosittainen vaihtelu lisien maksuajankohdassa vaikuttaisi tilaston vuosittaiseen vertailukelpoisuuteen.
Suomen yliopistot irtautuivat valtion talousarviotaloudesta 1.1.2010 uuden yliopistolain tullessa voimaan. Yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Yliopistolain myötä yliopistot eivät ole kuuluneet vuodesta 2010 lähtien Valtiokonttorin Tahti-aineistoon, eivätkä siten myöskään Tilastokeskuksen valtion kuukausipalkat -tilastoon.
Teknologian tutkimuskeskus VTT yhtiöitettiin 1.1.2015 alkaen. Tämän myötä VTT ei kuulu valtion kuukausipalkat -tilastoon tilastovuodesta 2015 lähtien.
Ammattien luokittelutapaa uudistettiin vuoden 2014 tilastoon. Luokittelussa siirryttiin käyttämään työssäkäyntitilaston luokittelumenetelmiä palkkatilastojen omien päättelysääntöjen ohella. Työssäkäyntitilaston luokittelumenetelmät mahdollistivat ammattien aiempaa tarkemman määrityksen, ja etenkin Ammattiluokitus 2010:n tarkimmilla tasoilla ammattien tarkentuminen oli huomattavaa.
Ammattiluokituksen karkeimmalla tasolla (ns. yksinumerotaso) tietojen tarkentuminen oli vähäistä, muutokset olivat enintään joitain satoja ryhmää kohden. Tarkimmalla ammattiluokitustasolla (ns. viisinumerotaso) noin 17 500 palkansaajan luokitus muuttui. Täten tarkin ammattiluokitus muuttui noin 20 prosentilla valtion palkansaajista.
Ammattiluokitusta tarkennettiin vuoden 2015 tilastoon upseerien osalta. Tämän myötä upseerien määrä on kasvanut, ja aliupseerien määrä vähentynyt vuodesta 2014.
Valtiosektorin palkkatilastossa on otettu käyttöön tilastovuodesta 2017 alkaen Tilastokeskuksen kansallinen koulutusluokitus 2016. Luokituksessa on yksi uusi koulutusaste “4 Erikoisammattikoulutusaste. Koulutusaloissa on enemmän muutoksia, mm. tietojenkäsittely ja tietoliikenne on erotettu omaksi ryhmäkseen. Tästä syystä koulutuskohtaiset tiedot eivät ole täysin vertailukohtaisia aiempiin vuosiin verrattuna. Kansallisen koulutusluokituksen 2016 koulutusaste ja -alajako noudattaa kansainvälistä ISCED 2011 -luokitusta.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Valtion kuukausipalkat -tilasto on osa palkkarakennetilastoa, joka sisältää myös kuntasektorin sekä yksityisen sektorin kuukausi- ja tuntipalkkatilastot. Palkkarakennetilastossa eri sektorien tiedot ovat toisiinsa nähden vertailukelpoiset. Omana itsenäisenä sektoritilastona valtion kuukausipalkat on tietosisällöltään melko samankaltainen kuin kuntasektorin kuukausipalkat.
Myös Valtion Työmarkkinalaitos julkaisee tilastoja valtion budjettitalouden palkansaajien ansioista ja lukumääristä. Lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa (vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto). Rajauksista ja luokitusten eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Valtion kuukausipalkat -tilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä. Tietolähteenä on ainoastaan valtion Tahti-rekisterin aineisto ja tiedoille muodostetaan yhtenäiset ansiokäsitteet.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Valtion kuukausipalkat -tilasto julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla tilastovuoden jälkeisenä huhtikuuna, jolloin julkaistaan edellisen vuoden marraskuun tiedot eli tiedot julkaistaan noin 5 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.
Valtion kuukausipalkat -tilastokokonaisuuden yhteydessä julkaistaan seuraavat StatFin-tietokantataulukot:
- Valtion kuukausipalkat ammateittain
- Valtion kuukausipalkat ammattiluokituksen (AML 2010) mukaan
- Valtion kuukausipalat toimialaluokituksen mukaan
- Valtion kuukausipalkat koultuksen mukaan
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tiedot on saatavilla yksikkötason aineistona käyttöluvalla, joko työelämä- ja palkat ryhmän kautta tai tutkijapalveluista osana palkkarakennetilastoa.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Keskeisenä sääntönä tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö, organisaatio tai edellä mainittujen jokin ominaisuus voi paljastua. Julkisen sektorin palkkatilastojen osalta tämä tarkoittaa sitä, ettei julkaistavista tiedoista tule olla mahdollista tunnistaa yksittäistä henkilöä ja hänen palkkatietojaan eikä yksittäistä valtion virastoa työnantajana. Tietojen suojauksessa käytetään kynnysarvoja ja peittämistä.