Kotitalouksien varallisuus -tilasto kattaa kohtuullisesti päävarallisuuserät. Tilastovuoden 2023 kotitaloustutkimus sisälsi seuraavat varallisuuserät:

• varsinainen asunto
• vapaa-ajan asunnot
• muut asunnot
• metsät
• peltomaa
• autot
• veneet
• muut ajoneuvot
• talletukset
• sijoitusrahasto-osuudet
• noteeratut osakkeet
• noteeraamattomat osakkeet
• elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuus
• joukkovelkakirjat
• johdannaiset
• vapaaehtoiset eläkevakuutukset
• säästö- ja sijoitusvakuutukset
• lainat
• osuustodistukset ja
• lakisääteiset eläkkeet.

Kokonaan puuttuvia varallisuuseriä vuoden 2023 varallisuustutkimuksessa ovat käteinen ja arvoesineet. Vuosina 1987–2004 tiedot arvoesineistä ovat mukana haastattelutietona. Vuosien 2009 ja 2013 tutkimuksessa ei ole tietoa säästö- ja sijoitusvakuutuksista.

Kokonaisaineistoon perustuvat tiedot henkilöiden pörssiosake- ja sijoitusrahastovarallisuudesta sisältävät kotimaassa julkisesti noteeratut pörssiosakkeet, sijoitusrahastot ja ulkomaiset yhteissijoitusyritykset sekä vuodesta 2020 alkaen osakesäästötilit. 

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tilastoyksiköitä ovat kotitaloudet ja henkilöt.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston otosaineiston kohdeperusjoukkona ovat Suomessa vakinaisesti asuvat yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, toisin sanoen kotitalousväestö Suomessa tilastovuoden lopussa (31.12.).

Perusjoukossa ovat kaikki yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, jotka asuivat vakinaisesti Suomessa varallisuuden viitevuoden lopussa (31.12., otostietojen tiedonkeruuvuosi - 1).

Kotitalouksien varallisuus -tilaston kokonaisaineiston perusjoukko on asuntoväestö, jonka muodostavat kaikki asuinhuoneistoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Varusmiehet luetaan tilaston perusjoukkoon kuuluviksi.

Tilaston ulkopuolelle jää runsaat kaksi prosenttia koko väestöstä. Heihin kuuluvat osoitteettomat, laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat), pysyvästi ulkomailla ja tilapäisesti Suomessa asuvat henkilöt.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tiedot julkaistaan koko maan tasolla ja NUTS2-alueluokituksella.

Otospohjaista kotitalouksien varallisuustutkimusta on tehty vuosina 1987, 1988, 1994, 1998, 2004, 2009, 2013, 2016, 2019 ja 2023.

Vuotta 2004 lukuun ottamatta tiedot on muodostettu Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aliotokselle (1987–1998) tai koko otokselle (2009–2023). Vuoden 2004 tutkimus oli erillinen otostutkimus.

Vuosien 2009, 2013, 2016, 2019 ja 2023 varallisuustutkimusten tutkimusmenetelmä poikkeaa merkittävästi aiempien vuosien tutkimuksista. Niiden varallisuustiedot on pääosin johdettu rekistereistä tai estimoitu. Sitä aiemmat tutkimukset ovat käyntihaastattelututkimuksia.

Kokonaisaineistoon perustuvat tiedot henkilöiden pörssiosake- ja sijoitusrahastovarallisuudesta ovat saatavilla vuosille 2009 ja 2013–.

Euromääräiset tiedot on esitetty viimeisimmän tilastovuoden rahassa.

Tilaston mittayksiköitä ovat eurot, %, kotitalouksien ja henkilöiden määrät.

Kotitalouksien varallisuus -tilasto kuvaa tietoja tilastovuodelta, joka on koko kalenterivuosi, ja tilastovuoden lopulta (31.12.).

Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia:

• Ikä
• Sukupuoli
• Kotitalouden elinvaihe
• Tulokymmenysryhmä
• Nettovarallisuuskymmenysryhmä
• Koulutusaste
• Sosioekonominen asema
• Suuralue
• Asunnon hallintasuhde

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Kotitalouksien varallisuus -tilaston laadintaa ohjaavat kansalliset ja kansainväliset (OECD, EKP) suositukset. Kotitalouksien tiedot perustuvat EU:n tulo- ja elinolotutkimuksen otokselle, jonka laadinta perustuu ESS EU-SILC-tilastoa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) koskevaan EU:n parlamentin ja neuvoston kehysasetukseen 1700/2019 vuodesta 2021 alkaen ja sitä aiemmin asetukseen 1177/2003.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston otosaineiston tiedot on toimitettu vuodesta 2009 alkaen EKP:lle osaksi EKP:n koordinoimaan euroalueen varallisuustutkimusta. EKP julkaisee euroalueen varallisuustietoja omilla verkkosivuillaan.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston kokonaisaineiston tiedot perustuvat rekisteriaineistoihin, mikä vähentää kustannuksia eikä aiheuta vastausrasitetta. Otosaineistossa kustannusrasite aiheutuu otosaineistoon kotitalouksilta haastattelemalla tulo- ja elinolotutkimuksessa kerätyistä tiedoista, joista ei saada tietoa muilla menetelmillä tai joiden muodostamiseen ei ole käytettävissä hallinnollisia tietolähteitä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi talletukset sekä säästö- ja sijoitusvakuutukset.

Vastausrasite liittyy tulo-ja elinolotutkimuksen haastattelutiedonkeruuseen, jonka tiedonkeruumenetelmä on kuvattu Tilastokeskuksen elinolotilaston laaturaportissa.

Hallinnolliset aineistot ja rekisteriaineistot

Kotitalouksien varallisuus -tilaston kokonaisaineisto on koko asuntoväestön kattava tilastoaineisto, joka kootaan henkilötasolla useista hallinnollisista aineistoista ja rekistereistä.

Otosaineiston varallisuustiedoista valtaosa on kerätty hallinnollisista rekistereistä, joiden puutteita on paikattu täydentävällä haastattelutiedonkeruulla. Tutkimuksen taustatiedot perustuvat sekä rekisteri- että haastattelutietoihin.

Tilaston laadinnassa on käytetty seuraavia hallinnollisia aineistoja ja tilastorekistereitä:

• Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmä ja Tilastokeskuksen Suomen väestöä, rakennuksia ja asuntoja koskeva tietokanta
• Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintatilastojen perusaineisto, joka perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin kauppahintatietoihin
• Verohallinnon verotietokanta, kiinteistörekisteri, osakehuoneistorekisteri, arvo-osuustiedot, ajoneuvojen hintatiedot sekä perintö- ja lahjaverotiedot
• Ajoneuvorekisteri ja vesikulkuneuvorekisteri (Trafi)
• Kansaneläkelaitoksen eläkevakuutus-, sairausvakuutuskorvaus- ja kuntoutusrekisteri, elatustukirekisteri, opintotukirekisteri sekä asumistukirekisteri
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunnilta keräämä ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen aineisto
• Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteri
• Tilastokeskuksen tutkintorekisteri
• Valtiokonttorin sotilasvammakorvausjärjestelmän tietokanta
• Työllisyysrahaston (ent. Koulutusrahasto) tiedot
• Tilastokeskuksen yritysrekisteri
• Finanssivalvonnan (FIVA) tiedot (ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat)

Tilastokeskuksen oma tiedonkeruu

Otosaineiston haastattelutiedonkeruu oli lisäosio vuoden 2023 tulo- ja elinolotutkimuksessa keväällä 2024, jolla kerättiin tietoa kansallista tulonjakotilastoa ja EU:n tulo- ja elinolotutkimusta (EU-SILC) varten. Varallisuustutkimusta varten kyselylomakkeelle lisättiin täydentäviä kysymyksiä veloista, erityisesti kulutusluotoista ja niiden maksuista, talletuksista ja joitakin soveltuvia EKP:n kyselylomakkeen kysymyksiä.

Varallisuuseristä talletukset ja säästö- ja sijoitusvakuutukset perustuvat haastattelutietoon, sillä niistä ei ole käytettävissä mitään rekisteritietoa. Velkatiedot täydentävät rekisteritietojen puutteita erityisesti niin sanottujen jatkuvien kulutusluottojen osalta.

Otoksessa noudatetaan neljän vuoden rotatoivaa paneeliasetelmaa ja otanta-asetelman tyyppinä on ositettu otanta. Otanta ja tiedonkeruu on kuvattu Tilastokeskuksen elinolotilaston laaturaportissa.

Aineistojen yhdistäminen

Tilaston tiedot muodostetaan yhdistämällä rekisteritietolähteet pseudonymisoiduilla tunnisteilla asuntoväestön henkilöille ja otosaineistoon valikoituneiden kotitalouksien jäsenille. Otosaineiston tietoja editoidaan tiedonkeruussa kerättyjen kommenttien perusteella ja puuttuvia tietoja imputoidaan tilastollisin menetelmin.

Kotitaloustason tutkimuksen tiedonkeruu on toteutettu tilastovuodesta 2013 alkaen noin kolmen vuoden välein. Rekisteritietojen viiteajankohta on tilastovuoden viimeinen päivä (31.12.).

Haastattelutiedot kerätään viiteajankohtaa seuraavana tutkimusvuonna. Esimerkiksi tilastovuoden 2023 haastattelutiedot on kerätty alkuvuodesta 2024.

Henkilökohtaiset asuntoväestön pörssiosake- ja sijoitusrahastotiedot kerätään hallinnollisista aineistoista vuosittain.

Kotitaloustasoiset tutkimustiedot tilastovuosina 1987, 1988, 1994, 1998 ja 2004 kerättiin käyntihaastattelututkimuksena.

Vuosien 2009, 2013, 2016 ja 2019 tiedonkeruumenetelmä oli pääosin puhelinhaastattelu (CATI).

Vuonna 2023 tiedot kerättiin puhelinhaastatteluin ja itse täytettävällä verkkolomakkeella. Lisätietoja tiedonkeruumenetelmästä löytyy elinolotilaston laaturaportista.

Tilaston lähdeaineistona käytetään useita eri rekisteriaineistoja ja haastattelussa kerättyjä tietoja. Mikrotason rekisteriaineistoista laskettuja summatietoja verrataan makrotietohin, esimerkiksi Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon tai Suomen Pankin tietoihin.

Haastattelijan haastattelussa kirjaamat kommentit läpikäydään osittain manuaalisesti. Lisäksi keskeisimpien tulosmuuttujien jakaumatiedot, kuten minimit ja maksimit, tarkistetaan mahdollisten virheiden tai poikkeavien havaintojen arvioimiseksi.

Varallisuustutkimuksen täydentävän lisätiedonkeruun muuttujiin liittyy eräkatoa, josta aiheutuvia puuttuvia tietoja on osin paikattu tilastollisin menetelmin imputoimalla. Lisäksi talletusmuuttujat on kokonaan imputoitu ensimmäistä ja toista kertaa tutkimukseen osallistuville kolmannen ja neljännen tutkimuskerran kotitalouksilta.

Yleismenetelmänä imputoinnissa oli Predictive mean matching eli PMM-menetelmä. Puuttuvien tietojen paikkaamista kuvataan tarkemmin jäljempänä kunkin varallisuuslajin kohdalla.

Hyväksytysti osallistuneet kotitaloudet ja henkilöt saavat painokertoimen, jolla niiden tiedot korotetaan edustamaan perusjoukon tietoja. Painot muodostetaan samoin kuin tulonjakotilastossa eli paneelikohtaisille asetelmapainoille tehdään alustava katokorjaus ositettain, ja nämä painot kalibroidaan ulkoisiin reunajakaumiin.

Vuoden 2023 varallisuustutkimuksen aineiston painojen kalibroinnissa käytettiin samoja tietoja kuin tulonjakotilastossa, täydennettynä muutamalla varallisuustiedolla.

Kalibrointitiedot olivat:

• alue (maakuntajako, jossa Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu erikseen; tilastollinen kuntaryhmitys)
• asuntokunnan koko
• jäsenten ikä- ja sukupuoliryhmät
• 16 vuotta täyttäneiden koulutusaste
• keskeisten tuloerien kokonaissummat: palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, työttömyyspäivärahat (peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, ansiosidonnainen osuus), eläkkeet, asunto- ja opintolainojen korot; tulonsaajien lukumäärät (ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, palkkatulot, eläketulot)
• tulonjaon kokonaistilaston pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä asuntoväestössä (rekisteripohjainen tulokäsite)
• sijoitusrahastoja omistavien henkilöiden lukumäärä ja sijoitusrahastojen arvon kokonaismäärä
• pörssiosakkeita yli perusjoukon mediaanin omistavien henkilöiden lukumäärä ehdollisen mediaanin mukaan, pörssiosakkeita alle perusjoukon mediaanin omistavien henkilöiden lukumäärä ja pörssiosakkeiden arvon kokonaismäärä
• omistusasujien lukumäärä ikäryhmittäin

Rekistereistä saadaan useimmiten ainoastaan tietyn varallisuuserän omistustieto, jonka jälleen varallisuuserä on arvotettava markkina-arvoon. Jokaiselle varallisuuserälle on oma hinnoittelulähteensä. Esimerkiksi osakehuoneistojen hinnoittelussa asuntojen ostohinnat on korotettu osakeasuntojen hintaindekseillä tilastovuoden tasoon.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston vuosittain julkaistavien asuntoväestön tietojen tietolähteinä käytetään pelkästään hallinnollisia rekisteriaineistoja, jolloin tilaston laatu riippuu lähdeaineistojen laadusta ja aineistojen käsittelyyn liittyvästä virheestä. Kokonaisaineisto kattaa koko perusjoukon eikä siinä ole otanta- tai katovirhettä.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston otosaineisto perustuu edustavaan otantatutkimukseen. Virhelähteitä ovat otantavirhe ja muita virhelähteitä peitto-, mittaus-, kato- ja käsittelyvirheet.

Suurin osa tiedoista saadaan hallinnollisista tietolähteistä. Osa tiedoista kerätään haastattelemalla kotitalouksia. Mittausvirheet (tulosmuuttujan mitattu arvo poikkeaa sen oikeasta arvosta) ovat rekisteritiedoissa vähäisiä.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston otosaineisto, josta julkaistaan määrävuosittain kotitalouksien kattavat nettovarallisuustiedot, perustuu edustavaan otantatutkimukseen. Otosaineiston luotettavuuteen vaikuttaa olennaisesti yksikkökato, joka johtuu siitä, että osa kotitalouksista kieltäytyy tai ei muista syistä osallistu tutkimukseen.

Kadon rakenteesta voidaan päätellä, onko se jakautunut epätasaisesti vai satunnaisesti. Tutkimuksen vastauskatoa on tarkastelu yksityiskohtaisemmin elinolotilaston laatuselosteessa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Varallisuustutkimuksen tuloksia on varallisuuslajeittain pyritty vertaamaan ulkopuolisiin lähteisiin. Osa tiedoista on saatavilla otoksen lisäksi myös kokonaisaineistona, jolloin vertailuja on tehty niin sanotun asuntoväestön tunnuslukuihin.

Tällaisia tietoja ovat muun muassa sijoitusrahastot, pörssiosakkeet, joukkovelkakirjat ja noteeraamattomat osakkeet. Vertailuja on tehty myös rahoitustilinpitoon, varallisuustaseisiin ja velkaantumistilastoon.

Asuntojen hinnoittelussa neliöhintoja on verrattu asuntojen hintatilaston ja kiinteistöjen kauppahintatilaston tietoihin. Varallisuustutkimuksen estimaatit voivat poiketa merkittävästi vertailulähteistä menetelmäerojen sekä kattavuuden erojen vuoksi.

Tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia esimerkiksi varallisuustaseiden tietojen kanssa. Lisätietoja vertailuista voi saada Tilastokeskuksesta.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen. 

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin. 

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tiedot julkistetaan noin puolitoista vuotta viiteajankohdan jälkeen. Vuosittaiset tiedot henkilöiden pörssiosakkeista ja sijoitusrahastoista julkistetaan noin 9 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

Kotitalouksien varallisuus -tilaston tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Tilastokeskuksen varallisuustutkimus on osa Euroopan keskuspankin (EKP) koordinoimaa euroalueen varallisuustutkimusta (Household Finance and Consumption Survey, HFCS) vuodesta 2009 alkaen.

EKP:n koordinoima varallisuustutkimus on output-harmonisoitu. Tutkimukseen osallistuvat maat tuottavat ennalta määritellyt tietosisällöt parhaaksi katsomallaan tavalla. Tutkimukseen osallistuminen ei edellytä täsmälleen samojen kysymysten esittämistä tai samojen tiedonkeruumuotojen soveltamista. Suomi erottuu muista maista selvästi pidemmälle viedyllä rekisteriaineistojen käytöllä.

Tiedonkeruumenetelmien lisäksi euroalueen maiden keskinäiseen vertailuun vaikuttavat erot kotitalousväestön ominaisuuksissa ja eri varallisuuslajien omistuksen jakautumisessa. Esimerkiksi kotitalouksien kokojakauma eroaa huomattavasti eri maiden välillä.

Yksi keskeisimmistä ilmiöistä maiden välisten erojen taustalla on omistusasujien suhteellinen osuus väestöstä. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa alle 50 % kotitalouksissa asuu itse omistamassaan asunnossa. Vastaava osuus on yli 80 % Kroatiassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltalla ja Slovakiassa. Lisätietoja maiden välisten tulosten vertailtavuudesta on saatavilla EKP:n verkkosivuilla julkaistusta menetelmäraportista.

Aikasarjan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat käsitteissä ja tutkimusmenetelmissä tapahtuneet muutokset. Vuosien 2009 ja 2013 varallisuuskäsite on joiltakin osin suppeampi kuin aiempien vuosien haastattelututkimuksissa.

Vuonna 2016 varallisuuskäsitettä on hieman laajennettu säästö- ja sijoitusvakuutusten myötä. Vuosina 2009 ja 2013 ei ole saatavilla tietoja säästö- ja sijoitusvakuutuksista, käteisestä rahasta ja lainasaatavista.

Tilaston menetelmä muuttui vuonna 2009 merkittävästi, sillä valtaosa varallisuuseristä johdettiin rekisteritiedoista tai estimoitiin. Vuonna 2016 on tehty menetelmämuutoksia, jotka koskevat muita asuntoja ja sijoitusrahastoja.

Asuntojen arvo on estimoitu erikseen osakehuoneistoille ja kiinteistöille neliöhintojen avulla. Osalle osakehuoneistosta on saatu ostohinnat Verohallinnon osakehuoneistorekisteristä, joita on korotettu talotyypeittäin ja alueittain osakeasuntojen hintatilaston indekseillä tilastovuoden tasoon.

Osa hintatiedoista on laskettu osakehuoneistorekisterin keskimääräisten neliöhintojen perusteella. Kiinteistöt on hinnoiteltu kiinteistöjen kauppahintatilaston perusaineistosta laskettujen keskimääräisten neliöhintojen perusteella. Muut kuin omat vakituiset asuinkiinteistöt on poimittu väestötietojärjestelmän rakennuksia ja asuntoja kuvaavista tiedoista.

Oman asunnon arvon määrittämisessä ei ole oleellisia menetelmämuutoksia vuosien 2013, 2016, 2019 ja 2023 välillä. Muissa osakeasunnoissa ja asuinkiinteistössä tarkennettiin omistusosuuksien määrittelyä vuonna 2016, mikä kasvatti muiden osakeasuntojen arvoa ja alensi muiden asuinkiinteistöjen arvoa. Vastaava muutos tehtiin takautuvasti vuoden 2013 aineistoon.

Vuosina 1987–2004 tiedot asuntojen arvoista ovat kotitalouden omia arvioita asunnon myyntihinnasta. Tämä voi vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen etenkin omakotitaloilla.

Asuntovelat ovat rekisteritietoja, jotka perustuvat velkaantumistilaston rekisteritietoon. Asuntovelkaa on varallisuustutkimuksessa (2009–) vain kotitalouksilla, jotka omistavat asuntonsa.

Muut velat on muodostettu sekä rekisteri- että haastattelutietojen avulla. Velkaantumistilaston rekisteristä saadaan asuntovelkojen lisäksi tietoa muista veloista, kuten opinto- ja elinkeinotoiminnan veloista.

Vuodesta 2012 lähtien velkarekisteristä ovat puuttuneet jatkuvat luotot, joita ovat esimerkiksi luottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä.

Puutteellisia tietoja täydennettiin vuosina 2013, 2016, 2019 ja 2023 kysymällä haastattelussa kotitalouksilta luottokortti-, tililuotto-, osamaksu- ja muiden velkojen määrät. Näiden tietojen osalta tarkistettiin, ettei aineistossa ole päällekkäisyyksiä haastattelu- ja rekisteriveloissa. Vuonna 2009 velkatiedot saatiin kattavasti rekistereistä ja kyseisen vuoden tiedot veloista muodostettiin kokonaan rekistereistä.

Vapaa-ajan asuntojen arvot on muodostettu hinnoittelemalla Tilastokeskuksen rakennukset ja kesämökit -tilaston yksityishenkilöiden omistamat mökit Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilaston hinnoilla.

Vapaa-ajan asunnoissa ei ole mukana ulkomailla omistettuja asuntoja. Rekisteritiedoista saadaan vähemmän vapaa-ajan asuntoja kuin haastatteluista, joka oli menetelmä vuosina 1987–2004. Vapaa-ajan asuntojen tiedot eivät siten ole vertailukelpoisia vuosien 1987–2004 ja 2009–2023 välillä.

Kulkuvälineiden arvo, kuten henkilöautojen, pakettiautojen ja moottoripyörien arvo on muodostettu Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ylläpitämän ajoneuvorekisterin ja Verohallinnon ajoneuvojen hintatietojärjestelmän tiedoista sekä täydentävästi internetin myyntipalstojen hinnoista.

Ajoneuvojen hintatiedot ovat verotusta varten laskettuja pyyntihintoja. Vuosina 2016, 2019 ja 2023 hinnoittelussa voitiin käyttää myös ajokilometrejä, joita ei ollut käytössä vuonna 2013. Autojen hinnoittelua uudistettiin vuonna 2023 käyttämällä Gradient Boosting -menetelmää.

Muut ajoneuvot koostuvat ajoneuvorekisterin ei-verotettavista ajoneuvoista, kuten mopoista, mönkijöistä, moottorikelkoista ja peräkärryistä. Nämä on hinnoiteltu erikseen internetin myyntipalstojen hintapyyntöjen avulla.

Veneiden omistaminen perustuu Trafin vesikulkuneuvorekisteriin ja hintatiedot internetin myyntipalstojen hintatietoihin.

Vuosina 2013, 2016, 2019 ja 2023 autojen haltijat on luettu mukaan, kun vuonna 2009 mukana ovat vain omistajat. Tämän seurauksena autoja omistavien kotitalouksien osuus on pienempi vuonna 2009.

Metsien arvot on estimoitu Tilastokeskuksessa olevasta metsäkiinteistörekisteristä käyttäen maapohjan kunnittaista keskimääräistä vertailuarvoa. Se ei vastaa metsän todellista markkina-arvoa.

Metsäkiinteistörekisteristä on otettu huomioon vain luonnollisten henkilöiden omistuksessa olevat maa-alueet. Näin ollen esimerkiksi kuolinpesien kautta omistetut metsät jäävät tutkimuksen ulkopuolelle.

Peltomaan arvot on estimoitu Tilastokeskuksessa olevasta metsäkiinteistörekisteristä käyttäen sekä maakunnittaisia myyntihintoja että maapohjan kunnittaista keskimääräistä vertailuarvoa.

Varallisuuteen on peltomaan arvona luettu kauppahintojen perusteella laskettu estimaatti, joka on merkittävästi korkeampi kuin verotuksen vertailuarvo. Vuosina 1987–2004 peltomaan arvo ei sisälly varallisuuteen.

Kotitalouksien talletusvarallisuudesta ei ole saatavilla mitään mikrotason lähdettä, joten kotitaloustason talletustiedot on varallisuustutkimukseen kerätty haastattelemalla. 

Kotitalouksien varallisuus -tilaston talletukset tilastovuosina 2013, 2016, 2019 ja 2023 perustuvat tulo- ja elinolotutkimuksen haastattelussa keväällä 2014, 2017, 2020 ja 2024 kolmannen ja neljännen tutkimuskerran kotitalouksien haastattelutietoon.

Tiedot kerättiin ja muodostettiin jaettuna käyttötileihin ja säästö-ja sijoitustileihin. Ensimmäiselle ja toiselle tutkimuskerralle tiedot mallitettiin todellisen luovuttajan menetelmää ja regressiomallitusta yhdistävällä sekamenetelmällä (predictive mean matching).

Vuoden 2009 tiedot on mallitettu vuoden 2004 aineistosta tilastollisella yhdistämisellä. Aikaisempien vuosien tiedot on kerätty haastattelemalla.

Noteerattujen osakkeiden arvo on muodostettu arvo-osuusrekisteritietojen ja OMX:n hintatietojen perusteella. Aineistossa ovat mukana vain Helsingin pörssissä noteeratut osakkeet. 

Noteeraamattomien osakkeiden arvo eli listaamattoman osakeyhtiön laskennallinen nettovarallisuus on muodostettu henkilöveroaineistosta osinkoa maksaneiden listaamattomien yhtiöiden nettovarallisuutena, joka määräytyy yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella.

Noteeraamattomat osakkeet ovat tiedossa vain niille henkilöille, jotka ovat saaneet osinkoja listaamattomista yhtiöistä. Noteeraamattomien osakkeiden arvo ei ole vertailukelpoinen vuosien 1987–2004 ja 2009–2023 välillä, sillä vanhemmat tiedot perustuvat haastattelutietoihin ja ne olivat nimellisarvoja.

Elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuus perustuu henkilöverorekisteriin samoin kuin listaamattomien yhtiöiden nettovarallisuus. Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus tarkoittaa verotuksen nettovarallisuutta liikkeen- ja ammatinharjoittajille. Yhtymän nettovarallisuus on nettovarallisuus avoimen tai kommandiittiyhtiön osakkaana. 

Elinkeinotoiminnan nettovarallisuustieto on mukana ainoastaan vuosien 2013, 2016, 2019 ja 2023 tiedoissa. Yhtymän nettovarallisuus tieto on mukana vuodesta 2009 alkaen.

Noteeraamattomien osakkeiden, elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuusarvot ovat verotuksessa käytettyjä arvoja, eivätkä siten kuvaa todellisia markkina-arvoja.

Sijoitusrahasto-osuudet perustuvat Verohallinnon vuosi-ilmoitustietoihin, jotka on korotettu vertailuarvoista käypiin arvoihin jakamalla ne luvulla 0,7. Vuosien 2013, 2016, 2019 ja 2023 tiedot ovat aikaisempia vuosia kattavampia, sillä ne sisältävät ulkomaisten yhteissijoitusyritysten osuudet vuosi-ilmoitusaineistosta.

Vuoden 2023 aineistossa ulkomaisten yhteissijoitusyritysten puuttuvia arvotietoja täydennettiin tilastoaineistoon. Tämä kasvatti asuntoväestön omistajien lukumäärää 0,1 % ja omistusten kokonaisarvoa 2.8 %.  

Muu rahoitusvarallisuus kattaa joukkovelkakirjat, osuustodistukset ja kryptovaluutat. Joukkovelkakirjat muodostetaan samasta arvo-osuusaineistosta kuin noteeratut osakkeet.

Arvo-osuustiedot eivät sisällä kuntien ja valtion joukkovelkakirjoja. Osuustodistukset on laskettu niistä saatujen korkojen tai osuustodistuksien lukumäärän ja markkinahinnan perusteella yleisimmille osuustodistuksille. Tieto ei ole kattava. 

suustodistuksia omistavien kotitalouksien määrä on vuonna 2016 aiempaa suurempi osuuspankkien tuotto-osuuksien vuoksi. Kryptovaluuttojen arvo kerättiin ensimmäistä kertaa vuonna 2023 varallisuustutkimuksessa haastattelutietona.

Yksilölliset eläkevakuutukset on estimoitu henkilöverorekisteristä niin sanotulla investointikertymämenetelmällä. Verorekisteristä on saatavilla yksilöllisten eläkevakuutusten maksut (sijoitukset) ja vastaavasti vakuutuksista saadut suoritukset vuodesta 1990 lähtien.

Näistä virtatiedoista on kumulatiivisesti johdettu yksilöllisten eläkevakuutusten arvo laskemalla vuosittaisille nettoinvestoinneille (maksu - suoritukset) tuottoa korkoa korolle. Tiedot on tuotettu investointikertymäenetelmällä tilastovuodesta 2009 alkaen. Vuosien 1987–2004 tiedot ovat haastattelutietoja. 

Tilastovuonna 2023 menetelmää uudistettiin päättelemällä vakuutuksen päättymispäivä henkilölle maksettujen suorituksien perusteella.

Säästö- ja sijoitusvakuutukset on haastatteluun perustuva tieto. Tiedot on kerätty tulo- ja elinolotutkimuksen haastattelussa koko otokselle. Tieto omistamisesta on kysytty henkilötasolla ja arvotieto kotitaloustasolla.

Tietoa ei ole saatavissa vuosille 2009 ja 2013.

Työeläkevarallisuus ei sisälly varallisuuskäsitteeseen. 

Varat yhteensä (kokonaisvarat, bruttovarat) tarkoittaa reaali- ja rahoitusvarallisuutta yhteensä, ennen velkojen vähentämistä. Reaalivarallisuus kattaa asunnot, kulkuvälineet, pellot, metsät sekä elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuuden (yritysvarallisuus). 

Vuosina 2013, 2016, 2019 ja 2023 elinkeinotoiminnan ja yhtymien nettovarallisuus sisältyy reaalivarallisuuteen.

Vuonna 2009 elinkeinotoiminnan nettovaroista ei ole tietoa.

Vuosille 1987–2004 ei ole tietoa peltojen arvosta eikä yritysvarallisuudesta. Vuosille 1987–2004 ei ole tietoa metsien arvosta. Tämän vuoksi aineistoon ja tilastotaulukoihin on muodostettu erillinen tieto, jossa ei ole mukana metsiä, peltoja ja yritysvarallisuutta.

Vuosien 1987 ja 1988 tiedoissa ei ole mukana muuta asuntovarallisuutta.

Nettovarallisuus saadaan vähentämällä kokonaisvaroista asunto-, kulutus-, opinto- ja muiden lainojen määrä. Nettovarallisuudesta on muodostettu myös erillinen tieto, jossa ei ole mukana metsiä, peltoja, yritysvarallisuutta ja säästö- ja sijoitusvakuutuksia.

Varallisuustutkimuksen otos sekä tulo- ja taustatiedot ovat samoja tulonjakotilaston kanssa, joten varallisuustiedot laajentavat määrävuosina tulonjakotilaston sisältöä myös varallisuuteen. Otos on myös sama kuin EU:n tulo- ja elinolotutkimuksessa (EU-SILC), joten tiedot laajentavat myös Suomen EU-SILC-tietojen sisältöaluetta.

Varallisuustutkimus on osa EKP:n euroalueen varallisuustutkimusta (2009, 2013, 2016, 2019 ja 2023). Varallisuuskäsite ja varojen luokittelu voi poiketa EKP:n määritelmistä, sillä kansallisessa tilastossa pyritään myös keskeisten aikasarjojen säilyttämiseen.

Tilastokeskuksen vuosittainen velkaantumistilasto kuvaa asuntokuntien velkaantuneisuutta. Se perustuu kokonaisaineistoon, kun varallisuustutkimuksen kotitaloustason tiedot perustuvat otokseen.

Rekistereistä saatavat velkaerät ovat tilastoissa samoja, mutta varallisuustutkimuksessa niiden luokittelu voi poiketa (muun muassa asuntovelkaa on vain asunnon omistajilla).

Varallisuustutkimuksessa on myös täydentäviä haastattelutietoja veloista ja velanhoitomenoista, jotka eivät sisälly velkaantumistilastoon. Varallisuustutkimus mahdollistaa velkojen suhteuttamisen varoihin, kun velkaantumistilastossa velat voidaan suhteuttaa vain tuloihin.

Tilastokeskuksen rahoitustilinpito kuvaa makrotasolla kansantalouden sektoreiden rahoitustaseita ja syksystä 2014 alkaen sen yhteydessä on julkaistu tietoja myös reaalivaroista.

Käsite- ja määritelmäerojen sekä erilaisten tuotantomenetelmien vuoksi varallisuustutkimuksen varallisuuden kokonaismäärien estimaatteja ei voi suoraan verrata rahoitustilinpidon kotitaloussektorin tietoihin.

Tiedot pörssiosakkeista ja sijoitusrahastoista ovat saatavilla sekä henkilö- että kotitaloustasolla. Henkilötason asuntoväestöä koskevat tiedot perustuvat täysin rekisteripohjaiseen kokonaisaineistoon, kun taas kotitaloustason tiedot perustuvat otosaineistoon (vuodesta 2009 alkaen pörssiosake- ja sijoitusrahastotiedot on yhdistetty rekisteritiedoista otokselle).

Täysin rekisteripohjaisen kokonaisaineiston käyttö mahdollistaa otostilastoa tarkempien luokitusten soveltamisen.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Tilaston kotitaloustasoiset tiedot julkistetaan määrävuosina Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Tilastovuodesta 2013 alkaen kotitaloustason tiedot on julkistettu noin kolmen vuoden välein. Tilaston henkilötasoiset tiedot pörssiosakkeista ja sijoitusrahastoista julkistetaan vuosittain.

Tiedote julkaistaan määrävuosin tilaston sivulla.

Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.

Varallisuustutkimuksen perusaineistoista on kaikilta vuosilta muodostettu kansallisia tutkimusaineistoja, joita luovutetaan tutkimustarkoituksiin.

Lisäksi EKP on muodostanut myös euroalueen aineistosta tutkijoille tutkimusaineiston, johon Suomen vuosien 2009, 2013, 2016, 2019 ja 2023 tiedot sisältyvät. Aineistot on myös toimitettu Luxembourg Wealth Study:n (LWS) tietokantaan.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Kotitalouksin varallisuus -tilaston tietojen julkistuksessa käytetyt luokitukset on karkeistettu siten, ettei taulukoista voi päätellä yksittäisen kotitalouden tietoja.

Tutkimuskäyttöön luovutettavissa mikroaineistossa on muuttujiin tehty muutoksia suoran tunnistamisen estämiseksi.

EKP:lle toimitetuissa tuotantotiedostoissa henkilöiden taustatietoja on poistettu (muun muassa ammatti, sukupuoli, ikä, toimiala) ja joidenkin ääriarvohavaintojen arvot on korvattu niiden painotetulla keskiarvolla.