Ympäristönsuojelumenot: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Ympäristönsuojelumenot
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Ympäristönsuojelumenot-tilasto kuvaa ympäristönsuojelusta teollisuudelle, palvelutoimialoille ja kotitalouksille, valtiolle ja kunnille aiheutuvia menoja. Tiedot kerätään kyselyllä ja eri rekistereistä. Tiedot julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Ympäristönsuojelumenot-tilasto kattaa:
- teolliset toimialat eli kaivos- ja kaivannaistoiminnan
- teollisen valmistuksen ja energiahuollon
- veden puhdistuksen ja jakelun
- jätevesi- ja jätehuollon
- kotitaloudet sekä
- valtion ja kunnat.
Toimialajaottelu on EU:n standardiin perustuvan Tilastokeskuksen luokituksen TOL 2008 mukainen (Toimialaluokitus 2008, Tilastokeskus, Käsikirjoja 4, Helsinki 2008).
Ympäristönsuojelumenot-tilasto sisältää:
- ympäristönsuojeluinvestoinnit
- ympäristönsuojelulaitteistojen käyttö- ja kunnossapitomenot
- muut ympäristönsuojelun toimintamenot, kuten tutkimus- ja kehitysmenot, hallintomenot sekä erilaiset maksut ja korvaukset.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Havaintoyksikkö sisältää kansantalouden sektorit S13 Julkisyhteisöt, S14 Kotitaloudet, S15 Kotitalouksia palvelevat voittoatavoittelemattomat yhteisöt ja S11 Yritykset toimialoilta B, C D sekä E.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Tilasto perustuu rekisteriaineistoihin. Perusjoukkona on Suomessa taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt. Yksiköt aggregoidaan yhteen siten, että tilastossa yksiköt eivät ole enää erotettavissa toisistaan.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tilasto kattaa koko Suomen yhtenä alueena.
Tilasto ei sisällä alueluokituksia.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilasto kattaa vuodet 2014 eteenpäin.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Tilastossa käyttömenot ja investoinnit ovat miljoonia euroja.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
CEPA-luokitus
Ympäristönsuojelutoimenpiteiden ja -kustannusten luokitus CEPA-luokkia ovat mm. jätevesihuolto, jätehuolto, ilmansuojelu, luonnonsuojelu sekä hallinto ja muu ympäristönsuojelu.
NEEP = Kansalliset ympäristönsuojelumenot (National expenditure on environmental protection)
Arviointi kansallisista ympäristönsuojelumenoista voi koostua seuraavien osatekijöiden summasta: • kokonaistuotos (ympäristönsuojelun markkinatuotos, ympäristönsuojelun markkinaton tuotos ja ympäristönsuojelun välituotekäyttö), • plus kiinteän pääoman bruttomuodostus ja rahoitusvaroihin kuulumattomien ei-tuotettujen varojen nettohankinta ympäristönsuojeluun, • miinus yhteisöjen ympäristönsuojelupalveluiden välituotekäyttö erikoistuottajina. Tämä on välillinen, tarjontapuolen arvio menoista. Ympäristönsuojelupalveluiden tuontia, vientiä ja kansainvälisiä siirtoja, sekä ALV:ia ja ympäristönsuojelun veroja miinus tukipalkkiota ei ole (vielä) arvioitu johtuen keskeneräisistä tietolähteistä. Näillä osatekijöillä oletetaan olevan pieni vaikutus koko EU-28:n kansallisiin menoihin yhteensä. Kansallisten ympäristönsuojelunmenojen arviointia kehitetään edelleen.
Päätoimiset ympäristönsuojelupalvelujen tuottajat
Teollisuuden toimialoja 37 (Viemäri- ja jätevesihuolto), 38 (Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus) sekä 39 (Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muut ympäristönhuoltopalvelut) voidaan kutsua päätoimisiksi ympäristönsuojelupalvelujen tuottajiksi, koska näiden toimialojen ympäristönsuojelumenojen suuruus on merkittävä.
Ympäristö
Ympäristö-käsitteellä tarkoitetaan niitä fyysisiä, sosiaalisia ja kulttuuritekijöitä, jotka kuuluvat luontoon tai rakennettuun ympäristöön ja joiden kanssa ihminen on vuorovaikutuksessa. Ympäristö nähdään ennen kaikkea ihmisen elinympäristönä, jonka tilaan ja laatuun ihmisen toiminta vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti.
Ympäristönsuojelu
Toimenpiteet, joiden pääasiallisena tarkoituksena on kerätä, käsitellä, vähentää, estää tai poistaa yrityksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä, jätteitä tai muuta ympäristöhaittaa.
Ympäristönsuojeluinvestoinnit
Ympäristönsuojeluinvestoinnilla tarkoitetaan pääomamenoa, joka aiheutuu niistä ympäristönsuojelutoimenpiteistä, joiden pääasiallisena tarkoituksena on kerätä, käsitellä, vähentää, estää tai poistaa yrityksen toiminnasta aiheutuvia päästöjä, jätteitä tai muuta ympäristöhaittaa.
Ympäristönsuojelumenojen loppukäyttö
EKT 2010:n (§ 3.94) mukaan loppukäyttö (P.3) on kotimaisten institutionaalisten yksiköiden menoja kulutustavaroiden tai palvelujen hankintaan. Kyseisiä tavaroita tai palveluita käytetään henkilökohtaisten tai yhteiskunnan kollektiivisten tarpeiden tyydyttämiseen. Kotitalouksien ympäristönsuojelupalveluiden loppukäyttö (EKT 2010, § 3.95) sisältää kotitalouksien ympäristöpalveluiden hankinnasta aiheutuneet menot. Tämä kulutus tyydyttää niiden henkilökohtaisia tarpeita. Se sisältää kotitalouksien ”maksut markkinattomasta tuotoksesta” eli niiden maksamat erilaiset palkkiot ja maksut, jotka edustavat alle 50 prosenttia markkinattomien ympäristönsuojelupalveluiden tuotannosta. Kotitalouksien kulutusmenot kirjataan ostajanhintaan. Kansantalouden tilinpidossa tuotteiden tuotanto yhteisön yleiseksi hyödyksi, kuten julkinen hallinto, oikeuspalvelut, puolustusvoimat ja vastaavat, kohdistetaan tavallisesti julkisyhteisölle. Tämä on julkisyhteisön loppukulutusta. Julkisyhteisö itse yleensä tuottaa nuo palvelut, joten niitä voi tunnistaa ja mitata tuotantopuolella. Vastaavasti julkisyhteisön ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ympäristöpalveluiden kulutusmenot (ESA 2010, § 3.97, 3.98 ja 3.117) ovat samansuuruiset kuin niiden markkinattoman tuotoksen arvo miinus maksut markkinattomasta tuotoksesta.
Ympäristönsuojelumenojen välituotekäyttö
Välituotekäytöllä kuvataan ympäristönsuojelumenojen yhteydessä itse käytettävää ympäristötuotantoa (=ympäristönsuojelumenoja), joita syntyy tuotannon aikana aputoiminnoista, joita tarvitaan ensisijaista tai toissijaista tuotantoa varten. Esimerkiksi itse käytettävää ympäristötuotantoa on energian ja materiaalien käyttö, palkat, huoltotoimenpiteet jne.
Ympäristönsuojelumenot
Ympäristönsuojelumenot on ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuvien investointien ja toimintamenojen summa.
Ympäristönsuojelupalveluiden tuotos
Ympäristönsuojelupalveluiden tuotos (markkinatuotos, markkinaton tuotos, välituotekäyttö) määritellään ympäristönsuojelun markkinatuotoksen, ympäristönsuojelun markkinattoman tuotoksen ja ympäristönsuojelun välituotekäytön summana. Markkinatuotos on tuotos, joka myydään markkinoilla tai on tarkoitettu myytäväksi markkinoilla. Markkinatonta tuotosta tarjotaan muille yksiköille ilmaiseksi tai taloudellisesti merkityksettömään hintaan. Välituotekäyttö on tarkoitettu yrityksen tuotantotoimintojen käyttöön. Ympäristönsuojelun välituotekäyttö nimeltään ”laillisesti sallittu arvostus” mitataan osatekijöiden palkansaajakorvauksien ja välituotekäytön summana ympäristönsuojelun lisätuotostoiminnalle.
Ympäristötilinpito (SEEA)
Ympäristötilinpito (SEEA, System of Integrated Environmental and Economic Accounting) on systemaattinen kuvaus ympäristön ja talouden välisestä suhteesta. Tilinpito koostuu tileistä ja taseista, joilla kuvataan luonnonvarojen käyttömääriä, luonnonvarojen käytöstä aiheutuvaa kuormitusta sekä ympäristönsuojelun taloutta ja liiketoimintaa. Ympäristötilinpidon tilastot on laadittu kansantalouden tilinpidon kehikkoon noudattaen sen keskeisiä tunnusmerkkejä, kuten toimiala- ja sektorijakoa sekä talousyksiköiden kotipaikkaperiaatetta.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Ympäristönsuojelumenot-tilasto tuotetaan vuosittain noin 22 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
- Otoskysely suoraan yritysten toimipaikoille, noin 2000 toimipaikkaa
- Valtion tilinpäätösaineisto
- Kuntien toiminta- ja taloustilasto
- Erillisselvitykset
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tiedonkeruu toteutetaan vuosittain.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
- Otoskysely suoraan yritysten toimipaikoille, noin 2000 toimipaikkaa
- Valtion tilinpäätösaineisto
- Kuntien toiminta- ja taloustilasto
- Erillisselvitykset
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Saatuja tietoja verrataan edellisiin saatuihin samansisältöisiin tietoihin ja mahdollisiin samaan aihealueeseen liittyviin tietoihin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Otoskyselyn vastaukset korotetaan painotuksella vastaamaan koko toimialaa.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Otantapohjaisuudesta johtuen tuloksiin liittyy aina tilastollisia epävarmuustekijöitä. Käytetyllä otanta-asetelmalla kuitenkin pyritään siihen, että suurten teollisuusyritysten ympäristönsuojelumenot, jotka ovat merkittävimpiä, saadaan kattavasti ja luotettavammin tilastointiin.
Noin 2 000 toimipaikalle lähetetyn kyselyn vastausprosentti on viime vuosina ollut 70–80 %. Vastaukset tarkistetaan Tilastokeskuksessa mittausvirheiden minimoimiseksi. Vastauskato otetaan huomioon korotettaessa aineisto koskemaan koko teollista toimintaa Suomessa.
Muutoin tilasto koostuu pääasiassa muista johdetuista tilastoista. Siksi lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.
Tietojen revisoitumiskäytännöt (SIMS 17.2)
Tilaston revisioitumiset noudattavat kansantalouden vuositilinpidon revisioitumisia.
Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat ensijulkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, sillä vuositilinpidon tiedot tulevat lopullisiksi noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Tämän jälkeen tietojen tarkentuminen on yleensä vähäistä.
Kansantalouden tilinpidon revisiot.
Kansantalouden tilinpidon tietojen tarkentuminen.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Ympäristönsuojelumenot-tilasto julkistetaan vuosittain noin 22 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Tilasto julkistetaan julkistamiskalenterin ajankohdan mukaisesti.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilastotietojen vertailtavuus muiden EU-maiden kanssa on hyvä johtuen Eurostatin laatimien yhtenäisten tilastointiperiaatteiden noudattamisesta. Myös OECD-maiden kesken vertailtavuus on parantunut viime vuosien aikana.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilasto on vertailukelpoinen vuodesta 2014 lähtien. Aiemman teollisuuden ja julkisen selktorin ympäristösuojelumenojen (vuodet 1992–2013) tilastot eivät ole vertailukelpoisia nykyisen ympäristönsuojelumenojen kanssa.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Ympäristönsuojelumenoissa tutkimus- ja kehittämismenoja ei pääomita osaksi pääoman bruttomuodostusta kuten kansantalouden tilinpidossa. Kyseisen erän suuruus on 20–40 miljoonaa euroa. Muilta osin tilasto on laadittu vastaamaan kansantalouden tilinpidon kehikkoa, menetelmiä ja määritelmiä.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Tilasto on hyvin sovitettavissa yhteen kansantalouden tilipidon kanssa yhteneväisten luokitusten ja tietojen vuoksi.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Sektorista S11 (yritykset) mukana ovat vain toimialat B, C, D ja E.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilasto julkistetaan vuosittain.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkistetaan vuosittain tilaston sivulla.
Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)
Tilastojulkistus julkaistaan vuosittain lokakuussa tilaston sivuilla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannassa.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassa pidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen toimipaikan antamia vastauksia.
Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja.
Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot lasketaan valtion tilinpäätösaineiston sekä kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston pohjalta. Tietoja täydennetään maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, ulkoasiainministeriön sekä puolustusministeriön tiedoilla.
Kotitalouksien sekä voittoa tavoittelemattomien yhtiöiden ympäristönsuojelumenot lasketaan kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta.
Teollisuuden ympäristönsuojelumenot -tilastoa varten tarvittavat tiedot kerätään vuosittaisella, noin 2000 teollisuuden toimipaikalle lähetettävällä kyselyllä. Kysely koskee edellisenä vuonna toteutuneita ympäristönsuojelumenoja ja siihen on mahdollisuus vastata joko paperilomakkeella tai internetissä sähköisellä lomakkeella.
Tilaston peruskehikon muodostavat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin perustuvassa tietokannassa vähintään yhden henkilön yritykset, joiden toimialana on kaivos- ja kaivannaistoiminta, teollinen valmistus, energiahuolto tai veden puhdistus ja jakelu.
Kyselyn piiriin kuuluvat seuraavat toimialaluokituksen TOL 2008 pääluokat:
- B Kaivostoiminta ja louhinta (05 - 09)
- C Teollisuus (10 - 33)
- D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (35) sekä pääluokasta E toimiala Veden otto, puhdistus ja jakelu (36).
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia.
Tilaston taulukot on tuotettu käyttämällä/muokkaamalla taulukon luokitusta niin karkealla/yleisellä tasolla, ettei pieniä solufrekvenssejä pääse syntymään.
Yritysten lukumäärätiedot on säädetty tilastolaissa (280/2004) julkisiksi ja pieniäkään solufrekvenssejä ei tarvitse suojata. Määrätaulukoista vähän havaintoja sisältävät (kynnysarvo) tai yhden tai kahden yksikön dominoimat (dominanssisääntö) solut on suojattu peittämällä solun arvo yksittäisen yrityksen tietojen paljastumisen estämiseksi.
Näiden lisäksi on peitetty muita soluja estämään ensisijaisesti peitettävien soluarvojen laskeminen marginaalisummien avulla. Peitetyt solut on merkitty julkaistussa taulukoissa merkinnällä ’..’. Tarkempaa tietoa peittämisestä the Handbook on Statistical Disclosure Control (2010).
Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Lisätietoja käyttöluvista