Kehitämme parhaillaan tilastojen dokumentaatiota. Sisältö ei välttämättä ole tällä hetkellä kaikilta osin ajantasaista.
Yliopistokoulutus: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Yliopistokoulutus
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Tilasto on lakkautettu. Yliopistokoulutuksen tilasto sisältää tietoja yliopistojen tutkintoon johtavan koulutuksen uusista opiskelijoista, opiskelijoista ja tutkinnoista. Vuoden 2002 opiskelijatiedot kuvaavat ajankohdan 20.9. tilannetta. Aikaisempien vuosien tiedot kuvaavat ajankohdan 31.12. tilannetta. Tämän johdosta vuoden 2002 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tutkintotiedot ovat koko kalenterivuoden tietoja. Tilastolain mukaisesti tilaston perustana olevat henkilötiedot ovat salaisia. Niistä tehdyt tilastot ovat pääsääntöisesti julkisia.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Yliopistokoulutustilasto kattaa opetus- ja kultturiministeriön alaiset yliopistot sekä puolustusministeriön alaisen Maanpuolustuskorkeakoulun.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Yliopistokoulutustilaston tilastoyksiköitä ovat opiskelija ja suoritettu tutkinto.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Yliopistokoulutustilasto kattaa Suomen kaikki yliopistot, joihin kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset yliopistot, sekä puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu. Tietoa tuotetaan yliopistoittain.
Opiskelijatiedonkeruu sisältää kaikki tilastovuonna 20. syyskuuta läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneet yliopistotutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. Lisäksi aineisto sisältää ei-tutkintoon johtavista koulutuksista erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutukset sekä erikoistumiskoulutuksia suorittavat.
Näitä ei-tutkintoon johtavien koulutusten tietoja ei tarvita itse tilastojulkistusta varten, mutta niitä käytetään H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen aineistoissa sekä tutkintorekisterissä.
Tutkintotiedonkeruu sisältää kaikki tilastovuonna suoritetut yliopistotutkinnot. Lisäksi aineisto sisältää ei-tutkintoon johtavista koulutuksista valmistuneet erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien suoritukset sekä erikoistumiskoulutusten suoritukset.
Viitealue (SIMS 3.7)
Yliopistokoulutustilaston viitealue on koko Suomi.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen tilastovuoteen 2013 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta.
Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen. Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Mittayksikkö (SIMS 4)
Yliopistotilaston tiedot julkaistaan opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen lukumääränä.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Yliopistotilasto kuvaa opiskelijamäärää tilastovuoden 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja suoritettujen tutkintojen määrää koko kalenterivuodelta.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Yliopistokoulutustilastossa tiedot on luokiteltu Kansallisen koulutusluokitus 2016:n mukaisesti koulutusasteittain ja koulutusaloittain, sekä Tilastokeskuksen koulutusluokituksella (xlsx). Tieyoja on lisäksi jaoteltu yliopistojen, uusien opiskelijoiden ja sukupuolen mukaan.
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Kokopäiväopiskelija
Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori-, erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista. Huomautus: Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Opiskelija
Yliopistotilastossa opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Tutkintoa suorittavia opiskelijoita ovat alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, lisensiaatintutkintoa, tohtorintutkintoa ja ammatillista jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat. Erillisiä aineenopettajan kasvatustieteellisiä opintoja suorittavat on siirretty aineistovuodesta 1993 lähtien ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen. Opiskelijatiedot ovat vuodesta 2002 alkaen 20.9. tilanteen mukaiset sisältäen yliopistoihin syyslukukauden aikana ilmoittautuneet opiskelijat. Vuoteen 2001 asti opiskelijatiedot olivat 31.12. tilanteen mukaiset.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Osa-aikaopiskelija
Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori- , erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.
Tutkinto
Yliopistotilastossa tutkinnot ovat koko kalenterivuoden (1.1.-31.12.) tietoja. Yliopistoissa suoritettuja tutkintoja ovat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, lisensiaatintutkinnot, tohtorintutkinnot, erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot. Alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi katsotaan myös erilliset erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opintojen suoritukset.
Tutkinto
Opetuksesta vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus, josta tehdään hallintopäätös.
Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus
Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto. Huomautus: Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.
Ulkomaalainen opiskelija
"Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" , "Ammattikorkeakoulutus" ja "Yliopistokoulutus" -tilastoissa ulkomaalaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen. Ulkomaalaisiksi on laskettu lisäksi kaikki ne opiskelijat, joilla ei ole kansalaisuustietoa. Tiedot yliopistokoulutuksen ulkomaalaisista opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.
Uusi opiskelija
Vuodesta 2012 alkaen yliopistotilastossa uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa ko. yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ko. yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia. Yliopistokoulutuksen uusi opiskelija oli vuoteen 2001 asti kalenterivuonna ko. yliopistossa koulutuksen aloittanut.
Yliopisto
Yliopistotilastossa yliopistoilla tarkoitetaan oppilaitostyyppiin 42 kuuluvia oppilaitoksia. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistoissa järjestetään myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.
Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Yliopistokoulutustilaston lähdeaineistona käytetään korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) poimittuja henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintoaineistojen tietoja.
Maanpuolustuskorkeakoulu toimittaa opiskelija- ja tutkintotietonsa erikseen VIRTA:n aineistosta Tilastokeskuksen aineistojen vastaanottopalvelun kautta.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tilaston aineisto kerätään kahtena ajankohtana. Tilastovuoden lokakuussa noin 20.10. kerätään opiskelijatiedot 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun alussa tutkinnot koko päättyneeltä kalenterivuodelta.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Tiedonkeruutiedostot korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA), toimitetaan CSC-Tieteen tietotekniikan keskus OY:ltä hallinnollisena aineistona sft-palvelimen kautta CSV-muodossa Aineistojen vastaanottopalvelun kautta Tilastokeskukseen.
Tiedonkeruiden sisältö tarkistetaan vuosittain ennen uutta tiedonkeruukierrosta VIRTA:n viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmässä. Ryhmässä on jäsen myös Tilastokeskuksesta. Lisäksi joka kolmas viikko kokoontuu etäkokouksina VIRTA-opintotietopalvelun yhteyshenkilökokous.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Yliopistokoulutustilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, yliopistoille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Sekä opiskelija- että tutkintoaineistosta ajetaan tarkistus- ja virhelistat oppilaitoksittain. Tarkistusohjelmat (omansa opiskelijoille ja tutkinnoille) tarkistavat kaikkien yliopistojen tiedot ja tekevät jokaiselle yliopistolle listat virheistä avaimen mukaan sekä pdf-raportin oppilaitoksen opiskelijoista / tutkinnoista.
Virhelistat ja raportit lähetetään jokaiselle yliopistolle. Jos yliopiston tiedoista muodostuu tyhjä virhelista, lähetetään vain pdf-raportti ja kerrotaan ettei virheitä löytynyt. Oppilaitokset palauttavat tiedot virhelistan korjauksista Tilastokeskukselle sekä tekevät lisäksi korjaukset itse tietovarantoon. Tilastokeskuksessa korjatut tiedot viedään sas-korjausohjelmalla aineistoon.
Jos oppilaitoksen tiedoissa on huomattavan paljon virheitä, niin tiedot voidaan ottaa uudelleen Tilastokeskukseen tietovarannosta, kun oppilaitos on korjannut tietonsa sinne.
Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein.
Korjattuun aineistoon yhdistetään luokituksia koulutusluokituksesta ja oppilaitosrekisteristä. Henkilöille haetaan tietovarastosta kansalaisuus, kotikunta ja äidinkielitiedot väestörekisterin valmistuttua. Virheellisille henkilötunnuksille käytetään oppilaitoksilta ja väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja.
Kun aineistot (opiskelijat ja tutkinnot) ovat valmiit, niin aineistoista ajetaan SAS:lla suorat jakaumat, joita verrataan aineistojen tietoluetteloihin, ja otetaan ylös mahdolliset virheelliset arvot. Virheelliset arvot korjataan siten, että aineisto on yhtäpitävä muuttujaluettelon kuvauksen kanssa.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Lähdeaineiston tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun heikentävästi. Myös tietojen poiminnassa saattaa tapahtua virheitä. Tietojen käsittelyprosessissa aineiston laatu kuitenkin varmistetaan ja korjataan mahdollisuuksien mukaan.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Yliopistokoulutustilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Yliopistokoulutustilaston tiedot julkaistaan opiskelijatietojen osalta 8 kuukauden viiveellä ja suoritettujen tutkintojen osalta 5 kuukauden viiveellä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Julkaisukalenterin päivämäärän ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Yliopistokoulutustilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:a. Kansallinen koulutusluokitus 2016 pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen ja kattaa koko Suomen.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen tilastovuoteen 2013 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen. Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot.
Vuodesta 2012 alkaen uudet opiskelijat ovat kyseenomaisen tutkinnon kyseenomaisessa yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa kyseenomaiseen yliopistoon kirjoille tulleita. Myös muut tilastoinnissa tapahtuneet muutokset voivat vaikuttaa eri vuosien vertailtavuuteen.
Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.
Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002). Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2001 alkaen kansallisella koulutusluokituksella.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Yliopistokoulutustilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Kansantalouden tilinpidon tuottavuustutkimuksessa käytetään tutkintorekisterin koulutusastetietoa työssäkäyntitilaston kautta.
Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tilastoista ja muista täydennysaineistoista.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Vuodesta 2002 ja siitä eteenpäin opiskelijatiedot kuvaavat ajankohdan 20.9. tilannetta. Aikaisempien vuosien tiedot kuvaavat ajankohdan 31.12. tilannetta. Tämän johdosta vuoden 2002 ja sen jälkeiset tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin.
Vuodesta 2012 alkaen yliopistokoulutustilastossa uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa kyseisessä yliopistossa.
Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon kyseisen yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia. Vuoteen 2001 asti yliopistokoulutuksen uusi opiskelija oli kalenterivuonna kyseisessä yliopistossa koulutuksen aloittanut.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokannat löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta.
- Yliopisto-opiskelijat ja -tutkinnot (Kansallinen koulutusluokitus 2016), 2001-
- Yliopisto-opiskelijat ja -tutkinnot (Tilastokeskuksen koulutusluokitus), 2001-
- Yliopisto-opiskelijat, -tutkinnot ja uudet opiskelijat (kirjoihin tulo ko. yliopistoon), 2001-
Tilastotaulukot opetushallinnon 1995 luokituksella löytyvät arkistotietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.
Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja, joihin sisältyvät myös yliopistokoulutustilaston tiedot. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle.
Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saat Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (Finlex.fi). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus (eur-lex.europa.eu) ja suomalainen tietosuojalaki (Finlex.fi). Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa (Finlex.fi).
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Yliopistokoulutus-tilaston perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilö- ja yritystietojen suojausohjeita.
Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12§).
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutus (koulutuskoodi tai koulutusala), koulutusaste, yliopisto, koulutusmaakunta ja sukupuoli.
Opiskelija- ja tutkintotiedot on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan. Yliopisto-tilaston opiskelija- ja tutkintotiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun yksilöpohjainen aineisto on karkeistettu yliopiston ja koulutusmaakunnan tasolle.
Yliopistokoulutus-tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan yliopistokoulutus-tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisussa -dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.
Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus, pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampaa alueluokitusta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.