Yrityssaneeraustilaston tietoaineisto kattaa koko kansantalouden lukuun ottamatta sektoria: S.13 Julkisyhteisöt.

Tilaston keskeiset havaintoyksiköt (vireille pantu yrityssaneeraus ja päättynyt yrityssaneerausasia) ovat oikeustapauksia. Kyse on käräjäoikeuksiin vireille tulleista ja niissä ratkaistuista tapauksista.

Vireille pantujen yrityssaneerausten osalta myös yritys on havaintoyksikkö. Vaikka vireille pantu yrityssaneeraus (kalenterivuoden ensimmäinen toimijaan kohdistuva hakemus) on yhtäältä oikeustapaus, on kyseessä em. rajauksen takia myös yritys (sama yritys on vireille pantujen konkurssien osalta tilastossa vain kerran riippumatta siihen kohdistuvien hakemusten määrästä). Päättyneiden yrityssaneerausten osalta yritys ei ole vastaavalla tavalla tilaston havaintoyksikkö.

Yritykseen kohdistuva vuoden ensimmäinen hakemus tunnistetaan aineistosta ensisijaisesti y-tunnuksen avulla. Toissijaisia tunnistuskeinoja ovat yrityksen nimi tai mahdollinen yrittäjän tunnistetieto tai niiden yhdistelmä (esim. nimi tai henkilötunnus). Rekisteriaineistossa, johon tilasto perustuu, on mukana kaikki vuoden aikana jätetyt hakemukset. Taustatiedot rekisteriaineistosta muodostettuihin yrityksiin yhdistetään ensisijaisesti y-tunnuksen avulla.

Tilaston perusjoukko on vireille pantujen yrityssaneerausten osalta käräjäoikeuksiin jätetyt yrityssaneeraushakemukset.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden osalta tilaston perusjoukko on käräjäoikeuksissa ratkaistut yrityssaneerausasiat.

Tilaston viitealue on Suomi. Tilasto kattaa tapaukset (yrityssaneeraukseen haetut yritykset), joilla on Suomessa toimipaikka.

Vireille pantujen yrityssaneerausten osalta tilasto alkaa vuoden 2003 alusta. Tämä koskee sekä vuosi- että kuukausitietoja.

Vireille tulleiden asioiden aineistot tarkentuvat tarkistusten ja korjausten myötä. Luvut korjaantuvat pääsääntöisesti jo seuraavan tilastokuukauden aikana. Korjausten aiheuttamat muutokset ovat kokonaismäärien kannalta vähäisiä eikä niillä ole merkitystä ilmiön kokonaiskuvan muodostamisessa.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilasto alkaa vuodesta 2009. Kyseessä on vuositilasto ja julkaistut tiedot ovat lopullisia.

Tilastossa julkaistujen tietojen mittayksikkö on lukumäärä.

Vireille pantujen asioiden osalta tilastoidaan yrityssaneeraushakemuksen kohteena olleiden yritysten lukumäärä ja näissä yrityksessä työskennelleiden henkilöiden lukumäärä.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilastossa tilastoidaan käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden lukumäärä.

Vireille pantujen yrityssaneerausten tilaston viiteajankohta on vuosineljännes. Tilasto kuvaa vuosineljänneksen (julkistamista edeltävä) loppuun mennessä kyseisenä tilastovuonna vireille pantujen yrityssaneerausten määrää. Esimerkiksi hutikuussa julkistetaan kyseessä olevan vuoden tammi-maaliskuun (1. vuosineljännes) tiedot.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden osalta viiteajankohta on tilastovuosi. Tiedot julkistetaan yleensä kesäkuun alkupuolella, ja ne kuvaavat edellisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuonna 2019 julkistettiin vuoden 2018 tiedot.

Yritykset, joihin kohdistuu vireille pantuja ja loppuun käsiteltyjä yrityssaneerausasioita luokitellaan tilastossa seuraaville toimialoille (TOL 2008): A, B-E, F, G, H, I, J-U, X.

Vireille pantujen yrityssaneerausten kohdalla tarkin esitetty aluetaso on maakunta (2019).

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausten kohdalla tarkin esitetty aluetaso on käräjäoikeus (tilastovuoden luokitus, viimeisin 2018).

Henkilökunnan määrä esitetään luokittelemattomana.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Yrityssaneeraustilaston tuottamisesta ei ole kansallisen tason lainsäädäntöä.

Tietoaineistoa ei jaeta muiden tilastovirastojen tai yksiköiden välillä. Tietojen jakamiseen ei siten ole vakiintuneita menettelyjä tai järjestelyjä.

Yrityssaneeraustilasto perustuu käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä (Tuomas) saatuun rekisteriaineistoon. Perusaineisto saadaan kuukausittain Oikeusrekisterikeskuksesta.

Tilaston laatimisessa käytetyt yritystiedot saadaan Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä (YTY), tiedot päivitetään kuukausittain tilastoaineiston muodostamisen yhteydessä.

Perustieto kerätään kerran kuukaudessa.

Aineisto saadaan kerran kuukaudessa Oikeusrekisterikeskuksesta linjasiirtona. Aineiston toimituksista ja seuraavan vuoden käytännöistä sovitaan kerran vuodessa (loppuvuodesta).

Dataa validoidaan tilaston laadinnan yhteydessä vakiintuneiden tarkastusrutiinien avulla.

Oikeusrekisterikeskuksesta saatu aineisto käsitellään kuukausittain saman prosessin mukaisesti. Aineistoon yhdistetään tietoja Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä. Pohja-aineiston mahdollisia puutteita täydennetään pääosin YTY:stä tai YTJ:stä saatavan tiedon avulla.

Käyttäjäseurannan perusteella yrityssaneeraustilaston pääkäyttäjäryhmiä ovat muut viranomaiset, alueelliset ja kunnalliset toimijat, etujärjestöt, rahoitus- ja vakuutusalojen toimijat sekä media. Käyttäjien muuttuvia tietotarpeita seurataan aktiivisesti ja ne otetaan huomioon tilaston tietosisällön kehittämisessä.

Yrityssaneeraustilasto, sisältäen sekä vireille pannut että loppuun käsitellyt asiat, on käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä tuotettuun (rekisteri)aineistoon perustuva tilasto. Tilasto kuvaa tarkasteltua ilmiötä siten, kun se on tilaston pohjana olevaan järjestelmään tallennettu.

Tilaston keskeiset virhelähteet ovat pohja-aineiston mahdolliset virheet tai aineiston käsittelyssä syntyvät virheet.

Keskeinen keino arvioida tietojen tarkkuutta on tarkastella tilastoaineistoa suhteessa lähtöaineistoon. Toinen keino on tarkastella neljännesvuosi- tai vuositietoja suhteessa aiempiin vuosineljänneksiin tai vuosiin.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat esim. teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai käsitteet. Tällaiset virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus-ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen sivuilla.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadunvarmistustoimenpiteisiin.

Suomen virallisen tilaston laatukriteeritovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Vireille pantujen yrityssaneerausten tiedot tarkentuvat johtuen lähdeaineiston tarkentumisesta. Tiedot tarkentuvat aina seuraavan tilastojulkistuksen yhteydessä, mikäli lähdeaineistossa on tapahtunut muutoksia.

Vireille tulleiden yrityssaneerausten tilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 2-3 viikon kuluttua vusineljänneksen päättymisestä.

Päättyneiden asioiden tilasto julkaistaan vuosittain noin 6 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Julkistuspäivämäärät löytyvät Tilastokeskuksen julkistuskalenterista.

Vireille tulleiden yrityssaneerausten kohdalla jukaisukalenterin ja julkaisupäivän välillä ei esiinny viivettä.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilasto myöhästyi vuonna 2019 noin kuukauden, syynä aineiston käsittelemiseen tarvittu ylimääräinen aika.

Tilasto on vertailukelpoinen alueellisesti koko aikasarjan osalta.

Tilaston aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Luvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia Tilastokeskuksen aiemmin esimerkiksi konkurssitiedotteessa julkaisemien yrityssaneeraustilastojen kanssa.

Vireille pantujen yrityssaneerauksien kokonaismäärät eivät ole muuttuneet vuosi- tai neljännesvuositasolla, ainoastaan päätoimialaa koskevia tietoja on tilastoitu eri tavalla kuin aiemmin.

Tilastossa julkistettavat kuukausitiedot (vireille pannut yrityssaneeraukset) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Edellä mainitut tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

Tilastossa julkistettavat kuukausitiedot (vireille pannut yrityssaneeraukset) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt yrityssaneerausasiat) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Edellä mainitut tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

-

Yrityssaneeraustilaston neljännesvuosittaiset (vireille pannut) ja loppuun käsitellyt (vuositilasto) tilastot eivät ole sisäisesti täysin yhteneviä. Edellä mainitut tilastot kuvaavat samaa ilmiötä eri näkökulmasta. Vireille pantujen asioiden tilastossa esitetään vuoden aikana yrityssaneeraushakemuksen kohteena olleiden yritysten lukumäärä. Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilastossa esitetään vuoden aikana käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden lukumäärä.

Em. tilastojen perusjoukko on siis erilainen, toisen kuvatessa yritysten toisten oikeustapausten lukumäärää. Koska yhteen yritykseen voi vuoden aikana kohdistua useampi yrityssaneeraushakemus tai muu -asia on vuositilastossa (loppuun käsitellyt) esitetty hakemusten lukumäärä aina suurempi kuin vastaavien yritysten lukumäärä.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Vireille pantujen yrityssaneerausten tilasto jaellaan neljännesvuosittain.

Loppuun käsiteltyjen yrityssaneerausasioiden tilasto jaellaan vuosittain.

Lehdistötiedote julkaistaan tilastojulkistusten yhteydessä neljännesvuosittain tai vuosittain.

-

Julkaistut tiedot ovat saatavilla StatFin-tietokannassa.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia.

Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.