Valtiolla suurin tehdyn työtunnin kustannus

Sektoreittain tarkasteltuna valtiolla oli suurin tehdyn työtunnin kustannus, 38,8 euroa. Valtiolla korkeaa kustannustasoa selittää valtion henkilöstön painottuminen asiantuntija-ammatteihin, joissa on keskimäärin korkea palkkataso. Valtiolla on lisäksi yksityistä sektoria pidemmät loma-ajat, jotka vähentävät tehtyjen tuntien määrää suhteessa yksityiseen sektoriin. Pidempien lomien vuoksi valtion tehdyn työtunnin kustannus on suurempi kuin teollisuudessa, vaikka kustannus henkilötyövuotta kohti on teollisuutta pienempi.

Kunnilla työvoimakustannus on sektoreista pienin sekä tehtyä työtuntia että henkilötyövuotta kohti mitattuna. Vaikka tehtyjen työtuntien määrä on kunnilla lomista johtuen yksityistä sektoria pienempi ja sosiaalikustannukset ovat muita sektoreita korkeammat, niin kuntasektorin palkkakustannukset ovat pienemmät kuin muilla sektoreilla.

Sisältöä ladataan

Koronapandemian vaikutus näkyy vuoden 2020 työvoimakustannuksissa

Koronapandemia aiheutti vuonna 2020 bruttokansantuotteen volyymin supistumisen 2,9 %:lla. Koronpandemiasta johtuvat rajoitustoimet vähensivät tuotantoa monilla aloilla. Toimialoista eniten kärsivät ravintola- ja majoitus-, matkailu-, sekä muiden henkilökohtaisten palvelujen ja liikenteen alat.

Työnantajien työeläkevakuutusmaksuja (TyEL-maksu) alennettiin vuoden 2020 toukokuun alussa 2,6 prosenttiyksikköä loppuvuodeksi, mikä hillitsi työvoimakustannusten kasvua. TyEL-alennus aiheutti myös muutoksen työvoimakustannusten rakenteeseen, kun palkkakustannusten osuus kokonaistyövoimakustannuksista kasvoi ja sosiaaliturvan osuus pieneni.

Koronapandemian vuoksi yrityksille maksettiin vuonna 2020 yritystukea noin 1,7 miljardia euroa. Tässä tutkimuksessa ovat kuitenkin mukana vain palkkatuki ja työllisyystuki, jota maksettiin majoitus- ja ravitsemisalalla.

Teollisuudessa tuntikustannus kasvaa yrityksen koon mukaan

Yksityisellä sektorilla teollisuuden toimialoilla (B-E) tehdyn työtunnin kustannus oli vuonna 2020 työvoimakustannustutkimuksen pienimmissä, 10-49 palkansaajan, yrityksissä 31,4 euroa, kun suurimmissa, yli 500 palkansaajan, yrityksissä keskimääräinen tuntikustannus oli 40,8 euroa. Kustannus kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Suurin kustannusero oli siirryttäessä 10-49 palkansaajan yrityksistä 50-249 palkansaajan yrityksiin. Myös jalostuksessa (B-F) tehdyn tunnin kustannus kasvaa yrityksen kasvaessa. Muilla yksityisen sektorin toimialoilla ei ollut havaittavissa samanlaista säännönmukaisuutta.

Erot tuntikustannuksissa erikokoisissa yrityksissä selittyvät lähinnä palkkakustannuksella, joka on sitä suurempi, mitä isommasta yrityksestä on kysymys. Myös osa sosiaalivakuutusmaksuista kasvaa yrityksen koon kasvaessa. Teollisuuden toimialoilla suurimmissa yrityksissä maksetaan lisäksi keskimäärin enemmän tulospalkkioita ja muita kertaluonteisia eriä kuin pienemmissä yrityksissä.

Sisältöä ladataan

Palkkakustannukset ovat ylivoimaisesti suurin työvoimakustannuserä

Palkkakustannus muodostuu välittömästä ansiosta ja muista palkkakustannuksista eli kertaluonteisista palkkaeristä sekä vapaapäivien palkoista. Suurin palkkakustannusten osuus vuonna 2020 oli valtiolla, 81,1 %. Yksityisellä sektorilla palkkakustannukset muodostivat 80,2 % kokonaistyövoimakustannuksista ja kuntasektorilla 76,8 %.

Sosiaaliturvan kustannuksiin luetaan työvoimakustannustutkimuksessa mukaan varsinaisen sosiaaliturvan kustannukset, eli lakisääteiset, sopimusvaraiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut, sairausajan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät palkat ja työterveyshuollon kustannukset. Suurin sosiaaliturvan kustannusten osuus vuonna 2020 oli kuntasektorilla, 22,3 %. Valtiolla sosiaaliturvan kustannukset muodostivat 18,0 % kokonaistyövoimakustannuksista ja yksityisellä sektorilla 17,4 %.

Muita työvoimakustannuseriä ovat luontoisedut, työpaikkakoulutuksen kustannukset, työ- ja suojavaatekustannukset, rekrytointikustannukset sekä henkilöstörahastojen kustannukset. Näiden kustannuserien osuus yhteensä oli suurin yksityisellä sektorilla, 2,5 prosenttia, kun se kuntasektorilla oli 1,0 prosenttia ja valtiolla 0,9 prosenttia. Yksityisen sektorin muiden työvoimakustannusten suurempi osuus valtioon ja kuntiin nähden johtuu lähinnä muita sektoreita suuremmista luontoisetujen määrästä.