Hintojen nousu kuritti kotitalouksia – yksityinen kulutus kasvoi kotitalouksien tulojen kasvua enemmän

Yksityiseen kulutukseen käytettiin selvästi aikaisempaa enemmän rahaa vuonna 2022. Tätä osaltaan selitti se, että edellisvuotta vastannut kulutuskori kallistui poikkeuksellisen paljon. Kuluttajahintaindeksin mukaan vuoden 2022 inflaatio oli korkeinta 40 vuoteen. Käypähintainen yksityinen kulutus kasvoi 8 % ja yksityisen kulutuksen volyymi oli 2 %:n kasvussa.

Palkat ja palkkiot nousivat 6 % vuonna 2022. Kokonaisuutena kotitalouksien saamat tulot kasvoivat kotitalouksien menoja vähemmän ja kotitalouksien säästämisaste kääntyi negatiiviseksi.

Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on pienempi kuin kotitalouksien kulutusmenot. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta.

Vaihtotase oli ennätyksellisen alijäämäinen vuonna 2022

Energian hinnannousu kasvatti rahamääräistä tavaratuontia ja kauppatase heikkeni. Myös palveluiden nettovienti heikkeni. Tätä selitti kuljetus ja matkailu. Tavaroiden ja palveluiden tase olikin energiakriisistä johtuen ennätyksellisen alijäämäinen.

Vaihtotaseen alijäämä kasvoi uuteen ennätykseen, 10 miljardiin euroon. Jos vaihtotaseen suhteuttaa bruttokansantuotteeseen saadaan suhdeluku, joka huomio hintojen muutoksen. Vaihtotase suhteessa bruttokansantuotteeseen on viimeksi ollut alijäämäisempi vuonna 1992.

Julkisyhteisöjen alijäämä supistui koronapandemiaa edeltävälle tasolle — valtion alijäämä puolittui

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 2,2 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2022. Edellisenä vuonna alijäämä oli 6,8 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämän supistumiseen vaikuttivat muun muassa verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän kasvu. Vuonna 2022 alijäämä oli 0,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtionhallinnon alijäämä oli 4,3 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 8 miljardia euroa. Paikallishallinnon (kunnat ja kuntayhtymät ym.) alijäämä säilyi lähes ennallaan, ollen noin 750 miljoonaa euroa. Paikallishallinnon ennakollisiin tietoihin liittyy tavanomaista enemmän epävarmuutta lähdeaineistossa havaituista epäjohdonmukaisuuksista johtuen.

Kansantalouden tilinpidossa menot ja tulot kohdistetaan (suoriteperusteisesti) sille vuodelle, milloin ne käytetään. Valtionhallinnon maksuperusteista aineistoa käsiteltäessä tehtiin tilastovuodelle 2022 poikkeuksellisen suuri ajoituskorjaus, kun hyvinvointialueille vuonna 2022 maksetusta rahoituksesta siirrettiin kaksi miljardia euroa tilastovuodelle 2023. Ajoituskorjaus koskee valtionhallinnon kahden miljardin euron tulonsiirtoa hyvinvointialueille, mikä tullaan kirjaamaan valtionhallinnon menoksi ja hyvinvointialueiden tuloksi tilastovuodelle 2023. Ajoituskorjaus koskee julkisyhteisöjen sisäisiä tulonsiirtoja, joten sillä ei ole vaikutusta nettoluotonantoon julkisyhteisöjen tasolla.

Työeläkelaitosten ylijäämä kasvoi noin 2,5 miljardiin euroon. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Myös muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani, ollen runsaat 400 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tähän vaikutti parantunut työllisyys.

Neljännesvuositilinpidon tarkentuminen

BKT:n tarkentuminen 2,1 %:iin (helmikuussa 2,0) on suurelta osin seurausta arvonlisäveron lähdetietojen tarkentumisesta ylöspäin.

Maaliskuun julkaisun yhteydessä olemme päivittäneet myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot eurooppalaisen revisiopolitiikan mukaisesti. Helmikuuhun verrattuna tiedot ovat tarkentuneet erityisesti julkisen talouden ja ulkomaiden osalta.