Korjaus
Työssäkäyntitilaston tiedotteita ja tietokantataulukoita on korjattu vuosien 2020-2023 tietojen osalta.
Lue lisää korjauksestaTyössäkäynti 2021
Tilastokeskuksen mukaan opiskelijoiden työllisyysaste kasvoi 3,3 prosenttiyksikköä vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna. 18–64-vuotiaita opiskelijoita oli 601 000, joista 324 000 eli yli puolet kävi opintojen ohella töissä. Opiskelujen ohessa työskentely kasvoi eniten lukiokoulutuksen opiskelijoilla, joiden työllisyysaste kasvoi 7,5 prosenttiyksikköä. Työssäkäynti oli yleisintä erikoisammattitutkinnon ja lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen opiskelun yhteydessä.
Työssäkäyntitilaston tiedotteita ja tietokantataulukoita on korjattu vuosien 2020-2023 tietojen osalta.
Lue lisää korjauksestaTyössäkäyntitilaston tiedotetta ja tietokantataulukoita on korjattu vuoden 2021 tietojen osalta.
Lue lisää korjauksestaUusia tietokantataulukoita opiskelijoiden työssäkäynnistä julkaistaan 9.2.2023.
Lue lisää muutoksestaNaisista 57,3 %:lla ja miehistä 49,7 %:lla oli ansiotyö opintojen ohessa vuonna 2021. Naiset kävivät miehiä yleisemmin töissä ammatillisen peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen, erikoisammattitutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon sekä alemman korkeakoulututkinnon ja lisensiaatintutkinnon opiskelun ohessa.
Opiskelujen ohessa työskentely yleistyy iän myötä. 18-vuotiaista opiskelijoista 31,5 % kävi töissä ja 25-vuotiaista 57,9 %. 30-vuotiaiden opiskelijoiden työllisyysaste oli 62,7 % ja 40-vuotiaiden 68,4 %. Iältään 45–64-vuotiaiden opiskelijoiden työllisyysaste oli 69,3 %.
Työskentely opintojen ohessa oli yleisintä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alojen opiskelijoilla, joista työssäkäyviä oli 64,8 %. Terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoista 61,3 %:lla ja yhteiskunnallisten alojen opiskelijoista 58,6 %:lla oli ansiotyö vuoden 2021 lopussa. Työskentely opintojen ohessa oli puolestaan vähäisintä yleissivistävän koulutuksen (32,4 %), humanististen ja taidealojen (45,0 %) sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (45,9 %) alojen opiskelijoilla.
Opintojen ohessa työskenneltiin suhteellisesti eniten Pohjanmaalla (57,0 %), Uudellamaalla (56,9 %) sekä Ahvenanmaalla (56,3 %) ja suhteellisesti vähiten Pohjois-Karjalassa (46,0 %), Etelä-Karjalassa (46,7 %) sekä Keski-Suomessa (47,9 %).
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.