Valtion paikallishallinnolle maksamat tulonsiirrot sekä valtion tuloverokertymä kasvoivat vuonna 2023

Valtionhallinnon sulauttamattomat kokonaistulot kasvoivat 3,8 miljardia euroa (21,1 %) ja sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat 3,3 miljardia euroa (17,2 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat valtion saamat tuloverot ja menoista valtion tulonsiirrot hyvinvointialueille. Tulojen ja menojen erotuksena laskettu valtion nettoluotonotto oli 0,6 miljardia euroa vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä.

Sote-uudistus muutti paikallishallinnon rahoitusta kasvattamalla paikallishallinnon valtiolta saamaa tulonsiirtoa ja pienentämällä vastaavasti paikallishallinnon saamaa tuloveroa vuoden 2023 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Hyvinvointialueille tammikuussa 2024 maksettu, vuoden 2023 rahoitusta korjaava puolen miljardin euron suuruinen kertakorvaus kirjattiin hyvinvointialueiden tuloksi ja valtionhallinnon menoksi vuoden 2023 viimeiselle neljännekselle.

Paikallishallinnon rahoitusaseman heikentymisen taustalla kokonaismenojen kasvu ja kokonaistulojen vähentyminen

Paikallishallinnon kokonaismenot kasvoivat 1,3 miljardia euroa (7,8 %) ja kokonaistulot vähenivät 0,6 miljardia euroa (-3,8 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Kokonaismenoista rahamääräisesti eniten nousivat palkansaajakorvaukset sekä välituotekäyttö, kokonaistuloista eniten vähentyivät saadut verot. Paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) oli 2,1 miljardia euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Paikallishallintosektori on vuoden 2023 alusta jakautunut uusiin alasektoreihin: paikallishallinto pl. hyvinvointialuehallinto (S13131) ja hyvinvointialuehallinto (S13132). Muutos aiheuttaa aikasarjakatkoksen paikallishallinnon luvuissa. Paikallishallinnon uusien alasektoreiden tiedot tulevat tarkentumaan uusien lähdeaineistojen parantuessa ja tilastovuoden 2023 vuositilinpidon tietojen tarkentuessa.

Sosiaaliturvarahastojen maksamat sosiaaliturvaetuudet kasvoivat

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat 0,5 miljardia euroa (5,7 %) ja kokonaismenot 0,5 miljardia euroa (7,1 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista rahamääräisesti eniten kasvoivat omaisuustulot. Menoista rahamääräisesti kasvoivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, joiden nopean kasvun taustalla on suuret indeksikorotukset. Työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,4 miljardia euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot pienenivät 0,05 miljardia euroa (0,9 %) ja kokonaismenot nousivat 0,25 miljardia euroa (4,9 %) vuoden takaisesta neljänneksestä. Tuloista eniten vähenivät tulonsiirrot valtiolta. Menojen kasvu selittyy pitkälti rahamääräisten sosiaaliturvaetuuksien kasvulla. Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,2 miljardia euroa.