Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2026 tammi-maaliskuussa
Tiedote liittyy aiheisiin:
Väestö ja yhteiskuntaTilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2026 tammi-maaliskuussa eniten Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kaikkiaan väkiluku kasvoi kolmessa ja väheni kuudessatoista maakunnassa.
Kokonaismuutos maakunnittain 2026Q1* (* ennakkotieto)
| 2026Q1* | |
|---|---|
| MK01 Uusimaa | 1 393 |
| MK02 Varsinais-Suomi | -64 |
| MK04 Satakunta | -89 |
| MK05 Kanta-Häme | -274 |
| MK06 Pirkanmaa | -107 |
| MK07 Päijät-Häme | -60 |
| MK08 Kymenlaakso | -233 |
| MK09 Etelä-Karjala | -393 |
| MK10 Etelä-Savo | -394 |
| MK11 Pohjois-Savo | -411 |
| MK12 Pohjois-Karjala | -366 |
| MK13 Keski-Suomi | -586 |
| MK14 Etelä-Pohjanmaa | 124 |
| MK15 Pohjanmaa | -86 |
| MK16 Keski-Pohjanmaa | -39 |
| MK17 Pohjois-Pohjanmaa | -80 |
| MK18 Kainuu | -136 |
| MK19 Lappi | -163 |
| MK21 Ahvenanmaa | 16 |
Keskeisiä poimintoja
- Väkiluku kasvoi vuoden 2026 tammi-maaliskuussa eniten Uudellamaalla.
- Kokonaisnettomuutto oli vuoden 2026 tammi-maaliskuussa suurinta Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.
- Maakuntien välinen nettomuutto oli vuoden 2026 tammi-maaliskuussa suurin Uudellamaalla.
Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla
Väkiluku kasvoi vuoden 2026 tammi-maaliskuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 1 393 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Etelä-Pohjanmaalla, 124 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli niin ikään suurinta Uudellamaalla, 0,8 ‰, ja Etelä-Pohjanmaalla, 0,7 ‰.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Keski-Suomessa, joka menetti väestöstään 586 henkeä. Pohjois-Savossa väkiluku väheni 411 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimmat väestötappiot kokivat Etelä-Karjala (3,2 ‰), ja Etelä-Savo (3,1 ‰).
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (415 henkeä), Varsinais-Suomi (373 henkeä) ja Etelä-Pohjanmaa (336 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Etelä-Pohjanmaa, 1,8 ‰, Päijät-Häme, 1,5 ‰, ja Satakunta, 1,5 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Keski-Suomi (342 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suurinta niin ikään Keski-Suomessa, 1,2 ‰.
Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (1 605 henkeä), Päijät-Häme (184 henkeä) ja Etelä-Pohjanmaa (98 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla, 0,9 ‰ väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Keski-Suomessa, 501 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 2,0 ‰ väestöstä.
Maastamuutot Viroon kasvoivat alkuvuonna
Ennakkotilaston mukaan Uudeltamaalta muutti tammi-maaliskuun aikana ulkomaille 4 822 henkeä, mikä on 2 913 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinais-Suomesta puolestaan muuttoja ulkomaille oli 314 enemmän ja Pirkanmaalta 245 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tämä poikkeuksellinen kasvu johtuu muutoista Viroon, ja sen taustalla on Suomen ja Viron välillä voimaan astunut väestörekisteritietojen vaihtoa koskeva valtiosopimus, jonka mukaan henkilöllä voi vakinainen osoite olla rekisteröitynä vain yhteen maahan. Tämän seurauksena henkilöt, joilla on ollut vakinainen osoite kummassakin valtiossa, mutta tosiasiallisesti asuvat Virossa, kirjataan maastamuuttaneiksi Viroon.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon