Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla

Väkiluku kasvoi vuoden 2026 tammi-kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 7 272 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Varsinais-Suomessa, 616 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 4,0 ‰, ja Ahvenanmaalla, 3,5 ‰. Varsinais-Suomessa suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,2 ‰.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Keski-Suomessa, joka menetti väestöstään 1 416 henkeä. Etelä-Karjalassa väkiluku väheni 1 286 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimmat väestötappiot kokivat Etelä-Karjala (10,4 ‰), ja Pohjois-Karjala (6,4 ‰).

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (5 680 henkeä), Varsinais-Suomi (1 312 henkeä) ja Päijät-Häme (640 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 5,0 ‰, Uusimaa, 3,2 ‰ ja Päijät-Häme, 3,1 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Keski-Suomi (960 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suurinta Etelä-Karjalassa, 5,8 ‰.

Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (5 914 henkeä), Päijät-Häme (342 henkeä) ja Kanta-Häme (97 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 3,3 ‰ väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Keski-Suomessa, 1 345 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 7,6 ‰ väestöstä.