Väestön ennakkotilasto 2026, 2. vuosineljännes
Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2026 tammi-kesäkuussa
tiedoteTilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuoden 2026 tammi-kesäkuussa eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Kaikkiaan väkiluku kasvoi viidessä ja väheni neljässätoista maakunnassa.
Kokonaismuutos maakunnittain 2026Q1*-2026Q2* (* ennakkotieto)
| 2026Q1* | 2026Q2* | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| MK01 Uusimaa | 1 426 | 5 794 | 7 220 |
| MK02 Varsinais-Suomi | 14 | 580 | 594 |
| MK04 Satakunta | -70 | -140 | -210 |
| MK05 Kanta-Häme | -281 | -116 | -397 |
| MK06 Pirkanmaa | -132 | 388 | 256 |
| MK07 Päijät-Häme | -38 | 25 | -13 |
| MK08 Kymenlaakso | -223 | -157 | -380 |
| MK09 Etelä-Karjala | -409 | -871 | -1 280 |
| MK10 Etelä-Savo | -395 | -168 | -563 |
| MK11 Pohjois-Savo | -377 | -475 | -852 |
| MK12 Pohjois-Karjala | -352 | -668 | -1 020 |
| MK13 Keski-Suomi | -575 | -842 | -1 417 |
| MK14 Etelä-Pohjanmaa | 114 | -115 | -1 |
| MK15 Pohjanmaa | -48 | -488 | -536 |
| MK16 Keski-Pohjanmaa | -38 | 67 | 29 |
| MK17 Pohjois-Pohjanmaa | -71 | -294 | -365 |
| MK18 Kainuu | -139 | -160 | -299 |
| MK19 Lappi | -184 | -682 | -866 |
| MK21 Ahvenanmaa | 25 | 91 | 116 |
Kokonaismuutos on kahden peräkkäisen tilastoajanjakson väkilukujen erotus.
Keskeisiä poimintoja
- Väkiluku kasvoi vuoden 2026 tammi-kesäkuussa eniten Uudellamaalla.
- Kokonaisnettomuutto oli vuoden 2026 tammi-kesäkuussa suurinta Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.
- Maakuntien välinen nettomuutto oli vuoden 2026 tammi-kesäkuussa suurin Uudellamaalla.
Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla
Väkiluku kasvoi vuoden 2026 tammi-kesäkuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 7 220 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Varsinais-Suomessa, 594 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, 4,0 ‰, ja Ahvenanmaalla, 3,8 ‰. Varsinais-Suomessa suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 1,2 ‰.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Keski-Suomessa, joka menetti väestöstään 1 417 henkeä. Etelä-Karjalassa väkiluku väheni 1 280 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimmat väestötappiot kokivat Etelä-Karjala (10,3 ‰), ja Pohjois-Karjala (6,3 ‰).
Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (4 736 henkeä), Varsinais-Suomi (1 214 henkeä) ja Päijät-Häme (617 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Ahvenanmaa, 4,9 ‰, Päijät-Häme, 3,0 ‰ ja Uusimaa, 2,6 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Keski-Suomi (979 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suurinta Etelä-Karjalassa, 5,9 ‰.
Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (5 914 henkeä), Päijät-Häme (342 henkeä) ja Kanta-Häme (97 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 3,3 ‰ väestöstä.
Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Keski-Suomessa, 1 345 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 7,6 ‰ väestöstä.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
Päivittyneet tietokantataulukot
Päivitystiheys:
Vuosineljännes
Tilasto:
Päivitetty:
Tulevat julkaisut
Sisältöä ladataan
Viittausohje
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2026, 2. vuosineljännes. ISSN=1798-8381. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 23.7.2026].
Saantitapa:
Liittyy aiheisiin
AiheetVäestö ja yhteiskunta
Yhteystiedot
Tietopalvelu
info@stat.fiTiedustelut ensisijaisesti
Joni Rantakari
yliaktuaari
029 551 3249
Muut asiantuntijat
Joonas Toivola
yliaktuaari
029 551 3355
Auli Hämäläinen
yliaktuaari
029 551 3615
Vastaava osastopäällikkö
Harri Lehtinen
osastopäällikkö
029 551 3403