Maakuntien välinen nettomuutto oli suurin Uudellamaalla

Väkiluku kasvoi vuoden 2026 tammi-syyskuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 12 041 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Varsinais-Suomessa, 3 024 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli niin ikään suurinta Uudellamaalla, 6,7 ‰, ja Varsinais-Suomessa, 6,1 ‰. Pirkanmaalla suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 4,6 ‰.

Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Karjalassa, joka menetti väestöstään 1 276 henkeä. Etelä-Savossa väkiluku väheni 1 095 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimmat väestötappiot kokivat Etelä-Karjala (10,4 ‰), ja Kainuu (8,6 ‰).

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa (9 248 henkeä), Varsinais-Suomi (3 828 henkeä) ja Pirkanmaa (2 874 henkeä). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat niin ikään Varsinais-Suomi, 7,7 ‰, Pirkanmaa, 5,2 ‰ ja Uusimaa, 5,1 ‰. Muuttotappiota kokonaisnettomuutosta koki puolestaan eniten Etelä-Karjala (503 henkeä). Suhteellinen muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suurinta niin ikään Etelä-Karjalassa, 4,1 ‰.

Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Uusimaa (6 637 henkeä), Pirkanmaa (1 613 henkeä) ja Varsinais-Suomi (1 338 henkeä). Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Uudellamaalla, 3,7 ‰ väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjois-Pohjanmaalla, 1 180 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Etelä-Karjalassa, 9,1 ‰ väestöstä.