Ensisijaisesti tutkintoon johtaviin koulutuksiin haki 95 % 

Vuonna 2025 peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli 62 200, heistä 0,7 % ei hakenut yhteishaussa tutkintoon johtavaan tai nivelvaiheen koulutukseen. Peruskoulun päättäneistä 95 % haki ensisijaisesti tutkintoon johtavaan koulutukseen, 52 % lukiokoulutukseen ja 43 % ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutukseen hakeneiden osuus väheni prosenttiyksikön ja ammatilliseen koulutukseen hakeneiden osuus kasvoi vajaan prosenttiyksikön vuoteen 2024 verrattuna.

Sisältöä ladataan

Lukiokoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden osuus korkein Uudellamaalla

Suuressa osassa Manner-Suomen maakuntia peruskoulun päättäneet hakivat melko yhtä paljon sekä lukiokoulutukseen että ammatilliseen koulutukseen vuonna 2025.

Eniten ensisijaisesti lukiokoulutukseen haettiin Uudenmaan maakunnassa, 62 %. Seuraavaksi suurimmat osuudet olivat Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, molemmissa 53 %. Vähiten lukiokoulutukseen ensisijaisesti haettiin Lapissa, 37 % ja Keski-Pohjanmaalla, 39 %.

Ammatilliseen koulutukseen haettiin ensisijaisesti eniten Lapissa, 58 % ja Kainuussa, 55 %. Valmentaviin koulutuksiin haettiin ensisijaisesti eniten Keski-Pohjanmaalla, 7 % sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, molemmissa 6 %.

Sisältöä ladataan

Eniten lukiokoulutukseen ensisijaisesti hakivat Kauniaisten 9. luokan päättäneet oppilaat, 85 %. Kunnissa, joissa oli vähintään tuhat 9. luokan päättänyttä oppilasta, lukioon ensisijaisesti hakeneiden osuudet olivat välillä 50–72 %.Nämä kunnat olivat Espoo (72 %), Helsinki (69 %), Tampere (59 %), Turku (57 %), Vantaa (55 %), Oulu (54 %), Jyväskylä (51 %) ja Kuopio (50 %).

Tytöistä suurin osa haki lukiokoulutukseen ja pojista ammatilliseen koulutukseen

Ensisijaisesti lukioon haki tytöistä 62 % ja pojista 43 %. Ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen haki tytöistä 33 % ja pojista 53 %.

Valmentaviin koulutuksiin ensisijaisesti haki 4 %, tytöistä ja pojista yhtä suuri osuus.

Sisältöä ladataan

Toisen asteen koulutuksiin jatkamisessa alueellisia eroja

Peruskoulun päättäneet jatkoivat eniten lukiokoulutukseen Uudellamaalla, 61 %. Seuraavaksi suurimmat osuudet olivat Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, molemmissa maakunnissa 53 %. Vähiten lukiokoulutukseen jatkettiin Lapissa, 40 % ja Keski-Pohjanmaalla, 41 %.

Ammatilliseen koulutukseen jatkettiin eniten Lapissa ja Kainuussa, molemmissa maakunnissa yli puolet peruskoulun päättäneistä. Vähiten ammatilliseen koulutukseen jatkettiin Uudellamaalla, vain 31 %. Valmentaviin koulutuksiin jatkettiin eniten Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla, molemmissa maakunnissa 11 % peruskoulun päättäneistä. Vähiten valmentaviin koulutuksiin jatkettiin Kainuussa, 3 %.

Tytöistä suurin osa jatkaa lukiokoulutukseen ja pojista ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutuksessa jatkoi tytöistä 63 % ja pojista 43 %. Ammatillisessa koulutuksessa jatkoi tytöistä 30 % ja pojista 49 %. Lukiokoulutuksessa jatkaneiden poikien osuudet pysyivät ennallaan ja tyttöjen osuudet kasvoivat prosenttiyksikön. Ammatillisessa koulutuksessa jatkaneiden osuudet pysyivät ennallaan edellisvuoteen nähden.

Valmentavassa koulutuksessa jatkoi yhtä suuri osuus kuin edellisvuonna, 7 %, tytöistä ja pojista yhtä suuri osuus. Valmentavat koulutukset sisältävät tutkintoon valmentavan koulutuksen (TUVA), Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutuksen (TELMA) ja kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun opistovuosi -koulutuksen.

Sisältöä ladataan