Koulutukseen hakeutuminen: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Koulutukseen hakeutuminen
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Koulutukseen hakeutuminen -tilasto kuvaa peruskoulun päättäneiden, uusien ylioppilaiden ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittumista jatko-opintoihin. Tiedot tuotetaan yhdistelemällä useita rekisteriaineistoja ja julkaistaan vuosittain.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Koulutukseen hakeutuminen -tilasto kattaa peruskoulun päättäneiden, ylioppilaiden ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden tiedot koulutukseen hakeutumisesta ja sijoittumisesta.
Tiedot hakeutumisesta on saatu Opetushallituksen opiskelijavalintarekisteristä, ja ne kattavat sitä kautta koulutuksiin tehdyt haut.
Lisäksi käytetään Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintorekistereitä, jotka ovat kokonaisaineistoja.
Tiedot ylioppilaiden sijoittumisesta ulkomaisiin opintoihin saadaan Kelan opintotukirekisteristä.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston tilastoyksikkö on henkilö.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Perusjoukkoina tässä tilastossa ovat:
- eri koulutussektoreille hakeneet joko koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan
- uudet opiskelijat koulutussektorin ja koulutusalan mukaan tai vain koulutussektorin mukaan.
Lisäksi seurataan erikseen tilastovuonna peruskoulun päättäneiden ja ylioppilastutkinnon tilastovuoden kevätlukukauden aikana (1.1.–31.7.) suorittaneiden (sisältää myös kansainväliset ylioppilastutkinnot) sijoittumista jatko-opintoihin.
Ennen vuotta 2019 julkaistuissa tilastoissa olivat mukana koko tilastovuonna ylioppilastutkinnon suorittaneet.
Tilastovuodesta 2015 alkaen on seurattu jatko-opintoihin sijoittumista Suomessa tai ulkomailla.
Tilastovuodesta 2019 alkaen on seurattu ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittumista jatko-opintoihin.
Aineistoissa ovat mukana vain ne henkilöt, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä luvut ovat usein pienempiä kuin muissa koulutustilastoissa.
Luvut voivat olla muihin koulutustilastoihin verrattuna pienempiä myös siitä syystä, että henkilö laskettu tilastoon vain yhden kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai koulutusalan mukaan.
Viitealue (SIMS 3.7)
Koulutukseen hakeutuminen -tilasto kattaa tiedot koulutukseen hakeutumisesta ja sijoittumisesta jatko-opintoihin Suomessa. Tilaston viitealueena on Suomi ja osittain ulkomaat.
Tietoa julkaistaan kuntatasolla ja muilla alueluokituksilla.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Tilastotietoja on tuotettu 1990-luvulta lähtien vuosittain. Yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä on tietoja 1980-luvun alusta lähtien Tilastokeskuksen arkistossa. Tilasto on lopullinen.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston mittayksikkö on henkilöiden määrä.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Koulutukseen hakeutuminen -tilastossa tiedot on luokiteltu Kansallisen koulutusluokitus 2016:n mukaisesti koulutusasteittain, koulutusaloittain sekä kunta- ja maakuntaluokituksen mukaan. Lisäksi tietoja on jaoteltu koulutustyypin, aiemman tutkinnon ja sukupuolen mukaan.
Lisää tietoja löytyy Tilastokeskuksen Luokitukset-sivuilta.
Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia:
- Kansallinen koulutusluokitus 2016
- Kansallinen koulutusaste 2016
- Kansallinen koulutusala 2016
- Kunnat (tilastossa käytetään aina tuoreimman tietokantatauluissa julkaistavan tilastovuoden luokitusta)
- Maakunnat (tilastossa käytetään aina tuoreimman tietokantatauluissa julkaistavan tilastovuoden luokitusta)
- Sukupuoli
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista. Huomautus: Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella
Ammatillinen tutkinto
Ammatillisen osaamisen kohottamiseen ja ylläpitämiseen sekä ammattitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto. Huomautus: Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
Ammattitutkinto
Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammatillista perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.
Erikoisammattitutkinto
Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.
Koulutukseen hakenut
Oppija, joka on koulutukseen tai opetukseen päästäkseen jättänyt hakemuksen.
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista. Huomautus: Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusaste
Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella. Huomautus: Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista. Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella. Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta). Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.
Nivelvaihe
Nivelvaihe on vaihe, jossa henkilö siirtyy opetuksen vaiheesta toiseen niin että opetuksen menetelmät, sisällöt, tavoitteet tai opiskelumuoto muuttuvat merkittävästi, tai jossa henkilö siirtyy koulutusasteelta toiselle tai koulutuksesta työelämään.
Nivelvaiheen koulutus
Toisen asteen koulutukseen valmentava koulutus. Näitä ovat perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokka), lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) sekä 1.8.2022 alkaen tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA), joka yhdistää aiemmat nivelvaiheen koulutukset.
Opiskelija
Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä. Huomautus: Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt. Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi. Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin. Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Peruskoulun päättäneet
Peruskoulutilastossa ja Koulutukseen hakeutuminen -tilastossa peruskoulun päättäneillä tarkoitetaan oppilaita, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet peruskoulun koko oppimäärän ja saaneet peruskoulun päättötodistuksen. Peruskoulun koko oppimäärän voi suorittaa peruskoulussa, lukiossa ja kansanopistossa.
Pääasiallinen toiminta
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava: Työvoima - työlliset - työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat - 0-14-vuotiaat - opiskelijat, koululaiset - eläkeläiset - varusmiehet, siviilipalvelusmiehet - muut työvoiman ulkopuolella olevat Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä. Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.
Uusi opiskelija
Tilastoissa "Koulutukseen hakeutuminen" ja "Opintojen kulku" lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulu-koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. opiskelemassa olleita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen 1.1. - 20.9. Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksiin kirjoille tulleita opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita sekä niitä opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen kalenterivuoden aikana. Ennen vuotta 2013 opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat olivat 1.1.–20.9. kirjoille tulleita. Vuodesta 2010 alkaen yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa ko. yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ko. yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia. Uusien opiskelijoiden määrä on pienempi kuin muissa koulutussektoreittaisissa tilastoissa mm. sen vuoksi, että mukaan on laskettu vain sellaiset opiskelijat, joilla on aineistoissa oikea suomalainen henkilötunnus, sekä sen vuoksi, että uusi opiskelija lasketaan vain kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai muun tiedon (esim. oppilaitoksen) mukaan.
Yliopistokoulutus
Yliopistossa annettava korkeakoulutus. Huomautus: Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Ylioppilastutkinto
Ylioppilastutkinnolla tarkoitetaan ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa lukion päättötutkintoa, johon lukion koko oppimäärää opiskeleva opiskelija voi osallistua. Ylioppilaskokeen hyväksytty suorittaminen johtaa ylioppilastutkintoon.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.
Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilaston tuottamiseen käytetään toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opiskelijavalinta-aineistoja (hallinnollisia aineistoja) ja Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia opiskelija-aineistoja ja tutkintorekisteriä.
Kaikki opiskelijavalintatiedot tulevat vuodesta 2017 alkaen Opetushallituksen opiskelijavalintarekisteristä. Aineisto jaetaan tilastossa kahteen toisen asteen ja korkeakoulutuksen hakurekistereihin.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Tilastolla ei ole omaa tiedonkeruuta, vaan tilasto perustuu Tilastokeskuksen muiden tilastojen aineistoihin ja Opetushallituksen opiskelijavalintarekisteriaineiston tietoihin.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Opetushallituksen opiskelijavalintarekisterin aineisto haetaan vuosittain Opetushallituksesta.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien koulutukseen hakeneiden, opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Aineisto ei sisällä kaikkea yhteishaun ulkopuolista tutkintoon johtavaa koulutusta. Sen vuoksi korvaavaksi tiedoksi opiskelijavalinta-aineistoihin on hakijoiksi tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat Tilastokeskuksen opiskelijarekisteristä. Aineistoa korjataan tilastovuoden luokituksia ja oppilaitosrekisteriä vastaavaksi.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tarkempia tietoja.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöistä.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Toisen asteen koulutuksen hakuaineisto sisältää yhteishaun lisäksi tietoja myös lukiokoulutukseen valmistavaan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä lisäopetukseen (10-luokka) hakeneista ja valituista.
Näitä valmentavia ja lisäopetusta koskevia tietoja on saatavilla vuosilta vuodesta 2014 lähtien vuoteen 2021 saakka, jolloin kyseiset koulutusmuodot lakkautettiin. Vuodesta 2022 alkaen nämä korvattiin tutkintokoulutukseen valmentavalla koulutuksella (TUVA).
Aineisto ei sisällä kaikkea yhteishaun ulkopuolista tutkintoon johtavaa koulutusta. Sen vuoksi korvaavaksi tiedoksi hakija-aineistoihin on hakijoiksi tilastoitu yhteishaun ulkopuolisen koulutuksen uudet opiskelijat. Uusien opiskelijoiden määrä on useimmiten pienempi kuin kyseiseen koulutukseen hakeneiden määrä.
Tilasto sisältää myös tietoja ulkomaisiin koulutuksiin sijoittumisesta, jos henkilö on saanut opintoihinsa ulkomailla Kelan myöntämää opintotukea.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Tietojen laatuun vaikuttaa käytettävien rekisterien laatu.
Peittovirhe (SIMS 13.3.1)
Toisen asteen koulutukseen hakeutuneiden osalta tilastossa on alipeittoa. Toista astetta koskevia tietoja on pääasiassa niistä, jotka ovat hakeneet yhteishaussa, mikä on selvästi alle puolet kaikista toisen asteen koulutukseen hakeneista.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistuksen teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Tilastot koulutukseen hakeutumisesta valmistuvat noin 12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen (peruskoulun oppilaiden ainevalinnat), toisen asteen opiskelijoiden ainevalintatiedot julkaistaan noin vuoden viiveellä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Koulutustilastot ovat vertailukelpoisia maantieteellisesti. Aineistot kattavat koko Suomen.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Tilastotietoja on tuotettu 1990-luvulta lähtien vuosittain. Yliopistoihin hakeneista ja hyväksytyistä on tietoja 1980-luvun alusta lähtien.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin, ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.
Opetushallitus ylläpitää koulutukseen hakeneiden rekisteriaineistoja ja julkaisee niistä tilastoja, joiden tiedot voivat poiketa Tilastokeskuksen tilastoista sen vuoksi, että niissä käytetyt käsitteet ja määritelmät poikkeavat toisistaan.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Vuoden 2015 tiedot ammatilliseen ja lukiokoulutukseen hakeneista ja peruskoulun päättäneistä eivät sisälly vuoden 2016 julkistukseen, koska tietoja ei saatu julkistamiseen mennessä. Tiedot on päivitetty tietokantataulukoihin vuonna 2017.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilaston tulevat julkaisut julkistamiskalenterissa
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Koulutukseen hakeneita koskeva tilasto julkistetaan kaksi kertaa vuodessa Tilastokeskuksen verkkosivuilla: marraskuussa peruskoulun päättäneistä ja joulukuussa ylioppilaista sekä ammatillisen perustutkinnon suorittaneista.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedotteet julkaistaan vuosittain marras-joulukuun aikana tilaston sivulla.
Vuodesta 2023 alkaen julkistetaan kaksi tiedotetta.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot löytyvät StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Opetushallituksen koulutuksen hakurekisteri on saatavilla Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta tutkimuskäyttöön.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Aineistosta on mahdollista tehdä maksullisia erityisselvityksiä.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12§). Koulutukseen hakeutuminen -tilasto julkistetaan kerran vuodessa. Julkaisut sisältävät taulukoita ja useita StatFin-tietokantataulukoita.
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään taulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti taulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutuksen kunta, koulutusmaakunta, sukupuoli ja jatko-opiskelun koulutusaste. Peruskoulun päättäneet ja ylioppilaat on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan.
Koulutukseen hakeutuminen -tilaston peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden tiedot ovat julkisia, eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia.
Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun yksilöpohjainen aineisto on karkeistettu peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden koulutuskunnan tasolle. Jos peruskoulun päättäneitä tai ylioppilaita on kunnassa alle 10, on käytetty kynnysarvosääntöä ja sijoittumistieto on peitetty.
Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.
Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia, muun muassa kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista, kuten aluetiedosta.
Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.