Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Helmikuussa 2026 talousluottamus oli poikkeuksellisesti korkeinta Pohjois-Suomessa (luottamusindikaattori -5,8) ja matalinta pääkaupunkiseudulla (-13,5). Sosioekonomisista ryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat optimistisimpia (-1,9). Selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat helmikuussa työttömät (-25,2).

Naiset (-12,3) kuvailivat helmikuussa talouskehitystä edelleen selvästi synkemmäksi kuin miehet (-8,7). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Helmikuussa kuluttajien kuva taloudesta kokonaisuudessaan heikkeni tammikuuhun verrattuna. Arviot oman talouden nykytilasta ja myös odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat helmikuussa hyvin huonot.

Myös vuodentakaiseen nähden odotukset taloudesta heikkenivät helmikuussa.

Sisältöä ladataan

Kuluttajista jopa 29 % arvioi helmikuussa, että heidän oman taloutensa tila kyselyhetkellä on huonompi kuin vuotta aiemmin. Omaa talouttaan edellisvuotista parempana piti vain 21 % kuluttajista. Helmikuussa runsas kaksi kolmannesta eli 69 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt heikompi kuin vuotta aiemmin, ja ainoastaan 7 % näki sen vahvempana.

Helmikuussa 18 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista peräti 42 % puolestaan otaksui maamme talouden taantuvan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti helmikuussa 27 % kuluttajista ja 20 % pelkäsi taloutensa heikkenevän vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotukset yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyivät helmikuussa ennallaan ja melko synkkinä. Kuluttajista vain 19 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja yli puolet eli 56 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Helmikuussa työlliset kuluttajat kokivat työttömyyden tai lomautuksen omakohtaisen uhan edelleen hyvin suureksi. Työllisistä 6 % uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 29 % puolestaan arvioi riskin kohonneen. Toisaalta 36 % työllisistä koki helmikuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Kuluttajahinnat

Helmikuussa kuluttajien arviot kyselyhetken inflaatiosta ja hintojen muutoksesta vuoden kuluttua nousivat selvästi.

Kuluttajat arvioivat helmikuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 4,6 % edellisvuoden helmikuusta ja nousevat 4,0 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista yli puolet eli 54 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja jopa 60 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Kuten jo pitkään, ajankohtaa pidettiin helmikuussa erittäin huonona lainanotolle ja nyt myös säästämiselle. Kuluttajista vain 24 % arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 41 % piti säästämistä kannattavana. Aikomuksia lainanottoon oli helmikuussa silti jopa hieman tavanomaista enemmän. Kuluttajista 16 % suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien arviot omasta rahatilanteestaan olivat helmikuussa hieman heikommat kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin myös olevan vähemmän kuin normaalisti. Rahaa oli helmikuussa jäänyt säästöön runsaalla puolella eli 54 %:lla kuluttajista ja 70 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Helmikuussa ajankohtaa pidettiin yhä erittäin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain 14 %:n mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä pysyivätkin helmikuussa hyvin niukkoina. Helmikuussa 13 % kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 40 % vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Sisältöä ladataan

Helmikuussa kuitenkin auton ostoa vuoden sisällä harkitsi yhtä moni kuluttaja kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Sen sijaan asunnon ostosuunnitelmia ja aikeita kodin peruskorjaamiseen oli edelleen normaalia vähemmän.

Helmikuussa 14 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden kuluessa. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 11 % kuluttajista. Kuluttajista 16 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Tilaston aineisto

Kuluttajien luottamustutkimus tehdään itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksen kysymyksillä on pääosin valmiit vastausvaihtoehdot.

Helmikuussa 2026 kyselyyn osallistui 1 201 henkilöä ja vastausaste oli 55 %. Vastauksista valtaosa, 84 % tuli verkkolomakkeelta.

Kuluttajien luottamusindikaattori on keskiarvo osatekijöidensä saldoluvuista: oma talous nyt, oma talous vuoden kuluttua, Suomen talous vuoden kuluttua ja omat aikomukset ostaa kestotavaroita seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkia EU-maita koskevat (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.