Rautatietilasto 2025

Rautateillä kuljetetun rahdin määrä kasvoi 10 % vuonna 2025

tiedote

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 Suomen rautateillä tehtiin 89,7 miljoonaa henkilöliikenteen matkaa ja kuljetettiin 29,2 miljoonaa tonnia tavaraa. Henkilöliikenteen matkamäärä kasvoi 6 % edellisvuoteen verrattuna. Tavaraliikenteessä kasvua oli 10 %.

Keskeisiä poimintoja

  • Vuonna 2025 rautateiden henkilöliikenteessä tehtiin 5 miljoonaa matkaa enemmän kuin vuonna 2024. Lähiliikenteen matkustajamäärä kasvoi 6 % ja kaukoliikenteessä kasvua oli 5 %.
  • Tavaraliikenteen kuljetussuorite oli 8,5 miljardia tonnikilometriä, mikä oli 3 % enemmän kuin vuonna 2024.
  • Rautatieonnettomuuksissa kuoli kahdeksan ihmistä ja kaksi loukkaantui vakavasti. Kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta.
  • Sähkövetokaluston osuus junakilometreistä nousi 92 %:iin. Sähköveturien junakilometrit kasvoivat 3 % ja sähkömoottorivaunujen 9 % edellisvuoteen verrattuna.

Henkilöliikenteen matkamäärä kasvoi

Vuonna 2025 rautateiden henkilöliikenteessä tehtiin 5 miljoonaa matkaa enemmän kuin vuonna 2024. Matkustajamäärä kasvoi 6 % edellisvuodesta. Matkustajamäärän kasvu kiihtyi viimevuoteen verraten. Mikäli kasvu jatkuu yhtä voimakkaana myös kuluvana vuonna, saattaa vuoden 2019 matkustajaennätys rikkoutua.

Lähiliikenteen osuus oli 82 % ja kaukoliikenteen 18 % kaikista matkoista. Lähiliikenteen matkustajamäärä kasvoi 6 % ja kaukoliikenteen 5 %. Kaukoliikenteessä kaikki matkat tehtiin kotimaassa – kansainvälistä liikennettä ei ollut.

Matkojen keskipituus laski 60,5 kilometriin, mikä oli 3,8 kilometriä vähemmän kuin vuonna 2024. Henkilökilometrejä kertyi yhteensä 5,43 miljardia, joista kaukoliikenteen osuus oli 80 % ja lähiliikenteen 20 %. Kokonaisuudessaan henkilökilometrit laskivat vähäisesti edellisvuoteen verrattuna.

Tavaraliikenteen määrä kasvoi

Vuonna 2025 rautateillä kuljetettiin yhteensä 26,6 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 10 % enemmän kuin vuonna 2024. Kasvua oli sekä kotimaan että kansainvälisessä liikenteessä.

Tavaraliikenteen kuljetussuorite oli 8,3 miljardia tonnikilometriä, mikä merkitsi 3 % kasvua vuodesta 2024. Kotimaan liikenteen osuus oli 93 % ja kansainvälisen 7 %. Keskimääräinen kuljetusmatka lyheni 19 kilometriä ja oli 309 kilometriä.

Eniten kuljetettiin puuta ja puuteoksia – yhteensä 13,9 miljoonaa tonnia, mikä vastasi 48 % kaikesta tavaraliikenteestä. Toiseksi suurin tavararyhmä olivat paperiteollisuuden tuotteet (6,2 miljoonaa tonnia) ja kolmanneksi kemianteollisuuden tuotteet (5,2 miljoonaa tonnia).

Kuljetussuoritteissa puu- ja puuteoskuljetukset olivat ylivoimaisesti suurimmat, yhteensä 4,2 miljardia tonnikilometriä, mikä vastasi 50 % koko tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta.

Junaliikenteen suoritteet

Vuonna 2025 junakilometrejä kertyi yhteensä 50,6 miljoonaa, mikä oli 4 % enemmän kuin vuonna 2024. Henkilöliikenteen junakilometrit nousivat 5 % edellisvuodesta 37,8 miljoonaan. Tavaraliikenteen junakilometrit kasvoivat prosentin 12,7 miljoonaan.

Sähkövetokaluston osuus junakilometreistä oli 92 %:iin. Sähköveturien junakilometrimäärä kasvoi 3 % ja sähkömoottorivaunujen 9 % edellisvuoteen verrattuna. Sähköveturien osuus sähkövetokaluston junakilometreistä oli 59 %.

Junaliikenteen bruttotonnikilometrit nousivat 4 % ja olivat yhteensä 29,5 miljardia. Tavaraliikenteen osuus oli 60 % ja henkilöliikenteen 40 %. Tavara- ja henkilöliikenteen bruttotonnikilometrit kasvoivat kummatkin 4 %.

Rautatieliikenteen onnettomuudet lisääntyivät

Vuonna 2025 tapahtui 14 merkittäväksi luokiteltua rautatieonnettomuutta, mikä oli kolme enemmän kuin vuonna 2024. Onnettomuuksissa kuoli 8 ja loukkaantui vakavasti kaksi henkilöä. Suurin osa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneista tapauksista oli tasoristeysonnettomuuksia tai liikkeessä olevan kaluston aiheuttamia henkilöonnettomuuksia.

Merkittävien onnettomuuksien määrä suhteessa liikenteen määrään oli 0,28 tapausta miljoonaa junakilometriä kohden. Vuonna 2024 vastaava suhdeluku oli 0,23. Kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä suhteessa liikenteen määrään oli 0,20 tapausta miljoonaa junakilometriä kohden.

Rataverkon rakenne ja investoinnit

Vuoden 2025 lopussa Suomen rataverkon pituus oli 5 916 kilometriä, joista 5 201 km oli yksiraiteista ja 715 km kaksi- tai useampiraiteista. Sähköistettyä rataa oli 3 754 km. Yksiraiteisesta radasta 58 % oli sähköistetty, ja kaikki kaksi- tai useampiraiteiset osuudet olivat sähköistettyjä.

Rataverkon raidepituus oli yhteensä 8 554 kilometriä, joista pääraiteita 6 740 kilometriä ja sivuraiteita 1 814 kilometriä. Rataverkon raidepituus kasvoi edellisvuodesta yhteensä 16 kilometriä. Pääraiteista 5 371 kilometriä eli 80 % oli betonipölkkyraiteita. Jatkuvakiskoraiteita oli yhteensä 5 491 kilometriä.

Radanpidon investoinnit olivat 462 miljoonaa euroa, mikä oli 2 % enemmän kuin vuonna 2024, kiintein tilastovuoden hinnoin mitattuna.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rautatietilasto [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2025. ISSN=2670-3335. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 28.8.2026].
Saantitapa:

Liittyy aiheisiin

Yhteystiedot

Palvelusähköposti
liikenne.matkailu@stat.fi

Tiedustelut ensisijaisesti

Sami Penttilä
yliaktuaari
029 551 3869

Muut asiantuntijat

Sami Lahtinen
yliaktuaari
029 551 3207
Matti Kokkonen
yliaktuaari
029 551 3770

Vastaava osastopäällikkö

Harri Lehtinen
osastopäällikkö
029 551 3403

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.