Miesuhrien määrä kasvoi yli neljänneksellä, valtaosa uhreista naisia

Tietoon tulleen pari- ja lähisuhdeväkivallan yli 18-vuotiasta uhreista 9 000 oli naisia. Miesuhreja puolestaan oli 3 100. Naisuhrien määrä kasvoi 23,1 % edellisvuodesta ja miesuhrien 27,9 %. Sekä mies- että naisuhreilla eniten kasvua oli nykyisen avio- tai avopuolison tekemässä väkivallassa.

Täysi-ikäisillä uhreilla pari- ja lähisuhdeväkivallasta 48 % oli nykyisen avio- tai avopuolison tekemää. Naisilla osuus oli 49 % ja miehillä 42 %. Miehillä muun kuin entisen tai nykyisen puolison tekemien tekojen osuus on naisia suurempi. Miehillä sisarusten tekemän väkivallan osuus oli 9 % kun se naisilla oli 3 %. Lapsien vanhempiinsa kohdistaman väkivallan osuus oli miehillä 12 % ja naisilla 9 % Miehillä lapsen vanhempaansa kohdistaman väkivallan uhreja oli 400 kun naisilla vastaava luku oli 800.

Aikuisilla uhreilla pahoinpitelyjen osuus on runsaat 70 % ja laittomien uhkausten osuus vajaat 20 %. Seksuaalirikosten osuus oli vuonna 2025 alle 5 %.

Poikauhrien määrä kasvoi 13,8 %

Pari- ja lähisuhdeväkivallan alaikäisistä, alle 18-vuotiaista, uhreista poikia oli vajaat 1 800 ja tyttöjä 1 600. Tyttöuhrien määrä kasvoi 1,3 % ja poikauhrien 13,8 % vuodesta 2024. Noin 56 % alle 13-vuotiaista uhreista oli poikia. 13–17-vuotiaista uhreista noin 59 % oli tyttöjä.

Poikien kohdalla tekijä oli lähes 90 % tapauksista uhrin vanhempi. Tytöillä vanhempien osuus oli 80 %. Alaikäisillä uhreilla pahoinpitelyjen osuus on hieman yli 80 %. Seksuaalirikosten osuus on vajaat 10 % ja laittomien uhkausten osuus noin 5 % hieman vuosittain vaihdellen.

Ulkomaalaistaustaisten uhrien määrä kasvoi 26,7 %

Noin 19 % viranomaisten tietoon tulleen perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista oli ulkomaalaistaustaisia. Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisten osuus oli 18 %. Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia on 12 % Ulkomaalaistaustaisista uhreista 69 % oli naisia tai tyttöjä. Suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli 68 %, Ulkomaalaistaustaisista alle 18-vuotiaista uhreista 54 % oli poikia, kun suomalaistaustaisista alaikäisistä uhreista 52 % oli poikia.

Suomalaistaustaisten uhrien määrä kasvoi 19 % ja ulkomaalaistaustaisten 27 % Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten uhrien määrä kasvoi noin 29 % ja Suomessa syntyneiden noin 18 %. Ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla uhrien määrä kasvoi eniten nykyisen avio- tai avopuolison tekemässä väkivallassa, noin 37 %. Suomessa syntyneillä puolestaan suurin kasvu tuli vanhempien lapsiinsa kohdistamassa väkivallassa, noin 25 %.

Tapausten käsittelyaika lyheni hieman

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikosten käsittelyajan mediaani, eli aika rikosilmoituksesta tapauspäätöksen kuittaamiseen oli 159 päivää vuonna 2025. Tämä on 18 päivää lyhyempi kuin edellisvuonna. Käsittelyn keston mediaani vaihtelee uhrin ja epäillyn suhteen mukaan. Nykyisten avio- tai avopuolisoiden välisten tapausten käsittelyn kesto oli 121 päivää. Avopuolisoilla 95 päivää ja aviopuolisoiden kohdalla 140 päivää.

Entisten avio- ja avopuolisoiden välisten tapausten käsittelyn kesto puolestaan oli hieman pidempi eli 163 päivää. Entisten aviopuolisoiden välisten tapausten kesto oli 198 päivää ja entisten avopuolisoiden kohdalla 152 päivää.

Uhrin ollessa epäillyn lapsi, käsittelyn keston mediaani oli 391 päivää. Alaikäisten uhrien kohdalla käsittelyn pitkää kestoa saattaa selittää lastensuojelutoimien mukaanotto.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tehtyjen rikosilmoitusten määrä väheni ainoastaan Keski-Uudenmaan ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla.

Tilastokeskuksen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilasto on muodostettu rekisteritietojen pohjalta poliisille ilmoitetuista rikoksista eikä siinä huomioida poliisin perheväkivaltajuttu-kirjausta.

Sisältöä ladataan