Syntyvyydessä pientä elpymistä vuonna 2025

Vuonna 2025 naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30. Syntyvyys nousi hieman edellisvuodesta, jolloin se oli tilastohistorian matalin, 1,25 lasta naista kohden.

Syntyvyys nousi kaikissa maakunnissa vuonna 2025 lukuun ottamatta Päijät-Hämettä ja Keski-Pohjanmaata, jossa taso pysyi ennallaan. Näkyvin nousu vuoteen 2024 verrattuna oli Ahvenanmaalla (+0,25), Etelä-Savossa (+0,13), Kymenlaaksossa (+0,12) ja Kainuussa (+0,11). Korkein syntyvyys oli Pohjanmaan maakunnissa ja Ahvenanmaalla vuonna 2025 (1,54–1,62 lasta).

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin saisi, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Väestön uusiutumisen rajana pidetään keskimääräistä noin 2,1 lapsilukua naista kohden.

Syntyvyys tyypillisesti matalampaa suurissa kaupungeissa

Alla on esitetty vuosijakson 2022–2025 kokonaishedelmällisyysluku kymmenessä väkiluvultaan suurimmassa kaupungissa. Useimmissa kaupungeissa syntyvyys oli maan keskitasoa (1,29) matalampaa lukuun ottamatta Espoota, Vantaata ja Oulua, jossa naiselle syntyisi keskimäärin 1,29–1,43 lasta elämänsä aikana vuosien 2022–2025 hedelmällisyydellä. Matalin syntyvyys vuosina 2022–2025 oli Turussa (1,03), Tampereella (1,03) ja Helsingissä (1,08).

Sisältöä ladataan

Suurimpien kaupunkien vertailussa Oulussa on ollut korkein syntyvyys 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin kaupungin kokonaishedelmällisyys vaihteli noin 1,9 ja 2,1 lapsen välillä. 2010-luvulla Oulun syntyvyys on laskenut muita isoja kaupunkeja nopeammin, ja samaan aikaan Espoon ja Vantaan syntyvyyden lasku on ollut hitaampaa. Tämän myötä Espoosta ja Vantaasta tuli vuosista 2014–2018 lähtien korkeimman syntyvyyden kaupungit kyseisessä vertailussa.

Sisältöä ladataan

Vieraskielisten syntyvyys lähentynyt kotimaankielisiä

Vieraskielisten naisten syntyvyys on vuosien 1990–2025 aikana lähentynyt kotimaankielisten syntyvyyttä, ja 2020-luvun alussa se laski alle ruotsinkielisten syntyvyyden tason. Vuonna 2025 vieraskielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37, suomenkielisten 1,29 ja ruotsinkielisten 1,51. Kotimaankielisten naisten yhteenlaskettu kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30 lasta. Syntyvyys nousi vuonna 2025 suomen- ja ruotsinkielisillä, vieraskielisillä se pysyi ennallaan vuoteen 2024 nähden.

Vieraskielisillä synnyttäjillä suurimmat kieliryhmät venäjä, arabia, somali ja englanti

Vuonna 2025 kotimaankielisille naisille syntyi 37 665 lasta ja vieraskielisille naisille 8 167 lasta. Vieraskielisille naisille syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä oli 18 %.

Vuosina 2025 synnyttäneiden suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat venäjä (780 syntynyttä), arabia (770), somali (520) ja englanti (470). Seuraavaksi suurimmat kieliryhmät synnyttäjillä olivat albania, ukraina, farsi/persia ja kurdi (330–460 syntynyttä).

Sisältöä ladataan

Suurimpien kieliryhmien tarkastelussa syntyneiden määrä on kasvanut useimmilla ryhmillä vuosina 2010–2025. Muutos on ollut 2015–2017 lähtien laskeva vironkielisillä ja venäjänkielisillä synnyttäneillä. Syntyneiden määrä kasvoi eniten arabian-, ukrainan-, englannin- ja bengalinkielisillä naisilla vuosien 2010–2025 aikana.

Sisältöä ladataan

Esikoisia, toisia ja kolmansia lapsia edellisvuotta enemmän

Vuonna 2025 esikoisia syntyi 20 235, äidin toisia lapsia 15 656 ja kolmansia lapsia 5 884. Syntyneiden esikoisten määrä nousi 7 %, toisien lasten määrä 3 % ja kolmansien lasten määrä 6 % edellisvuodesta. Syntyneiden neljänsien lasten määrä pysyi ennallaan, reilu 2 000 lasta vuonna 2025. Esikoisten osuus syntyneistä on pysynyt 2020-luvulla vuosittain melko samalla tasolla (44–46 % syntyneistä).