Koulutuksen keskeyttäminen väheni hivenen lukuvuonna 2023/2024

Tiedote liittyy aiheisiin:

Koulutus ja tutkimus
tiedote | Koulutuksen keskeyttäminen 2024

Tilastokeskuksen mukaan 5,8 % tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista keskeytti opintonsa eikä jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuonna 2023/2024. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 2,6, ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 9,9, ammattikorkeakoulutuksessa (amk-tutkinnot) 8,2 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät kk-tutkinnot) 5,1.

Keskeisiä poimintoja

  • Tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti lukuvuonna 2023/2024 kaikkiaan 5,8 % opiskelijoista, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuotena.
  • Miehet keskeyttivät kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen kaikilla koulutussektoreilla useammin kuin naiset.
  • Miehet keskeyttivät useimmiten ammattikorkeakoulutuksen (10,2 %), naiset ammatillisen koulutuksen (9,8 %).
  • Ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa keskeytettiin eniten palvelualojen sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) koulutusalalla, yliopistokoulutuksessa luonnontieteiden koulutusalalla.
  • Vuonna 2023 aloittaneilla uusilla opiskelijoilla keskeyttämisprosentti oli 5,7. Luku on sama kuin vuotta aiemmin.

Sekä miehet että naiset keskeyttivät vähiten lukio- ja yliopistokoulutuksessa

Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 7,0 % ja naisista 4,9 %. Miehillä keskeyttäminen väheni 0,2 prosenttiyksikköä ja naisilla 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Sekä miehistä että naisista vähiten tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttivät alun perin lukiokoulutuksessa aloittaneet opiskelijat, miehistä 1,5 % ja naisista 1,0 %. Yliopistokoulutuksen opiskelijoista tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttivät kokonaan useammin miehet kuin naiset, miehillä keskeyttämisprosentti oli 5,6 ja naisilla 3,7.

Eniten sekä miehistä että naisista kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttivät he, jotka olivat aloittaneet opintonsa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Miehillä osuus oli 9.4 % ja naisilla 8,8 %.

Miehet keskeyttivät kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen kaikilla koulutussektoreilla naisia useammin. Sukupuolten välillä suurin ero kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttämisessä oli alkujaan amk-tutkintokoulutuksessa aloittaneilla, siellä naisten keskeyttämisprosentti oli 5,4 ja miehillä liki neljä prosenttiyksikköä suurempi, 9,0.

Koulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt useimmilla koulutussektoreilla viime vuosina, ammattikorkeakoulutuksessa keskeyttäminen on sen sijaan lisääntynyt

Viimeisen viiden vuoden aikana naiset keskeyttivät vuosittain eniten ammatillisessa koulutuksessa. Miehet sen sijaan keskeyttivät sekä ammatillisessa että ammattikorkeakoulutuksessa melko runsaasti, mutta parin viime vuoden aikana keskeyttäminen on ollut korkeinta ammattikorkeakoulutuksessa, sitä ennen ammatillisessa koulutuksessa.

Sekä miehillä että naisilla keskeyttäminen on lisääntynyt erityisesti ammattikorkeakoulutuksessa. Naisilla keskeyttämisprosentti ammattikorkeakoulutuksessa on noussut useina vuosina peräkkäin. Muilla koulutussektoreilla naisten keskeyttäminen on vähentynyt tai pysynyt ennallaan.

Viime vuosina keskeyttämisessä tapahtuneista muutoksista huolimatta naisten ja miesten välillä keskeyttämisprosenttien erotus on pysynyt samansuuruisena, noin 2 prosenttiyksikössä. Tämä koskee sekä koulutussektoreilla keskeyttämistä että kokonaan tutkintokoulutuksen keskeyttämistä.

Keskeyttäminen oli yleisintä palvelualojen sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) koulutusalalla

Sekä miehet että naiset keskeyttivät eniten palvelualojen koulutusalalla, miehet 13,2 % ja naiset 14,4 % ja vähiten yleissivistävässä koulutuksessa eli lukiokoulutuksessa, miehet 2,8 % ja naiset 2,4 % lukuvuonna 2023/2024. Yleissivistävän koulutuksen lisäksi molemmilla sukupuolilla keskeyttäminen oli vähäistä kasvatusalojen koulutusalalla, miehillä 7,5 % ja naisilla 5,3 %.

Ammattikorkeakoulutuksessa opiskelijamäärältään suurimmalla koulutusalalla, terveys- ja hyvinvointialoilla, keskeyttäminen oli vähäistä

Ammattikorkeakoulutuksessa on neljä opiskelijamäärältään isoa koulutusalaa: terveys- ja hyvinvointialat, tekniikan alat, ICT-alat sekä kauppa, hallinto ja oikeustieteet.

Amk-tutkintokoulutuksessa naisista 46 % opiskeli terveys- ja hyvinvointialojen koulutusalalla. Heillä keskeyttämisprosentti oli 6,0, mikä on vähemmän kuin naisilla amk-tutkintokoulutuksessa keskimäärin (7,2 %). Terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoista suurin osa, 84 %, oli naisia.

Suuri osa miehistä, 40 %, opiskeli ammattikorkeakoulututkintoa tekniikan alojen koulutusalalla. Heillä keskeyttämisprosentti oli 10,4, mikä on vähemmän kuin amk-tutkintokoulutuksessa miehillä keskimäärin (11,1 %). Tekniikan alan opiskelijoista suurin osa, 78 %, oli miehiä.

Amk-tutkintokoulutuksessa naisista 20 % ja miehistä 18 % opiskeli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutusalalla. Naisilla keskeyttämisprosentti oli 7,3 ja miehillä 11,6. Kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutusalalla opiskelijoista naisia oli 57 % ja miehiä 43 %.

Sekä miehet että naiset keskeyttivät amk-tutkintokoulutuksessa eniten ICT-alojen koulutusalalla, miehillä keskeyttämisprosentti oli 12,4 ja naisilla 11,4. ICT-alojen opiskelijoista suurin osa, 73 %, oli miehiä.

Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa sekä miehet että naiset keskeyttivät eniten tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) koulutusalalla, miehet 15,5 % ja naiset 20,9 %. Naiset keskeyttivät runsaasti myös tekniikan alan koulutusalalla sekä palvelualoilla, molemmissa 16,5 %. Vähiten naiset keskeyttivät terveys- ja hyvinvointialoilla, 9,4 %. Terveys- ja hyvinvointialoilla opiskeli 37 % kaikista perustutkintoa suorittavista naisista ja naisten osuus koulutusalan opiskelijoista oli 85 %.

Ammatillisessa koulutuksessa miehistä suurin osa (48 %) opiskeli tekniikan aloilla, joka on opiskelijamäärältään myös suurin koulutusala ammatillisessa koulutuksessa. Miehet keskeyttivät tekniikan alan koulutuksessa vähemmän (10,9 %) kuin miehet ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa keskimäärin (12,4 %).

Yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) miehet keskeyttivät lähes kaikilla koulutusaloilla naisia useammin. Yliopistokoulutuksessa miehet keskeyttivät eniten luonnontieteiden koulutusalalla, 10,6 %, ja naiset luonnontieteiden sekä ICT-alojen koulutusalalla, molemmissa 8,8 %. Sekä miehillä että naisilla keskeyttäminen oli vähäisintä terveys- ja hyvinvointialoilla, molemmilla 3,1 %.

Ammatillisen perustutkintokoulutuksen keskeyttäminen pysyi edellisen vuoden tasolla alle 25-vuotiailla

Alle 25-vuotiailla ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoilla koulutuksen keskeyttämisprosentti aloittamallaan koulutussektorilla oli 8,4, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin. Kokonaan tutkintokoulutuksen keskeyttäminen pysyi myös edellisen vuoden tasolla, 7,6 %:ssa. Keskeyttäminen lisääntyi ainoastaan ICT-aloilla, 0,7 prosenttiyksikköä, sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden koulutusalalla, 0,5 prosenttiyksikköä. Eniten keskeyttäminen väheni humanistisilla ja taidealoilla, 1,6 prosenttiyksikköä.

Koulutuksen keskeyttäminen lisääntyy iän myötä

Ikä vaikuttaa koulutuksen keskeyttämiseen. Vanhemmat opiskelijat keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin nuoremmat. Miehet keskeyttävät lähes kaikilla koulutussektoreilla kaikissa ikäryhmissä koulutuksen useammin kuin naiset. Ainoastaan ammatillisen perustutkintokoulutuksen 17- ja 18-vuotiaat sekä lukiokoulutuksen 17-vuotiaat naiset keskeyttävät koulutuksen ikäluokassaan miehiä useammin.


Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutussektori
  • Koulutusmaakunta
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutussektori
  • Koulutuskunta
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutussektori
  • Koulutusala
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutussektori
  • Koulutusala
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutussektori
  • Koulutusala
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutussektori
  • Sukupuoli
  • Ikä
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutussektori
  • Koulutusala
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutussektori
  • Koulutusala
  • Sukupuoli
Viiteajankohtien sykli:
vuosi
Päivitystiheys:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2024. ISSN=1798-9280. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 11.3.2026].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
koulutustilastot@stat.fi
Heli Hiltunen
yliaktuaari
029 551 3314

Vastaava osastopäällikkö

Harri Lehtinen
osastopäällikkö
029 551 3403

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.