Koulutuksen keskeyttäminen -tilasto kattaa peruskoulun jälkeisen koulutuksen laaturaportissa myöhemmin mainituin rajauksin. 

Tilastossa peruskoulun jälkeisen koulutuksen keskeisin tarkastelukohde on koulutussektori:

• lukiokoulutus (nuorten opetussuunnitelman mukainen koulutus)
• ammatillinen koulutus (toinen aste, ammatilliset perustutkinnot)
• ammattikorkeakoulukoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot)
• yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot).

Keskeyttämistietoja on tuotettu myös muista näkökulmista: oppilaitoksen, koulutusalan (2 eri tasoa) ja maakunnan mukaan.

Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua.

Lähtökohtana on oppilaitos ja koulutus, jossa opiskelija opiskeli 20.9.20vv. Tarkastelun edetessä vaiheittain saadaan tietoa esimerkiksi koulutusalaa ja koulutussektoria vaihtaneista sekä tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneistä. Jos henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi.

Tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta.

Tilastokeskus uudisti ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen laskentaa vuonna 2022. Luvut sisältävät nyt ammatillisen perustutkinnon opiskelijat, jotka suorittavat koko tutkintoa. Aiempina vuosina perusjoukkoon kuuluivat myös opiskelijat, joiden tavoitteena on ollut tutkinnon osan tai osien suorittaminen.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta, KOSKI-tietovarannosta, Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) ja ylioppilastutkintorekisteristä.

Tilastovuodesta 2019 lähtien lukiokoulutuksen opiskelijatiedot ja ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat koulutuksen järjestäjien/oppilaitosten Opetushallituksen KOSKI-tietovarantoon ilmoittamiin tietoihin.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston tilastoyksikkö on henkilö.

Tilastoraportoinnissa keskeyttäminen ilmoitetaan prosentuaalisesti, ei henkilömäärillä. Raportoinnissa kerrotaan kantaluku mille keskeyttäminen lasketaan.

Perusasteen jälkeisessä koulutuksessa keskeyttämistilaston lähtökohtana on tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä tilastovuonna 20.9.

Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä poikkeaa kuitenkin kokonaisopiskelijamäärästä, sillä osa opiskelijoista on jouduttu poistamaan aineistosta laskennallisista syistä.

Vuoden 2023 kokonaisopiskelijamäärän ja keskeyttämistilastossa käytetyn opiskelijamäärän vertailu:

• Lukiokoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä vuonna 2023 oli 110 597. Opiskelijamäärä, josta keskeyttäminen on laskettu, oli 102 125. Edellä mainittujen lukujen erotus -8 472.
• Ammatillisen koulutuksen (kalenterivuoden tiedot) kokonaisopiskelijamäärä vuonna 2023 oli 347 730. Opiskelijamäärä, josta keskeyttäminen on laskettu, oli 148 134. Edellä mainittujen lukujen erotus -199 596.
• Ammattikorkeakoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä vuonna 2023 oli 170 775. Opiskelijamäärä, josta keskeyttäminen on laskettu, oli 145 807. Edellä mainittujen lukujen erotus - 24 968.
• Yliopistokoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä vuonna 2023 oli 168 037. Opiskelijamäärä, josta keskeyttäminen on laskettu, oli 146 012. Edellä mainittujen lukujen erotus -22 025.

Lukiokoulutuksessa suurin osa erotuksesta selittyy aikuisten opetussuunnitelmaa noudattavien opiskelijoiden poistamisesta, ammatillisessa koulutuksessa työvoimakoulutuksessa opiskelevien ja poikkileikkausajankohtana 20.9. muiden kuin kirjoilla olevien opiskelijoiden poistamisesta, ammattikorkeakoulutuksessa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien poistamisesta ja yliopistokoulutuksessa lisensiaatintutkintokoulutuksessa ja tohtorintutkintokoulutuksessa olevien opiskelijoiden poistamisesta.

Luvut eivät myöskään sisällä erikoislääkärien koulutusta tai muita erikoistumiskoulutuksia yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa.

Lisäksi ennen keskeyttämisen laskemista kokonaisopiskelijamäärästä on poistettu:

• Henkilöt, joilla on puutteellinen henkilötunnus. Suuri osa heistä on ulkomaalaisia.
• Syyskuussa 20xx opiskeleviksi ilmoitetut, jotka olivat suorittaneet ko. koulutuksen jo ennen syyskuuta 20xx.
• Vuosina 20xx-20xx+1 lakkautetut oppilaitokset, koska lakkautetun oppilaitoksen opiskelijoiden seurantatiedot häviävät.
• Toisen asteen koulutuksen kohdalla on poistettu 6 vuotta aiemmin aloittaneet, koska pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla.
• Työvoimakoulutus
• Ammatilliset erityisoppilaitokset (kaikki opiskelijat eivät suorita koko tutkintoa).

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston viitealue on koko Suomi.

Tietoa tuotetaan kunta- ja maakuntatasoisesti.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston ajalliseen kattavuuteen vaikuttavat koulutussektorissa tapahtuneet muutokset ja mahdolliset yksittäistä oppilaitosta koskevat muutokset tai poikkeustilanteet. Seuraavassa on tarkasteltu koulutussektoreittain ajallista kattavuutta.

Lukiokoulutus

Tilasto sisältää vain nuorille suunnatun lukiokoulutuksen. Joukosta on poistettu ne henkilöt, jotka oppilaitoksen ilmoituksen mukaan noudattavat aikuisten opetussuunnitelmaa.

Lisäksi lukuvuoteen 2004/2005 asti on poistettu ne henkilöt, jotka opiskelevat oppilaitoksissa, jotka ylioppilastutkintorekisterissä on määritelty ns. aikuislukioiksi. Lukuvuodesta 2005/2006 lähtien aineistosta ei ole poistettu ns. aikuislukioita, sillä tätä tietoa ei saa enää ylioppilastutkintorekisteristä. 

Lukuvuoden 2020/2021 keskeyttämistiedot eivät sisällä Alajärven lukiota eikä F. E. Sillanpään lukiota puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Toisen asteen ammatillinen koulutus

Lukuvuoden 2013/2014 keskeyttämistiedot eivät sisällä Jyväskylän aikuisopistoa ja Pohjois-Savon opistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuoden 2014/2015 keskeyttämistiedot eivät sisällä Rovala-opistoa, Pohjois-Savon opistoa eikä Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi. Lukuvuoden 2021/2022 keskeyttämistiedot eivät sisällä Pelastusopistoa puutteellisten seurantatietojen vuosi.

Ammattikorkeakoulutus

Vuodesta 2002 lähtien ammattikorkeakoulukoulutuksen luvuissa ovat mukana myös poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat. Tämä on voinut vaikuttaa keskeyttämisten määriin.

Lukuvuosien 2011/2012–2015/2016 keskeyttämistiedot eivät sisällä Poliisiammattikorkeakoulua ja lukuvuosien 2015/2016–2017/2018 tiedot eivät sisällä Högskolan på Ålandia, sillä keskeyttämistä ei ole voitu laskea puutteellisten seurantatietojen vuoksi.

Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Yliopistokoulutus

• Maanpuolustuskorkeakoulu sisältyy tietoihin lukuvuodesta 2010/2011 alkaen.
• Lukuvuoden 2002/2003 keskeyttämistiedot eivät sisällä Taideteollista korkeakoulua.
• Lukuvuoden 2004/2005 tiedot eivät sisällä Svenska handelshögskolania.
• Lukuvuoden 2010/2011 tiedot eivät sisällä Turun yliopistoa.
• Lukuvuoden 2014/2015 tiedot eivät sisällä Tampereen teknillistä yliopistoa ja Maanpuolustuskorkeakoulua
• Lukuvuoden 2015/2016 tiedot eivät sisällä Oulun yliopistoa puutteellisten seurantatietojen vuoksi.

Lukuvuosittaisen keskeyttämistilaston laskennassa tarvitaan opiskelijatiedot kahdelta vuodelta. Jos nämä tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoiset, keskeyttämistä ei lasketa.

Yliopistokoulutus poikkeaa muista koulutuksista tällä tavoin lasketussa keskeyttämisessä. Koska koulutukselle ei ole määritelty normipituutta samalla tavalla kuin muissa koulutuksissa, opiskelija voi olla yliopiston kirjoissa hyvinkin pitkään.

Opiskelijarekistereissä voi olla mukana todellisuudessa opintonsa keskeyttäneitä. Tietojen vertailtavuuteen eri vuosina voi vaikuttaa ajoittain tapahtuva yliopistojen opiskelijarekisterien päivittäminen, jossa rekistereistä poistetaan pitkään kirjoilla olleita henkilöitä, joilla ei ole ollut opintosuorituksia vuosiin.

Yliopistojen opiskelijamäärätieto on vuodesta 2002 lähtien 20.9. tilanteen mukainen (aiemmin 31.12.). Tiedusteluajankohdan muutos on voinut kasvattaa keskeyttämisten määrää, jos ilmoittautumisajoista huolimatta osa opiskelijoista on ilmoittautunut vasta tiedusteluajankohdan jälkeen.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa käytetyt mittayksiköt ovat koulutuksen keskeyttämisen prosenttiosuudet ja opiskelijoiden lukumäärä.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston perusajankohta on tilastovuosi syyskuusta seuraavan vuoden syyskuuhun.

Tilastossa on myös pääasiallisen toiminnan tietoja seuraavan vuoden viimeiseltä päivältä.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa tiedot on luokiteltu kansallisen koulutusluokitus 2016:n mukaisesti sekä kunnittain ja maakunnittain.

Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja tilastolainsäädännöstä

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön tietopalvelusopimuksen mukaan.

Lisäksi tilaston tietoja toimitetaan Helsingin kaupungin tietokeskukselle ja TEM:lle sopimusten mukaisesti.

Tilastolla ei ole vastausrasitetta, sillä tilasto laaditaan useita rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

Tilaston tuottamiseen ei tarvita erillistä tiedonkeruuta.

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Tiedot kerätään vuosittain.

Tilasto perustuu hallinnollisiin aineistoihin.

Tilasto perustuu jo julkaistuihin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka omalta osaltaan validoitu. Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa tarkastetaan tapahtuneet muutokset ja aineiston sisäinen loogisuus.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilasto on hallinnollisiin aineistoihin perustuva tilasto, jonka tekemiseen ei tarvita erillisiä tilastollisia menetelmiä.

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tietoja.

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Tiedonantajien ilmoittamien tietojen mahdolliset puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun heikentävästi. Jos oppilaitosten ilmoittamissa tiedoissa on puutteellisuuksia, ne yleensä vaikuttavat perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoihin lisäämällä keskeyttämisten määrää.

Tilastossa tarkastellaan henkilöitä, joilla on suomalainen oikea henkilötunnus. Kaikki virheelliset henkilötunnukset rajataan pois tarkastelusta, mikä aiheuttaa jonkin verran alipeittoa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tietoihin.

Tietojen laatuun vaikuttaa käytettävien rekisterien laatu.

Aineistossa voi esiintyä yksittäisiä mittausvirheitä, jotka voivat johtua esimerkiksi rekisterien ylläpitäjien virheellisistä kirjauksista tai aineiston käsittelyvaiheessa syntyvistä virheistä. Aineiston oikeellisuutta seurataan osana tilastoprosessin validointia.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistuksen teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja:

• Euroopan tilastojen käytännesäännöt
• ⁠SVT-neuvottelukunnan suositukset

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tiedot julkistetaan noin 18 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Tiedot kattavat koko Suomen. Tilastossa kuvataan tilannetta kunta- ja maakuntatasolla. Tiedot ovat vertailukelpoisia.

Perusasteen jälkeistä koulutusta koskevan keskeyttämistilaston laatiminen on aloitettu lukuvuodesta 2000/2001 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ja tilastoaineiston laadun paraneminen. Peruskoulun koulupudokastietoja on saatavissa lukuvuosista 1999/2000–2018/2019.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.

Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002).

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttaa kuitenkin koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.

Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot

Koulutuksen keskeyttäminen -tilasto julkistetaan kerran vuodessa, maaliskuussa.

Tiedote julkistetaan vuosittain tilaston sivulla. 

Tilaston tietokantataulukot on saatavilla StatFin-tietokannasta.

Tilaston vanhemmat tietokantataulukot löytyvät arkistokannasta.

Tilaston yksikkötason aineistoa ei luovuteta tutkijakäyttöön.

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.

Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.

Tilaston julkistuksessa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita.

Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkistuksen yhteydessä olevia taulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti tarkemmalla tasolla.

Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa. Tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä.

Koulutuksen keskeyttäminen -tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan "Koulutuksen keskeyttäminen -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa" -dokumentin periaatteita.

Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.

Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista muun muassa aluetiedosta. 

Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.