Työllisten miesten määrä kasvoi edellisvuodesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2026 helmikuussa 2 553 000 (virhemarginaali ±30 000), mikä oli 24 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 29 000 enemmän ja työllisiä naisia 4 000 vähemmän edellisvuoden helmikuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli helmikuussa 75,3 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 74,5 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 76,1 %:iin, ja naisten työllisyysaste kasvoi 0,1 prosenttiyksikköä 74,3 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä kasvoi viime vuoden helmikuusta 0,6 prosenttiyksikköä 69,9 %:iin.

Työttömyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2026 helmikuussa 312 000 (virhemarginaali ±25 000), mikä oli 49 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 180 000 ja työttömiä naisia 133 000.

15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli helmikuussa 10,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,4 %. Miesten työttömyysaste oli 11,9 %, mikä oli 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 9,8 %, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli helmikuussa 24,6 %, mikä oli 0,7 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 22,9 %. 15-24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 12,1 %.

Työvoiman ulkopuolella olevia vähemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2026 helmikuussa 1 309 000, mikä oli 64 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 56 000 vähemmän ja naisia 7 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen rajoitukset (pdf)

KEHA-keskuksen Työllisyyskatsaus