Työllisten määrä kasvoi edellisvuodesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2026 elokuussa 2 628 000 (virhemarginaali ±32 000), mikä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 32 000 enemmän ja työllisiä naisia lähes saman verran edellisvuoden elokuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli elokuussa 77,3 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 76,2 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 78,6 %:iin, ja naisten työllisyysaste kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä 75,8 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä kasvoi viime vuoden elokuusta 0,9 prosenttiyksikköä 72,0 %:iin.

Työttömyys laski hieman edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2026 elokuussa 262 000 (virhemarginaali ±23 000), mikä oli 5 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 140 000 ja työttömiä naisia 122 000.

15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 9,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,3 %. Miesten työttömyysaste pysyi edellisvuoden tasolla 9,2 %:ssa. Naisten työttömyysaste oli 8,9 %, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli elokuussa 16,9 %, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 22,7 %. 15-24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 8,2 %.

Työvoiman ulkopuolella olevia vähemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2026 elokuussa 1 276 000, mikä oli 29 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 35 000 vähemmän ja naisia 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen rajoitukset (PDF)

KEHA-keskuksen työllisyyskatsaus