Työllisiä naisia enemmän ja miehiä vähemmän kuin vuosi sitten

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2026 syyskuussa 2 578 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 11 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 59 000 vähemmän ja työllisiä naisia 48 000 enemmän edellisvuoden syyskuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli syyskuussa 75,1 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 75,9 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 2,5 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 74,7 %:iin, ja naisten työllisyysaste kasvoi 1,0 prosenttiyksikköä 75,5 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä laski viime vuoden syyskuusta 0,8 prosenttiyksikköä 70,1 %:iin.

Työttömyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2026 syyskuussa 298 000 (virhemarginaali ±24 000), mikä oli 39 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 159 000 ja työttömiä naisia 139 000.

15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli syyskuussa 10,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 9,1 %. Miesten työttömyysaste oli 10,9 %, mikä oli 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 9,8 %, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 22,0 %, mikä oli 5,4 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 23,5 %. 15-24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 10,8 %.

Työvoiman ulkopuolella olevia vähemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2026 syyskuussa 1 293 000, mikä oli 27 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 41 000 enemmän ja naisia 68 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen rajoitukset (PDF)

KEHA-keskuksen työllisyyskatsaus