Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen

Rahoitustaloustoimina Suomeen virtasi ulkomaisia suoria sijoituksia vuoden aikana nettomääräisesti 8,4 mrd. euroa. Luku sisältää ulkomaisten omistajien tekemät oman pääoman lisäykset miinus oman pääoman vähennykset sekä vieraan pääoman ehtoisten velkojen nettomääräisen kasvun.

Uudelleen sijoitetut voitot pienensivät sijoituskantaa 0,1 mrd. euroa, koska ulkomaisille sijoittajille maksettiin vuoden aikana osinkoja enemmän (7,7 mrd. euroa) kuin mitä suomalaisten suorien sijoitusten kohdeyritysten yhteenlaskettu oman pääoman tuotto oli (7,6 mrd. euroa).

Muut kannanmuutokset kasvattivat sijoituskannan arvoa 1,5 mrd. euroa. Muihin muutoksiin sisältyvät mm. luokitus- ja valuuttakurssimuutokset sekä muut hinnanmuutokset.

Näiden virtojen nettovaikutus sijoituskannan arvoon oli 9,8 mrd. euroa, ja sijoituskanta vuoden lopussa oli 92,5 mrd. euroa. Suurimmat sijoittajamaat olivat Ruotsi (25,8 mrd. euroa), Alankomaat (12,4 mrd. euroa) ja Luxemburg (11,9 mrd. euroa).

Perimmäisen sijoittajamaan mukaan tarkasteltuna suurimmat sijoittajat olivat Ruotsi (19,9 mrd. euroa), Yhdysvallat (15,0 mrd. euroa) ja Luxemburg (7,1 mrd. euroa). Perimmäisen sijoittajamaan mukaisia tietoja voi tarkastella tietokantataulukosta 12pi.

Sijoitukset datakeskuksiin kirjautuvat useimmiten toimialaluokkaan J Informaatio ja viestintä (58-63). Taulukosta 12gu selviää, että kyseisen toimialaluokan yrityksiin virtasi vuoden aikana ulkomaisia suoria sijoituksia nettomääräisesti 2,6 mrd. euroa.

Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille

Rahoitustaloustoimina Suomesta ulkomaille virtasi suoria sijoituksia vuoden aikana nettomääräisesti 4,7 mrd. euroa. Suuryritysten sisäisten rahoitusjärjestelyjen lisäksi lukuun sisältyy yritysostoja ja sijoituksia liiketoiminnan laajennuksiin ulkomailla.

Uudelleen sijoitetut voitot olivat alimmalla tasollaan sitten vuoden 2020, mutta kasvattivat silti sijoituskantaa 3,8 mrd. euroa. Osinkoja suomalaiset sijoittajat saivat ulkomaisista tytär- ja osakkuusyhtiöistään sekä sivuliikkeistään vuoden aikana 9,1 mrd. euroa.

Muiden muutosten vaikutus sijoituskannan arvoon oli -4,2 mrd. euroa. Ruotsin kruunua lukuun ottamatta euro vahvistui muita tärkeimpiä vastapuolivaluuttoja vasten vuoden 2025 aikana, mikä johti muissa valuutoissa noteerattujen saamisten euromääräisen arvon pienenemiseen. Lukuun sisältyy myös muita hinnanmuutoksia.

Edellä mainittujen virtojen nettovaikutus sijoituskannan arvoon oli 4,4 mrd. euroa, ja sijoituskanta vuoden lopussa oli 144,0 mrd. euroa. Sijoitusten suurimmat kohdemaat olivat Ruotsi (39,6 mrd. euroa), Yhdysvallat (17,1 mrd. euroa) ja Alankomaat (12,9 mrd. euroa).