Ulkomaiset suorat sijoitukset: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Ulkomaiset suorat sijoitukset
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto on osa maksutasetta ja kuvaa pääomaa, jonka ulkomainen (suomalainen) sijoittaja on välittömästi sijoittanut Suomessa (ulkomailla) sijaitsevaan määräys- tai vaikutusvallassaan olevaan yksikköön. Tiedot kerätään kyselyillä ja julkaistaan kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto kattaa kaikki Suomen kansantalouden sektorit sekä toimialat.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikkönä on institutionaalinen yksikkö.
Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on kyseisellä talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Suorien sijoitusten vuosikysely pohjautuu cut-off -otantaan, jossa vastaajat valitaan siten, että noin 95 % suorien sijoitusten kantojen arvosta saadaan katettua. Kyselyn kehikko perustuu yritysrekisteriin ja sen lisätietoihin ulkomaalaisomistuksesta, konsernirekisteriin ja sen tietoihin tytäryhtiöistä sekä verohallinnon aineistoon.
Vuosittain kyselyn piiriin kuuluu kaikkiaan noin 1000 paikallisyritysryhmää. Vuosikyselytiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Tätä ennen julkaistavissa luvuissa vuosikyselyistä saatavat tiedot on arvioitu viimeisimmän käytettävissä olevan vuosikyselyn avulla.
Viitealue (SIMS 3.7)
Tietoaineisto kattaa koko maailman.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Maittaiset ja toimialoittaiset kanta- ja virtatiedot suorista sijoituksista ovat saatavissa Tilastokeskuksen verkkosivuilta vuodesta 2004 lähtien. Useista maailman maista on käytettävissä vastaavat kansainvälisten tilastointistandardien mukaiset suorien sijoitusten tiedot.
Tilastointistandardien uudistus aiheuttaa katkoksen suorien sijoitusten aikasarjoihin. Tilastovuodesta 2013 alkaen sisaryrityserät tilastoidaan uudistetun suuntaperiaatteen mukaisesti, mikä supistaa sekä ulkomailta Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten kantoja.
Tilastovuotta 2013 edeltävältä ajalta Suomen Pankki on arvioinut uudistetun suuntaperiaatteen mukaiset pääomakannat sekä sisaryrityserät vuosille 2009–2012. Arviot on laadittu IMF:n Coordinated Direct Investment Survey:tä (CDIS) varten ja tiedot ovat saatavilla IMF:n verkkosivuilta.
Uusien tilastointistandardien myötä ulkomaiset suorat sijoitukset julkaistaan maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastojen yhteydessä saamis/velka -periaatteen mukaisesti ja ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto uudistetun suuntaperiaatteen mukaisesti, minkä vuoksi tilastoissa esitetyt suorien sijoitusten luvut eroavat toisistaan.
Perusajankohta (SIMS 3.9)
Tilastossa esitettävät tiedot eivät ole indeksimuodossa.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Käytetty mittayksikkö on miljoonaa euroa.
Virrat ja varannot mitataan raha-arvoisina ja käyvin (markkina-)hinnoin.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Ulkomaisten suorien sijoitusten tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilastovuoden tiedot julkistetaan noin 9 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot tulevat lopullisiksi viimeistään kolmen vuoden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.
Suorien sijoitusten kuukausittaiset nettopääomavirrat julkistetaan noin kuusi viikkoa kuukauden päättymisen jälkeen osana maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa.
Suorien sijoitusten neljännesvuosittaiset sijoituskannat julkaistaan kahden ja puolen kuukauden kuluttua neljänneksen päättymisestä myös osana maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa. Toimialoittaiset ja maittaiset erittelyt tehdään vain vuositason tiedoille, jotka julkaistaan ulkomaiset suorat sijoitukset -tilastossa.
Luokitukset (SIMS 3.2)
Tilastossa käytetyt luokitukset ovat:
- valtiot ja maat
- toimialaluokitus (TOL 2008)
- sektoriluokitus (2012)
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Käänteinen sijoitus
Suoran sijoituksen kohteena olevan yhteisön (direct investment enterprise) rahoitussaamiset suoralta sijoittajaltaan (direct investor) luetaan käänteisiksi sijoituksiksi.
Läpivirtaussijoitus
Sijoitukset, joissa kotimainen sijoituskohde vastaanottaa ulkomaiselta suoralta sijoittajalta pääomaa ja sitten sijoittaa tämän pääoman edelleen omiin suorien sijoitusten kohteisiinsa ulkomaille. Läpivirtaussijoitukset kasvattavat samalla erällä sekä ulkomailta Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuneita suoria sijoituksia. Kun läpivirtaussijoitukset ovat negatiiviset, ulkomaiset sijoittajat ovat purkaneet Suomen läpi tekemiään sijoituksia, mikä supistaa sekä ulkomailta Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuneita suoria sijoituksia.
Paikallisyritysryhmä
Samassa maassa saman määräysvaltaisen tahon omistuksessa olevat yritykset kuuluvat paikallisyritysryhmään. Ulkomaisia tytäryhtiöitä sekä niitä kotimaisia tytäryhtiöitä, joissa omistusketju kulkee ulkomaiden kautta, ei lasketa kuuluviksi kyseiseen paikallisyritysryhmään.
Perimmäinen suora sijoittaja
Ulkomaisessa osakkuus- tai tytäryhtiössä määräysvaltaa käyttävä ulkomailla tai kotimaassa sijaitseva institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä suoran sijoituksen kohteena olevan yksikön määräysvaltaketjussa. Perimmäinen suora sijoittaja ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa. Perimmäinen suora sijoittaja voi olla myös ulkomailla tai kotimaassa pysyvästi asuva yksityishenkilö.
Pääomavirta
Ulkomailta Suomeen suuntautuvissa suorissa sijoituksissa ulkomaisen sijoittajan tiettynä ajanjaksona suomalaiskohteisiin nettomääräisesti sijoittama pääoma. Vastaavasti Suomesta ulkomaille suuntautuvissa sijoituksissa suomalaisen sijoittajan tiettynä ajanjaksona ulkomaisiin kohteisiin nettomääräisesti sijoittama pääoma.
Saamis/velka-periaate
Saamis/velka-periaatteen mukaan suoriin sijoituksiin lukeutuvat rahoitustaloustoimet esitetään raportoivien yhteisöjen vastaavien taseessa esitettyjen tietojen mukaan joko saamisina ulkomailta tai velkoina ulkomaille. Saamis/velka-periaate ei huomioi suuntaperiaatteen mukaisia käänteisiä sijoituksia. Suorat sijoitukset kirjataan maksutaseeseen saamis/velka-periaatteen mukaisesti.
Sijoituskanta
Ulkomaisen sijoittajan suomalaisiin kohteisiin sijoittaman pääoman arvo tietyllä hetkellä (suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen). Vastaavasti myös suomalaisen sijoittajan ulkomaisiin kohteisiin sijoittaman pääoman arvo tietyllä hetkellä (suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille).
Sisaryritys
Sisaryritykset ovat kytköksissä toisiinsa yhteisen emoyrityksen kautta. Sisaryrityksillä ei voi olla keskenään suoran sijoituksen suhdetta.
Suuntaperiaate
Rahoitussaamiset ja -velat netotetaan suuntaperiaatteen mukaisissa suorien sijoitusten tiedoissa suoran sijoittajan ja sijoituskohteen välisen määräys-/vaikutusvallan suunnan mukaan. Suorat sijoitukset Suomeen kuvaa sitä pääomaa, jonka ulkomainen sijoittaja on välittömästi sijoittanut Suomessa sijaitsevaan määräys- tai vaikutusvallassaan olevaan yritykseen. Suorat sijoitukset ulkomaille vastaavasti kuvaa sitä pääomaa, jonka suomalainen sijoittaja on välittömästi sijoittanut ulkomailla sijaitsevaan määräys- tai vaikutusvallassaan olevaan yritykseen. Käänteiset sijoitukset eli suoran sijoituksen kohteena olevan yhteisön rahoitussaamiset suoralta sijoittajalta sekä sisaryritysten väliset sijoitukset huomioidaan suuntaperiaatteen mukaisissa tiedoissa. Sisaryritysten, joiden perimmäinen määräysvalta sijaitsee Suomessa, rahoitussaamiset ja -velat netotetaan ja kirjataan Suomesta ulkomaille suuntautuviksi suoriksi sijoituksiksi. Vastaavasti sisaryritysten, joiden perimmäinen määräysvalta sijaitsee ulkomailla, rahoitussaamiset ja -velat netotetaan ja kirjataan ulkomailta Suomeen suuntautuviksi suoriksi sijoituksiksi. Suuntaperiaatteen mukaiset suorien sijoitusten tiedot julkaistaan Ulkomaiset suorat sijoitukset-tilastossa. Uudistettu suuntaperiaate viittaa uusien tilastointistandardien (BPM6/BD4) mukaiseen suuntaperiaatteeseen.
Ulkomainen suora sijoitus
Sijoittajan (direct investor) ja toisessa maassa sijaitsevan kohteen (direct investment enterprise) välillä on suoran sijoituksen suhde, kun sijoittajalla on kohteessa määräysvalta (yli 50 % osakeyhtiön äänivallasta) tai merkittävä vaikutusvalta (vähintään 10 % ja enintään 50 % osakeyhtiön äänivallasta). Sijoituksen suunta (joko ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille) määräytyy tilastossa osapuolten välisen määräys-/vaikutusvallan suunnan perusteella. Suoriksi sijoituksiksi kutsutaan suoran sijoituksen suhteessa olevien osapuolten välisiä rahoitustaloustoimia. Suorien sijoitusten pääoma jaetaan oman ja vieraan pääoman ehtoisiin eriin. Vaihtotaseessa esitettyjen uudelleen sijoitettujen voittojen vastaerä kirjataan omaan pääomaan. Omaan pääomaan luetaan kaupat yritysten osakkeilla, osakkeiden merkinnät suunnatuissa anneissa ja muut peruspääoman sijoitukset. Oman pääoman arvo on tilastoitu pörssissä listattujen yritysten osalta markkina-arvon ja muiden yritysten osalta kirjanpitoarvon mukaan. Suorien sijoitusten vieraan pääoman ehtoisiin eriin luetaan yksittäislainat, vuokrausluotot, talletukset konsernitileille, omaan pääomaan rinnastettavat pääomalainat, kauppaluotot, lainojen korkojen suoritusperusteiseen kirjaukseen liittyvät siirtovelat ja -saamiset, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit. Jos sekä velkoja että velallinen ovat muuta rahoitustoimintaa kuin vakuutusta harjoittavia, ainoastaan ns. ikuiset lainat luokitellaan suorien sijoitusten vieraaseen pääomaan. Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto julkaistaan nk. uudistetun suuntaperiaatteen mukaan. Uudet tilastointistandardit (BPM6/BD4) suosittavat bruttomääräisen saamis/velka -periaatteen soveltamista suoriin sijoituksiin maksutase- sekä ulkomainen nettovarallisuus -tilastojen yhteydessä. Vastaavasti nettomääräistä uudistettua suuntaperiaatetta suositellaan sovellettavaksi suorien sijoitusten maittaisten ja toimialoittaisten tarkastelujen yhteydessä. Eriävistä esitystavoista johtuen tilastoissa esitetyt suorien sijoitusten luvut eroavat toisistaan.
Uudelleen sijoitetut voitot
Uudelleen sijoitetut voitot lasketaan sijoituskohteiden oman pääoman kertyneen ja maksetun tuoton välisenä erotuksena. Vaihtotaseessa esitettyjen uudelleen sijoitettujen voittojen vastaerä kirjataan omaan pääomaan.
Välitön suora sijoittaja
Yrityksen määräys- tai vaikutusvaltaketjussa ensimmäinen ulkomailla sijaitseva institutionaalinen yksikkö.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tilaston laatiminen perustuu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (184/2005), jossa säädetään maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja ulkomaisia suoria sijoituksia koskevista tilastoista.
Laadinnassa noudatetaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n maksutasekäsikirjan (Balance of Payments and International Investment Position Manual 6th ed., 2009 [BPM6]) sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ulkomaisia suoria sijoituksia koskevan käsikirjan (Benchmark Definition of Foreign Direct Investment 4th ed., 2008 [BD4]) suosituksia.
Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle, IMF:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja verkkojulkaisuissa.
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle, IMF:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja verkkojulkaisuissa.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilaston tärkeimmät tietolähteet ovat vuosittainen tilinpäätöspohjainen kyselytutkimus ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPA) sekä neljänneksittäinen kysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista (BOPQ). Tiedot kerätään Tilastokeskuksen keruujärjestelmässä toteutetuilla web-lomakkeilla.
Vuosikysely pohjautuu cut-off -otantaan, jossa vastaajat valitaan siten, että noin 95 % suorien sijoitusten kantojen arvosta saadaan katettua. Kyselyn kehikko perustuu yritysrekisteriin ja sen lisätietoihin ulkomaalaisomistuksesta, konsernirekisteriin ja sen tietoihin tytäryhtiöistä sekä verohallinnon aineistoon. Vuosittain kyselyn piiriin kuuluu kaikkiaan noin 1 000 paikallisyritysryhmää.
Lisäksi toteutuneista yrityskaupoista lähetetään yrityksille tarvittaessa yrityskauppakysely, jonka seurannasta ja toteutuksesta vastaa Tilastokeskus.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Vuosikysely toteutetaan vuosittain ja neljänneskysely neljänneksittäin.
Yrityskauppakyselyä toteutetaan jatkuvasti.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Käytössä on suora tiedonkeruu.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Aineisto validoidaan tilastotuotantoprosessin mukaisesti kahdessa vaiheessa. Tilastokeskuksen tietovarantopalvelut-yksikkö vastaa maksutaseen omien tiedonkeruiden yksikkötietojen tarkistuksesta.
Tarkistettu aineisto toimitetaan maksutaseen järjestelmään analyysia varten. Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman ulkoisista lähteistä saatavat aineistot ovat lähtökohtaisesti analyysivalmiita, joten tarkistusvaihetta ei suoriteta.
Kukin lähdeaineisto analysoidaan aggregoidulla tasolla. Tämän jälkeen hyväksytyt lähdeaineistot yhdistetään ja analysoidaan kokonaisuutena. Jos analyysivaiheessa havaitaan poikkeavia muutoksia tai arvoja, selvitetään niiden syy ja kyseinen poikkeama palautetaan tarvittaessa yksikkötason tarkistukseen.
Tilastokeskus varmistaa molemmissa tarkistusvaiheissa konsistenssin muihin käytössä oleviin tilastoaineistoihin sekä yksikkötasolla että julkistustasolla.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Saadut ja validoidut vastaukset puretaan ETL-mallia käyttämällä mikrokantaan. Mikrokannassa tuotetaan painotuksia ja laskentoja katovirheen ja mahdollisten korotusten osalta.
Koska kysely toteutetaan cut-off-menetelmällä, on lukuja korotettava puuttuvan otosjoukon osalta. Lisäksi laskentoihin kuuluu vaaluuttakurssimuutokset sekä hinnanmuutokset ja muut muutokset.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Maksutaseen luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamisesta suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi.
Kansallisella tasolla ministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä maksutaseen käyttäjiä.
Kansainvälisiä instituutioita voidaan pitää tilastovirastojen asiakkaina.
Käyttäjätyytyväisyys (SIMS 12.2)
Suorien sijoitusten käyttäjille voidaan tehdä satunnaisesti kyselyitä, kun halutaan kartoittaa käyttäjien tarpeita.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Tilaston keskeisimmät virhelähteet liittyvät vastauskatoon ja alipeittoon. Vastauksen puuttuessa tilastoa täydennetään edellisvuoden tiedoilla mikäli mahdollista. Muussa tapauksessa puuttuva tieto paikataan imputoinnilla.
Otantavirhe (SIMS 13.2)
Vuosikysely pohjautuu cut-off -otantaan, jossa vastaajat valitaan siten, että noin 95 % suorien sijoitusten kantojen arvosta saadaan katettua. Kyselyn kehikko perustuu yritysrekisteriin ja sen lisätietoihin ulkomaalaisomistuksesta, konsernirekisteriin ja sen tietoihin tytäryhtiöistä sekä verohallinnon aineistoon.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Ulkomaisten suorien sijoitusten kohdalla alipeitto on mahdollinen virhelähde, koska kyselyn otanta perustuu tilastovuotta edeltävän vuoden taseaineistoon sekä yritys- ja konsernirekisterien tietoihin. Lisäksi alipeittoa voi esiintyä liittyen puuttuviin tietoihin koskien kansainvälisiä yrityskauppoja.
Suorien sijoitusten määritelmät sekä tiedonantajien mahdollisuudet toimittaa niiden mukaista tietoa ovat myös yksi oleellinen virhelähde. Suorien sijoitusten määritelmien suhteen tapahtuu väärinkäsityksiä, jolloin kyselyn vastaukset jäävät puutteellisiksi tai kirjautuvat osin vääriin eriin. Lisäksi tiedonantajien on joissakin tapauksissa hankala kerätä oikeat tiedot yrityksen tietojärjestelmistä, jolloin tieto perustuu yrityksen arvioon.
Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa myös sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Suomen Pankki yhdisti kolme aiempaa maksutaseen vuosikyselyään (SSU Suorat sijoitukset ulkomaille, SSS Suorat sijoitukset Suomeen ja SVA-kysely ulkomaisista saamisista ja veloista) yhdeksi ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen vuosikyselyksi (BOPA).
Kyselyuudistuksen myötä suorien sijoitusten tilastointi on uusien tilastostandardien mukaista, ja tilastovuoden 2012 aineisto on ensimmäinen uusien standardien mukaisesti kerätty aineisto. Uudistuksella on pyritty vähentämään yritysten raportointirasitetta sekä selkeyttämään ja yhtenäistämään raportointiprosessia. Vuodesta 2017 lähtien vastuu tiedonkeruusta siirtyi Tilastokeskukselle.
Käsittelyvirhe (SIMS 13.3.4)
Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.
Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.
Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta.
Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.
Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen sivuilla.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin.
Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.
Tietojen revisoitumislinjaukset (SIMS 17.1)
Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.
Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Ulkomaisten suorien sijoitusten tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilastovuoden tiedot julkaistaan noin 9 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot tulevat lopullisiksi viimeistään kolmen vuoden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.
Suorien sijoitusten kuukausittaiset nettopääomavirrat julkistetaan noin kuusi viikkoa kuukauden päättymisen jälkeen osana maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa.
Suorien sijoitusten neljännesvuosittaiset sijoituskannat julkistetaan kahden ja puolen kuukauden kuluttua neljänneksen päättymisestä myös osana maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa.
Toimialoittaiset ja maittaiset erittelyt tehdään vain vuositason tiedoille, jotka julkaistaan ulkomaiset suorat sijoitukset -tilastossa.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei ollut viivettä tässä julkaisussa.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilastokeskus on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä tilastointistandardeja. Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto laaditaan OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment 4th Edition (BD4) ja IMF Balance of Payments and International Investment Position Manual 6th Edition (BPM6) mukaisesti.
Maittaiset ja toimialoittaiset kanta- ja virtatiedot suorista sijoituksista ovat saatavissa Tilastokeskuksen verkkosivuilta vuodesta 2004 lähtien. Useista maailman maista on käytettävissä vastaavat kansainvälisten tilastointistandardien mukaiset suorien sijoitusten tiedot.
Suomen ja vastapuolimaiden välillä voi esiintyä tilastollisia epäsymmetrisyyksiä johtuen muun muassa erilaisista tietolähteistä eri maissa. Näitä epäsymmetrisyyksiä pyritään vähentämään yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilastoa on julkaistu osana maksutasetilastoja Suomen Pankissa vuodesta 1968 lähtien. Maksutasetilastoinnin päävastuu siirtyi Tilastokeskukselle 1.1.2014 alkaen.
Tilastokeskus julkaisee ulkomaiset suorat sijoitukset -tilastoa omana tilastonaan vuodesta 2014 alkaen. Uusien tilastostandardien myötä suorat sijoitukset julkaistaan nettomääräisenä ulkomaiset suorat sijoitukset tilastossa sekä bruttomääräisenä osana maksutasetilastoa.
Tilastointistandardien uudistus aiheuttaa katkoksen suorien sijoitusten aikasarjoihin. Tilastovuodesta 2013 alkaen sisaryrityserät tilastoidaan uudistetun suuntaperiaatteen mukaisesti, mikä supistaa sekä ulkomailta Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten kantoja.
Tilastovuotta 2013 edeltävältä ajalta Suomen Pankki on arvioinut uudistetun suuntaperiaatteen mukaiset pääomakannat sekä sisaryrityserät vuosille 2009–2012. Arviot on laadittu IMF:n Coordinated Direct Investment Survey:tä (CDIS) varten ja tiedot ovat saatavilla IMF:n verkkosivuilta.
Uusien tilastointistandardien myötä ulkomaiset suorat sijoitukset julkaistaan maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastojen yhteydessä saamis/velka -periaatteen mukaisesti ja ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto uudistetun suuntaperiaatteen mukaisesti, minkä vuoksi tilastoissa esitetyt suorien sijoitusten luvut eroavat toisistaan.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Suorien sijoitusten tilastoon liittyvät läheisesti Tilastokeskuksen julkaisemat ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa (inward Foreign Affiliate Trade Statistics [FATS]) sekä suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla (outward FATS) tilastot.
FATS-tilastot tilastoivat eri tietoja mitä ulkomaiset suorat sijoitukset.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Suorien sijoitusten tase- ja tuottotietoja käytetään osana maksutasetta. Lisäksi maksutaseen tietoja käytetään laajasti kansantalouden tilinpidon eri osa-alueissa.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Tilastotiedot kyseisen tietokonaisuuden sisällä ovat yhtenäisiä.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Tilastokeskuksen julkistamiskalenteri: Tulevat julkaisut
Tilaston tulevat julkaisut ovat tilaston sivulla: Tilaston tulevat julkaisut
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto julkistetaan kerran vuodessa syyskuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Suorien sijoiusten kuukausittaiset nettopääomavirrat julkistetaan noin kuusi viikkoa kuukauden päättymisen jälkeen osana maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa.
Suorien sijoitusten neljännesvuosittaiset sijoituskannat ja -virrat julkistetaan kahden ja puolen kuukauden kuluttua neljänneksen päättymisestä myös osana maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilastosta julkaistaan vuosittain tiedote.
Ulkomaisten suorien sijoitusten tulevat julkistukset löytyvät tilaston sivujen julkistamiskalenterista.
Julkaisut (laajemmat/muut) (SIMS 10.2)
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Suorien sijoitusten tilastokokonaisuudesta löytyy seuraavat StatFin-tietokantataulukot:
- Ulkomaiset suorat sijoitukset välittömän kohde- ja sijoittajamaan mukaan, vuosittain, 2013-
- Ulkomaiset suorat sijoitukset perimmäisen sijoittajamaan mukaan, vuosittain, 2013-
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Vuosikysely pohjautuu cut-off -otantaan, jossa vastaajat valitaan siten, että noin 95 % suorien sijoitusten kantojen arvosta saadaan katettua. Kyselyn kehikko perustuu yritysrekisteriin ja sen lisätietoihin ulkomaalaisomistuksesta, konsernirekisteriin ja sen tietoihin tytäryhtiöistä sekä verohallinnon aineistoon. Vuosittain kyselyn piiriin kuuluu kaikkiaan noin 1 000 paikallisyritysryhmää.
Ennen julkaisua aggregoitu mikroaineistoon toteutetaan luottamuksellisuuslaskenta jolla estetään yksikkötason aineiston julkaiseminen. Suorista sijoituksista ei jaeta yksikkötason aineistoa muille.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Suoria sijoituksia käytetään osana maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa ja muissa tilastoissa jotka käyttävät maksutasetta.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen, tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi, lähteiden yksityiskohtainen priorisointi ja kokonaistasoon tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.
Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilö- ja yritystietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö tai yritys on tunnistettavissa.
Tilasto ei sisällä yksikkötasolla lailla julkiseksi säädettyjä tietoja, joten paljastumisriski tulee huomioida taulukoita laatiessa.
Paljastumisriskin arvioinnissa käytetään kynnys- sekä dominanssikriteeriä. Kynnyskriteerissä käytettävä raja perustuu tietoihin, jotka on saatu suoraan yrityksiltä tai imputoitu. Säännön mukaan solun tiedot tulee suojata, mikäli solu koostuu kynnysarvoa pienemmästä määrästä havaintoja. Dominanssikriteerissä tiedot suojataan, jos merkittävimpien tiedonantajien tietojen summa ei eroa riittävästi julkaistavasta tiedosta.
Suojattavien solujen tietoja ei julkaista, vaan tiedot peitetään. Sääntöjä käytetään ensi- ja toissijaisessa peittämisessä. Ensisijaisessa peittämisessä yksittäinen solu suojataan peittämällä, jos ryhmän arvo perustuu alle kolmeen havaintoon tai yksittäisen yrityksen tiedot eivät eroa riittävästi julkaistavasta arvosta. Toissijainen peittäminen suoritetaan siten ettei suojattavan solun sisältö ole laskettavissa muiden solujen arvojen avulla.
Kaikki ulkomaisten suorien sijoitusten tilastoa laativat henkilöt ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.