Kotitalouksien säästämisaste edelleen positiivinen

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli 4 % vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Kotitalouksien säästämisaste on ollut korkealla tasolla vuodesta 2024 alkaen, vaikka säästämisaste laskikin ensimmäisestä neljänneksestä.  Kotitalouksien säästö kuvaa kotitalouksia keskimäärin ja peittää alleen erot niiden välillä. 

Velkaantumisasteen pitkään jatkunut lasku näyttää tasaantuneen. Toisella neljänneksellä kotitalouksien velkaantumisaste oli 108 %, samalla tasolla kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Velkaantumisaste on selvästi alempana kuin huippuvuonna 2022. Velkaantumisasteen näin pitkä lasku on poikkeuksellinen ilmiö.  

Yksityisen sektorin nettoluotoanto on selvästi positiivinen eli kotimaiset yritykset, rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä kotitaloudet osaltaan rahoittavat julkisen sektorin alijäämää.

Vaihtotase pysyi ylijäämäisenä

Vaihtotase pysyi ylijäämäisenä toisella neljänneksellä. Vaihtotaseen osalta positiivinen käänne nähtiin vuoden 2024 puolivälissä, jonka jälkeen vaihtotase on ollut pääasiassa ylijäämäinen. Taustalla tässä on mm. positiivinen viennin kehitys. Vienti nousi ennätystasolle toisella neljänneksellä, mutta sitä nosti toimitettu risteilijätilaus.

Bruttokansantuotteeseen risteilijätoimituksella ei ole samanlaista yhteen neljännekseen kohdistuvaa vaikutusta, koska laivan tuotantoon liittyvää arvonlisäystä on kirjattu myös aikaisemmille neljänneksille. Kokonaiskysynnän näkökulmasta viennin kasvua siis tasapainotti laivatoimituksen myötä laskenut varastojen muutos.

Teollisuuden arvonlisäys kasvussa

Bruttokansantuote kasvoi 0,3 % toisella neljänneksellä. Luvussa on pientä tarkentumista elokuun julkaisuun (0,4 % elokuussa). Ensimmäisen neljänneksen tiedot tarkentuivat 0,7 prosenttiin edellisestä neljänneksestä (0,8 % elokuussa).

Sisältöä ladataan

Koko talouden arvonlisäyksen kasvu on jatkunut vuoden 2026 alkupuoliskolla. Toisen neljänneksen BKT:n kasvun takana on pääasiassa teollisuustuotannon vahva kehitys, joka alkoi jo vuoden 2025 lopulla. Teollisuuden kasvu jatkui. Toimialoittaisesta kehityksestä on kerrottu tarkemmin elokuun lopun julkaisussa.

Julkiset investoinnit vähenivät 2026 toisella vuosineljänneksellä, koska hävittäjätoimituksia ei kirjattu tällä vuosineljänneksellä. Sillä on myös vaikutus bkt:hen, koska hävittäjäinvestoinnit vaikuttavat arvonlisäveron kautta kasvattavasti bkt:hen.

Julkisen sektorin alijäämä pysytteli korkealla

Julkisyhteisöiden alijäämä oli 0,6 miljardia vuoden 2026 toisella neljänneksellä. Kausivaihtelun vuoksi (mm. osingot) julkinen alijäämä on tyypillisesti pienimmillään toisella neljänneksellä. Neljän vuosineljänneksen liukuva summa alijäämälle oli kuitenkin edelleen 11 miljardia ja näin mitattuna alijäämä pysytteli edellisten neljännesten tasolla.

Työeläkelaitokset jatkoivat suorien kiinteistösijoitusten vähentämistä, joka näkyi negatiivisina investointeina työeläkesektorilla. Tämä osaltaan pienensi julkisen talouden alijäämää.

Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain-tilastosta.

Kansantalouden tilinpidon tietojen tarkentuminen

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat syyskuussa tarkentuneet sekä neljännes- että vuosinäkökulmasta. Kappaleessa kuvataan ensin neljännestietojen tarkentuminen ja lopuksi vuositietojen tarkentuminen.

Bruttokansantuotteen kasvu 2026 toisella vuosineljänneksellä tarkentui 0,3 %:iin edellisestä neljänneksestä (aiemmin 0,4 %). Arvonlisäys tarkentui eniten palvelutoimialoilla, etenkin rahoitus- ja vakuutussektorilla. Ensimmäisen neljänneksen tiedot tarkentuivat 0,7 prosenttiin edellisestä neljänneksestä (0,8 % elokuussa).

Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen vaihtotase tarkentui alijäämäiseksi -2,7 miljardiin euroon (aiemmin 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen). Tarkentumisen taustalla on pääasiassa osinkojen ajallisen kohdistumisen korjaus, joka on tarkentanut Suomesta ulkomaille maksettujen omaisuusmenojen kohdentumista vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen välillä.

Bruttokansantuotteen volyymi nousi 0,8 % vuonna 2025 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan (0,8 % myös edellisessä ennakossa). Syyskuussa mukaan on saatu tarkempaa tietoa ulkomaat- sektorilta, jonka seurauksena vaihtotaseen alijäämä tarkentui.

Sisältöä ladataan

Syyskuun kierroksella myös vuosien 2022-2024 bruttokansantuotteen volyymiin tuli pieniä tarkentumisia. Ulkomaankaupan ja arvonlisäyksen kirjauskäytäntöihin on muutaman yksittäisen erän osalta tehty EU-yhteistyöhön liittyvää uudelleenarviointia ja tällä on ollut vaikutusta myös bruttokansantuotteeseen. Tietojen tarkentuminen (vuositilinpito) taulussa näkyy bruttokansantuotteen tarkentuminen vuodesta 2014 alkaen.

Kotitalouksien kulutusmenojen luokittelua on tarkennettu syyskuussa. Muutoksella ei ole vaikutusta yksityisen kulutuksen kokonaistasoon. Aikasarjaa korjattiin luokan 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat osalta vastaamaan samalla luokituksella tuotettua kassapääteaineistoa eli nk. scannerdataa. Muutokset koskevat pääasiassa luokituksen tarkimpia alaeriä. Lisäksi korjattiin eräiden liikennemenojen jakautumista pysäköinnin ja auton vuokrauksen välillä. COICOP2018 -luokitusta käyttävä kotitalouksien kulutusmenojen aikasarja julkaistiin syyskuussa 2025.

Vuoden 2025 vaihtotaseen ylijäämä tarkentui syyskuussa alaspäin 2,9 miljardiin euroon (aiemmin 4,2 miljardia euroa). Tarkentumisen taustalla on pääasiassa ulkomaisten rahoitussaamisten ja -velkojen vuosikyselyn tietojen valmistuminen, jonka seurauksena omaisuustulojen ja -menojen tiedot ovat tarkentuneet.

Kansantalouden tilinpidon taulukkopaketti

Kansantalouden tilinpitoa yhteen keräävä taulukkopaketti on saatavilla PDF-muodossa. Taulukkopaketti julkaistaan vuositasolla jokaisen kansantalouden vuositilinpidon julkaisun yhteydessä.