Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025
Tiedote liittyy aiheisiin:
Väestö ja yhteiskuntaMuutos
Tilastokeskuksen mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2025 lopussa 5 652 881. Väkiluku kasvoi vuoden 2025 aikana 16 910 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli lähes puolet pienempi kuin edeltävänä vuotena. Vuosina 2023 ja 2024 maamme väkiluku kasvoi voimakkaasti etenkin Ukrainan kansalaisten maahanmuuton seurauksena.
Keskeisiä poimintoja
- Väkiluvun kasvu hidastui.
- Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 100 000 henkilön rajan.
- Joka viides Uudellamaalla asuva on ulkomaalaistaustainen.
- Väkiluku kasvoi vuoden 2025 aikana 77 kunnassa ja väheni 227 kunnassa.
- Uskontokuntiin kuulumattomien määrä ylitti kahden miljoonan henkilön rajan.
Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 100 000 henkilön rajan
Suomessa asui vuoden 2025 lopussa 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 11,7 % väestöstä. Heistä 102 183 oli Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaalaistaustaisia. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Toisen polven ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisia oli 43,5 %, aasialaistaustaisia 32,1 % ja afrikkalaistaustaisia 22,1 %.
Suurin toisen polven ulkomaalaistaustaisten ryhmä oli henkilöt, joiden taustamaa oli entinen Neuvostoliitto, toiseksi suurin henkilöt, joiden taustamaa oli Somalia ja kolmanneksi suurin henkilöt, joiden taustamaa oli Viro.
Joka viides Uudellamaalla asuva ulkomaalaistaustainen
Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli korkein Uudenmaan maakunnassa, 20,1 % ja toiseksi korkein Ahvenanmaalla, 19,7 %. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli 38,3 %. Matalin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla, 4,9 %.
Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä lähes puolet asui pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 30,5 %, Espoossa, 26,0 % sekä Närpiössä 23,8 %.
Vieraskielisten osuus väestöstä 11 %
Tilastokeskuksen mukaan Suomen väestössä oli vuoden 2025 lopussa 646 392 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 2025 aikana 36 244 henkilöllä. Äidinkielenään suomea, ruotsia tai saamea puhuvien määrä väheni 19 334 henkilöllä. Vieraskielisten osuus väestöstä oli vuoden 2025 lopussa 11,4 %.
Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alittanee alkuvuonna 2026 viiden miljoonan henkilön rajan. Vuoden 2025 lopussa kotimaisia kieliä puhuvia oli väestössä 5 006 489.
Äidinkielenään ukrainaa puhuvat kolmanneksi suurin vieraskielinen ryhmä
Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat vuoden 2025 lopussa äidinkieleltään venäjää puhuvat, 102 618 henkilöä, viroa puhuvat, 48 495 ja ukrainaa puhuvat, 46 696.
Suurimmista vieraskielisistä ryhmistä viroa äidinkielenään puhuvien määrä väheni edellisvuodesta. Ukraina nousi arabiaa äidinkielenään puhuvien ohi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi.
Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Satakunnan maakuntien väkiluvut laskivat eniten
Vuoden 2025 aikana väkiluku kasvoi kuudessa maakunnassa ja väheni 13:ssa. Uudenmaan maakunnan väkiluku kasvoi 17 329 henkilöllä ja Pirkanmaan 3 504 henkilöllä.
Väkiluku väheni eniten Kymenlaaksossa, 1 244 henkilöllä, Etelä-Savossa, 1 232 ja Satakunnassa, 1 149 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Etelä-Savossa, -1,0 % ja Kymenlaaksossa, -0,8 %. Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Helsingissä ja Espoossa, väheni eniten Kouvolassa ja Salossa.
Väkiluku kasvoi vuoden 2025 aikana 77 kunnassa ja väheni 227 kunnassa. Vähintään 50 000 asukkaan kunnista väkiluku kasvoi 16 kunnassa ja väheni viidessä. Helsingin kasvoi määrällisesti eniten, 10 374 henkilöllä. Espoon väkiluku kasvoi 4 785 henkilöllä ja Turun 3 560 henkilöllä.
Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomessa väkiluku kasvoi eniten Pelkosenniemellä, 2,4 %, Pyhännällä, 2,3 % ja Kittilässä, 2,0 %.
Väkiluku pieneni määrällisesti eniten Kouvolassa, 761 henkilöllä, Salossa, 531 ja Savonlinnassa, 452 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku pieneni eniten Manner-Suomessa Kannonkosken, -4,1 %, Rautjärven, -4,0 % ja Vesannon, -3,5 % kunnissa.
Uskontokuntiin kuulumattomien määrä ylitti kahden miljoonan henkilön rajan
Vuoden 2025 lopussa Suomen väestöstä runsaat kaksi miljoonaa henkilöä ei kuulunut minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi.
Määrä on kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Kotimaisia kieliä puhuvista henkilöistä 29 % ja vieraskielisistä 88 % ei ollut minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä alitti 3,5 miljoonan jäsenen rajan vuoden 2025 aikana. Koko väestöstä 61 % ja kotimaisia kieliä puhuvista 69 % oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Vielä vuonna 2012 kotimaisia kieliä puhuvista 80 % kuului Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Sukupuoli
- Ikä
- Sukupuoli
- Ikä
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Sukupuoli
- Ikä
- Kunta
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Kansalaisuus
- Sukupuoli
- Alue
- Kansalaisuus
- Sukupuoli
- Ikä
- Toinen kansalaisuus
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Kieli
- Sukupuoli
- Alue
- Kieli
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Syntymävaltio
- Sukupuoli
- Alue
- Syntymävaltio
- Sukupuoli
- Ikä
- Syntyperä
- Kieli
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Ikä
- Maakunta
- Syntyperä
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Alue
- Syntyperä
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Alue
- Taustamaa
- Sukupuoli
- Ikä
- Uskontokunta
- Sukupuoli
- Ikä
- Siviilisääty
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Kieli
- Siviilisääty
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Sukupuoli
- Ikä
- Alue
- Ikä
- Sukupuoli
- Kansalaisuus
- Syntymävaltio
- Kieli
- Syntyperä
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon