Kuluttajahintaindeksi 2026, vuosikatsaus, 19.2.2026

Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyödykekori päivitetty vuodelle 2026

Tilastokeskus päivitti kuluttajahintaindeksin hyödykekorin ja painorakenteen tuoreimmilla tiedoilla vuoden 2025 kulutusmenoista. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön kansainvälisesti uudistettu yksityisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen luokitus, COICOP.

Painorakenne

Kuluttajahintaindeksin vuoden 2026 painorakenne perustuu EU-ohjeistuksen mukaisesti kansantalouden tilinpidon laskelmiin yksityisistä kulutusmenoista vuodelta 2025. Hyödyketason kulutusmenot arvioidaan muiden lähteiden perusteella, joita ovat mm. kulutustutkimuksen tiedot vuodelta 2022, muiden Suomen virallisten tilastojen (SVT) tuottajien aineistot, yritysten myyntiaineistot ja muiden toimijoiden aineistot.

Kuluttajahintaindeksin kulutuskorin arvo oli vuonna 2025 noin 128 miljardia euroa, kun se vuonna 2024 oli noin 130 miljardia euroa. Yksityiset kulutusmenot supistuivat vuodessa 2 %.

Alla olevassa kuviossa esitetään yksityisen kulutuksen painorakenteen jakauma päähyödykeryhmittäin tilastovuodelle 2026. Päähyödykeryhmät kattavat kaikki yksityiseen kulutukseen kuuluvat tuotteet ja palvelut, pl. huumausaineet, prostituutio sekä välilliset rahoituspalvelut (FISIM).

Hyödykekori

Kuluttajahintaindeksin hinta-aineisto perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Vuoden 2026 alussa hyödykekoriin lisättiin sähköauton lataus. Taksimatkojen otosta laajennettiin Kelan korvatuilla taksimatkoilla.

Vähäisestä kulutuksesta johtuen hyödykekorista poistettiin seuraavat hyödykkeet: vauvan vaatteet ja -tarvikkeet, vaatteiden kemiallinen pesu, ruokailuvälineet, mikroaaltouuni, maalauspalvelu, tutkimus- ja hoitomaksut, voiteluaineet, kansanopiston kurssimaksu, metsästys- ja kalastusmaksu sekä tietokonepelin ja pelikonsolin hintaseuranta.

Hyödykeotoksen päivityksen lisäksi hyödykekorin sisältö päivittyy jatkuvasti yksittäisten keruuseen valittujen tuotteiden osalta.

Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitus

Vuoden 2026 alussa otettiin käyttöön eurooppalainen hyödykeluokitus (eCOICOP ver 2., European Classification of Individual Consumption According to Purpose), joka perustuu YK:n yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitukseen.

Eurooppalaisessa luokituksessa hyödykkeet on jaettu 5-numerotason mukaisiin alaryhmiin, joiden avulla palvelut ja tuotteet erotellaan omiin hyödykeryhmiin. Suomen kansallinen luokitus tarkentaa eurooppalaista luokitusta 6- ja 7-numeroisilla hyödykeryhmillä (luokitus). Alajako voi päivittyä vuosittain, kun uusia hyödykkeitä lisätään hyödykekoriin tai poistetaan siitä.

Tiedonkeruun päivitys

Hinta-aineisto laajeni massa-aineistojen eli kauppojen myyntiaineiston käyttöönoton myötä mm. pienten kodinkoneiden, pientyökalujen, rahapelien sekä kesäurheiluvälineiden ryhmissä.

Tiedonkeruuta supistettiin muutamien liikeketjujen osalta, koska niillä on verkkosivuillaan koko Suomen kattava tuotetarjonta ja tuotteiden hinnat, joita jatkossa hyödynnetään indeksin laskemisessa.

Verokantojen päivitys

Viime vuoden 14 prosentin arvonlisäverokantaa alennettiin 0,5 prosenttiyksikköä elintarvikkeiden ja ravintola-aterian, lääkkeiden, kirjojen, joukkkoliikenteen ja liikunta- sekä kulttuuripalveluiden osalta.

Kaikkien alkoholijuomien verotasoihin tehtiin kuluttajahintojen nousua vastaava indeksitarkistus vuodelle 2026, minkä ohella verotasot sidotaan vastaisuudessa pysyvästi kuluttajahintaindeksiin. Toisin sanoen verotasot nousevat vuosittain automaattisesti samassa suhteessa kuluttajahintojen nousun kanssa.

Lisäksi viineihin ja muihin käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien ryhmään (sis. mm. siiderit ja keskivahvat lonkerot) toteutettiin indeksikorotuksen lisäksi erillinen veronkorotus, joka tuli voimaan 1.1.2026.

Edellä mainittujen veromuutosten lisäksi veronmuutokset huomioitiin myös ajoneuvoveron, tupakkaveron, virvoitusjuomaveron (voimaan 1.4.2026) sekä polttonesteiden verotuksen osalta.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne päivitetään myös vuosittain

Tilastokeskus on päivittänyt myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuosi on sama kuin kansallisen kuluttajahintaindeksin, 2025=100.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Siihen eivät kuulu omistusasuminen, korot ja veroluonteiset maksut.