Katri Kaaja: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen. Minä olen Katri Kaaja ja tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta Pasilasta. Olemme tänään julkaisseet uudet tiedot kansantalouden tilinpidosta ja julkisesta taloudesta vuodelta 2025. Tuoreista luvuista ja niiden kehityksestä ovat kanssani keskustelemassa yliaktuaarit Tapio Kuusisto, Natael Kivari ja Elina Ikola. Tervetuloa studioon Tapio, Natalia ja Elina.
Helmikuussa julkaistujen tilinpidon tietojen perusteella bruttokansantuote kasvoi 0,2 prosenttia vuonna 2025. Tänään, nyt maaliskuussa, kokonaiskuva taloudesta on tarkentunut kansantalouden tilinpidon julkaistua tarkempia tietoja yritysten, ulkomaiden, kotitalouksien ja julkisen talouden näkökulmasta. Tapio, mitä uutta tiedetään tänään taloudesta?
Tapio Kuusisto: Bruttokansantuotteen osaltahan tämä oli varsin tyypillinen luku viime vuosille tämmöinen hyvin vaisu kasvu. Mutta semmoinen uusi juttu nyt tänä vuonna oli vuonna 2025, että vaihtotase oli pitkästä aikaa positiivinen. Ja tämähän tarkoittaa nyt sitä, että kun julkinen talous edelleen velkaantuu ja siellä rahoitusasema on negatiivinen, niin tämä julkisen talouden velkaantuminen ei kuitenkaan nyt vuonna 2025 kohdentunut ulkomaille. Eli kun vaihtotase on plussalla, niin sitten nämä kotimaiset yksityisen sektorin toimijat kuten yritykset, rahoituslaitokset ja kotitaloudet sitten toimivat epäsuorasti rahoittajana tälle julkisen talouden velkaantumiselle, joka tietysti on parempi asia verrattuna siihen, että olisi samaan aikaan julkinen talous alijäämäinen ja myös vaihtotase alijäämäinen, joka on ollut se tilanne tässä useamman vuoden.
Katri Kaaja: Aivan. Miltä vuosi näyttää yritysten ja rahoituslaitosten näkökulmasta?
Tapio Kuusisto: No, semmoista tiettyä normalisoitumista siellä näkyy yritysten osalta. Sekä Euroopassa että Amerikassa on teollisuuden osalta näkynyt sellainen hiljainen taantuma useita vuosia. Se tarkoittaa siis sitä, että teollisuuden kasvu on ollut tosi hidasta vuodesta toiseen. Suomessahan teollisuuden osuus on aika suuri, mutta vuoden 2024 puolivälissä Suomen teollisuus kääntyi selvään kasvuun, joka jatkui noin neljä neljännestä eli se ajoittui kahdelle vuodelle, jolloin se ei niin selvästi näyttäisi BKT:ssä, mutta kuitenkin noustiin sieltä niin kuin kuopasta teollisuuden osalta vähän normaalimmalle tasolle. Itse pitäisin tätä ennen kaikkea normalisoitumisena, enkä nyt varsinaisesti minään kasvuna, mutta rakentamisen osaltahan tilanne on edelleen vaikea. Eli rakentamisessa me on nähty pidempikestoisempi ja syvempi pudotus kuin finanssikriisissä. Nyt on monta vuotta odoteltu, että koska se käynnistyisi se rakentaminen, mutta vielä ei vuoden 2025 luvuissa näy käännettä ylöspäin, se on edelleen tasainen se tilanne. Korothan on lähteneet laskuun jo vuonna 2024 ja laskivat sinne vuoden 2025 puoliväliin. Eli voisi ajatella, että sieltä voisi tulla helpotusta rakentamiseen, mutta näin ei ainakaan vielä ole tapahtunut. Sitten se korkojen lasku näkyy tuolla rahalaitoksilla sillä tavalla, että pankkien saama marginaali talletuksistaan on nyt sitten laskenut korkojen laskiessa.
Katri Kaaja: Mikä tätä voimakkaimman kasvun käynnistymistä sitten jarruttaa? Ainakin työllisyys on heikentynyt vuonna -25.
Tapio Kuusisto: Joo, tuo työllisyystilanne on Suomessa varsin heikko verrattuna muihin EU maihin. Ja rakentaminen on myös sellainen asia, että siellä varmaan oli jonkun verran myös ylituotantoa ennen sitä laskua, jolloin se on yksi asia, joka vaikuttaa. Mutta ehkä semmoinen, työttömyyden lisäksi, sellainen suuri tekijä kotimarkkinoille, joka vaikuttaa, on sellainen yleinen epävarmuus. Sitten kun ei ole uskallusta kuluttaa, niin sitten se näkyy myös siellä puolella, että uskalletaanko tehdä suuria hankintoja. Kotitalouksien velkaantumisaste, niin se on laskenut kolme vuotta peräkkäin ja se on tosi poikkeuksellista. Yleensähän kotitalouksien velkaantumisaste nousee. On sinänsä mielenkiintoista, kun kuitenkin asuntojen hinnat ovat laskeneet voimakkaasti, korkotaso on laskenut ja sitten siitä huolimatta, niin saadaan odottaa sitä, että kotitalouksien velkaantumisaste lähtisi nousuun. Mutta nyt tällä hetkellä näyttäisi siltä, että se kotitalouksien velkaantumisasteen lasku on pysähtymässä. Se oli tasaantumassa nyt tuossa vuoden 2025 lopussa ainakin ennakkotietojen perusteella. Mutta ehkä sen voisi vielä mainita, että kun se epävarmuus on semmoinen keskeinen tekijä siellä, niin nyt sitten tämä Lähi-idän kriisi muuttaa tilannetta sekä vaihtotaseen että kotimarkkinoiden osalta, että varsinkin jos tämä pitkittyy tämä tilanne, niin se voi sitten vaikuttaa paljonkin.
Katri Kaaja: Aivan, aivan. Puhuttiin jo tuossa kotitalouksista. Natael, miltä kotitalouksien taloustilanne näytti vuonna 2025?
Natael Kivari: Kotitaloussektorin säästäminen oli edelleen korkealla tasolla. Käydään ensin hieman tuota tulojen ja menojen kehitystä, minkä jälkeen siirrytään tarkemmin vielä säästämiseen. Kotitalouksien tulot muodostuvat pääasiassa saaduista palkansaajakorvauksista sekä julkisyhteisöiltä saaduista tulonsiirroista, kuten eläkkeistä ja muista sosiaalietuuksista. Vuonna 2025 palkansaajakorvaukset ja nämä tulonsiirrot eli sosiaalietuudet mukaan lukien eläkkeet, kasvoivat maltillisesti. Kotitalouksien tulojen kasvua tuki myös omaisuuserien positiivinen nettokehitys eli kotitalouksien sijoitustulot kasvoivat, kun taas korkomenot pienenivät.
Erityisesti asuntoluottojen korot laskivat ja taustalla on tämä yleinen korkomarkkinoiden kehitys eli erityisesti se, että euribor viitekorot laskivat 2025 vuoden aikana ja aika reilustikin voidaan sanoa aiempiin vuosiin verrattuna, niin tämä kevensi monien, erityisesti velallisten kotitalouksien lainanhoitokustannuksia. Menoeristä yksi suurin erä kotitalouksilla on kulutusmenot ja tämä kasvoi hieman vuoden takaisesta. Ja sitten taas muissa menoissa maksetut tuloverot kasvoivat myös.
Katri Kaaja: Kuinka tämä tilanne näkyy kotitalouksien kulutuksessa ja säästämisessä?
Natael Kivari: Sekä kotitalouksien tulot että kulutusmenot kasvoivat vuoden -25 aikana, mutta molempien erien kasvu oli varsin maltillista. Käytettävissä oleva tulo kasvoi noin prosentin ja kulutusmenot kasvavat 0,9 prosenttia eli melko maltillisesti. Kuitenkin tulot kasvoivat nopeammin suhteessa kulutukseen ja tämä lisäsi säästämistä. Kotitalouksien säästämisaste oli 4,1 %, mikä on hieman korkeampi kuin vuonna -24. Jos tätä vähän suhteuttaa pidempään aikaväliin, niin 2010–2025 säästämisaste keskimäärin on ollut 2,5 prosenttia. Tämä -25-vuoden luku on siihen suhteutettuna kuitenkin melko korkealla tasolla.
No vähän mitä tähän on vaikuttanut. Tapio mainitsikin yleisen taloussuhdanteen heikkenemisen tai että taloussuhdanne oli -25 vuonna vielä melko heikko. Siinä vaikuttaa, että työttömien määrä kasvoi. Työttömyysprosentti oli noin 10 prosentin luokkaa ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvoi edellisvuodesta. Samalla kuluttajien luottamus pysyi matalalla tasolla ja meidän Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajat pitivät tätä ajankohtaa epäedullisena suurimmille hankinnoille ja myös rahankäyttöaikeita oli niukasti. Tällaisessa tilanteessa kotitaloudet varautuvat epävarmuuteen, mikä näkyy kulutuksen varovaisuutena ja säästämisen kasvuna.
Katri Kaaja: Miten työmarkkinoiden kehitys näkyy kotitalouksien ja julkisyhteisöjen välisissä rahavirroissa?
Natael Kivari: Kotitalouksien ja julkisyhteisöjen välillä kulkee paljon rahavirtoja. Kotitaloudet maksavat julkiselle sektorille esimerkiksi tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja ja toisaalta saavat sosiaalietuuksia, kuten eläkkeitä ja työttömyysturvaa. Tämä työmarkkinoiden heikkeneminen näkyy sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille maksamissa etuuksissa. Eräät etuudet, joissa nähtiin kasvua liittyen tähän heikentyneeseen työmarkkinatilanteeseen, on perustoimeentulotuki ja työmarkkinatuki, eli näitä maksettiin kotitalouksille enemmän. Työmarkkinatukeen liittyy myös eräs muutos vuoden 2025 alusta eli työ- ja elinkeinopalvelujen TE-muutos, ja se muutti työttömyysturvan rahoitusta. Sen myötä kuntien vastuu erityisesti pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi. Eli kun työttömyys pitkittyy, kunnat korvaavat osan työmarkkinatuesta Kelalle niin sanottujen sakkomaksujen muodossa. Koska pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuoden aikana, myös kuntien menot näiden sakkomaksujen osalta kasvoivat. Eli toisaalta heikentyneet työmarkkinat näyttäytyivät kotitalouksilla näiden erilaisten tukien muodossa eli perustoimeentulotuen ja työmarkkinatuen kasvuna, mutta välillisesti ne myös välittyivät julkissektorin menoihin, kuten kuntien näihin maksettuihin sakkomaksuihin.
Katri Kaaja: Niin, julkinen talous. Tänään julkaistujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli vuonna 2025 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ja velkasuhde nousi 88,5 prosenttiin. Miltä julkisen talouden kokonaiskuva näyttää uusimpien tilastojen mukaan, Elina?
Elina Ikola: Ennakkotietojen mukaan julkisyhteisön alijäämä supistui jonkin verran edellisvuodesta, mutta kokonaiskuva on edelleen selvästi alijäämäinen ja esimerkiksi velkasuhde jatkoi nousuaan. Tuossa aikaisemmin puhuttiin siitä, että BKT:n kasvu oli vaatimatonta ja työllisyystilanne oli heikko. Ja tämähän vaikuttaa julkiseen talouteen suoraan lisäämällä tai vähentämällä verotuloja ja lisäämällä julkisia tulonsiirtoja kotitalouksille. Toisaalta taas lukuihin vaikuttaa veroperusta ja julkisiin menoihin tehdyt päätösperäiset toimet. Tässä on monenlaisia voimia taustalla, mutta talouden vaimeasta kasvusta huolimatta julkisyhteisöjen kokonaismenot supistuivat suhteessa BKT:hen. Jos verrataan viime vuoteen ja tulot puolestaan kasvoivat vähän BKT:tä nopeammin, tulopuolella veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde BKT:hen kääntyi nousuun, eli se on ollut nyt muutamana edellisvuotena laskusuuntainen. Tähän vaikutti ennen kaikkea saatujen sosiaaliturvamaksujen kasvu ja taustalla siellä on sitten näihin vakuutusmaksuprosentteihin ja verokantoihin tehtyjä muutoksia. Myös arvonlisävero kasvoi edellistä vuotta nopeammin. Lisäksi työeläkelaitosten omaisuustulot kasvoivat. Sitten taas menopuolella kasvu oli maltillista eli kokonaismenot, kuten sanoin, supistuivat lievästi suhteessa BKT:hen. Ja kulutusmenot eli julkisten palveluiden rahoittamiseen käytetyt menot pysyivät edellisen vuoden tasolla suhteessa BKT:hen, mutta julkiset tulonsiirrot yksityiselle sektorille laskivat. Sitten taas nousua oli vähän valtion velanhallinnan menoissa.
Yhteenvetona voisi sanoa, että alijäämän suhde BKT:hen koheni hiukan. Verotuloja pakollisten sosiaaliturvamaksujen lievän kasvun, kulutusmenojen maltillisen kasvun ja julkisten tulonsiirtojen lievän supistumisen vuoksi. Kokonaiskuva säilyi alijäämäisenä.
Katri Kaaja: Jos tarkastellaan näitä julkisen talouden sektoreita erikseen, niin miten valtion, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen tulot ja menot kehittyivät?
Elina Ikola: Työeläkelaitosten ylijäämä oli vajaat kolme miljardia euroa ja valtion paikallishallinnon muiden sosiaaliturvarahastojen yhteenlaskettu alijäämä taisi olla noin 12,5 miljardia euroa. Kaikkien alasektoreiden rahoitusasema hieman koheni lukuun ottamatta valtiota. Valtiohan on se, joka kantaa suurimman vastuun alijäämästä ja siellä menoja kasvatti erityisesti kunnille ja hyvinvointialueille maksetut tulonsiirrot, jotka olivat runsaasti edellisvuotta suuremmat. Lisäksi valtion velanhoidon menot kasvoivat. Paikallishallinnossa nähtiin aikamoista kohentumista. Hyvinvointialuehallinto kääntyi niukasti ylijäämäiseksi ja tähän vaikutti erityisesti kasvanut rahoitus valtiolta, mutta myös sopeutustoimet menoihin eli kulutusmenot pysyivät edellisen vuoden tasolla suhteessa BKT:hen. Kuntahallinnossa puolestaan rahoitusasema koheni hieman. Suurin osa menojen ja tulojen kasvusta johtuu julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirrosta valtiolta kunnille.
Katri Kaaja: Kiitos näistä tiedoista. Olemme tällä hetkellä uudistamassa kansantalouden tilinpidon julkistuskokonaisuutta. Kerrotko Tapio vielä hieman lisää tästä?
Tapio Kuusisto: Sen lisäksi, että me uudestaan nyt tätä julkistamista, niin muutenkin meidän sisäinen työskentelytapamme muuttuu tässä lähivuosina. Ja nyt sitten ehkä meille sopii paremmin se, että me tulemme jatkossa julkaisemaan vähän suurempia kokonaisuuksia. Nyt keväällä me tulemme yhdistämään neljännesvuositilinpidon, vuositilinpidon ja sitten neljännesvuosittaisten sektoritilien julkaisukokonaisuudet yhdelle sivulle. Mutta tämä on vain semmoinen ensimmäinen askel näissä uudistuksissa mitä on tulossa, joka nyt näkyy käyttäjille tällä tavalla, että tämä julkaistaan, tämä kokonaisuus niin kuin yhden tämmöisen julkaisusivun kautta. Mutta se on tehty kuitenkin käyttäjille siinä mielessä helpoksi, että tietokantatauluihin ei tule muutoksia. Eli kunhan vaan löytää ne uusien tietokantataulujen sijainnit, joista tulee sitten myöhemmin tarkempaa ohjetta, niin se rakenne pysyy ihan samana ja mitään tietoja ei olla poistamassa, vaan kaikki tieto säilyy siellä edelleen.
Katri Kaaja: Hyvä. Kiitos oikein paljon keskustelusta, Tapio, Elina ja Natael. Kiitos myös katsojille ja oikein mukavaa päivänjatkoa!