Ammattikorkeakoulukoulutustilasto on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. Se sisältää tietoja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista ja suoritetuista tutkinnoista. Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tutkintotietoja käytetään myös Tilastokeskuksen tutkintorekisterin päivittämiseen.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston tiedot perustuvat korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) opintotietopalvelusta kerättyihin tietoihin. Opiskelijatiedot kuvaavat opiskelijoiden määrää tilastoitavan vuoden syyskuun 20. päivän tilannetta, kun taas tutkintotiedot kuvaavat koko tilastoitavan vuoden aikana suoritettuja tutkintoja.

Ammattikorkeakoulukoulutustilasto sisältää tietoja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavan koulutuksen uusista opiskelijoista, opiskelijoista ja tutkinnoista. Tiedot perustuvat korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannon (VIRTA) opintotietopalvelusta kerättyihin tietoihin. Opiskelijatiedot kuvaavat ajankohdan 20.9. tilannetta. Uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan ensimmäistä kertaa kyseiseen tutkintoon kyseisessä ammattikorkeakoulussa läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneita. Tutkintotiedot ovat koko kalenterivuoden tietoja. Tilastolain mukaisesti tilaston perustana olevat henkilötiedot ovat salaisia. Niistä tehdyt tilastot ovat pääsääntöisesti julkisia.

Opiskelijatiedonkeruu sisältää kaikki tilastovuonna 20. syyskuuta läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneet ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. Lisäksi aineisto sisältää ei-tutkintoon johtavista koulutuksista ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijat, erikoistumisopintoja suorittavat sekä erikoistumiskoulutuksia suorittavat. Näitä ei-tutkintoon johtavien koulutusten tietoja ei tarvita itse tilastojulkistusta varten, mutta niitä käytetään H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen aineistoissa sekä opettajapätevyystietojen osalta tutkintorekisterissä.

Tutkintotiedonkeruu sisältää kaikki tilastovuonna suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Lisäksi aineisto sisältää ei-tutkintoon johtavista koulutuksista valmistuneet ammatillisen opettajankoulutuksen suoritukset, erikoistumisopintojen suoritukset sekä erikoistumiskoulutusten suoritukset. Näitä ei-tutkintoon johtavien koulutusten tietoja ei tarvita itse tilastojulkistusta varten, mutta niitä käytetään H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen aineistoissa sekä opettajapätevyystietojen osalta tutkintorekisterissä.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston tilastoyksiköitä ovat opiskelija ja suoritettu tutkinto.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston tiedot julkaistaan opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen lukumääränä, sekä prosentteina.

Tilastossa ei käytetä indeksejä.
 

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston viiteajankohta on vuosi. Ammattikorkeakoulukoulutustilasto kuvaa opiskelijamäärää tilastovuoden 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tutkintojen määrää koko kalenterivuodelta.

Ammattikorkeakoulutustilaston viitealueena on koko Suomi, tilasto kattaa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulut. Tietoa tuotetaan maakuntatasolla.

Ammattikorkeakoulukoulutus -tilasto kattaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien ammattikorkeakoulujen lisäksi sisäministeriön alaisuudessa toimivan Poliisiammattikorkeakoulun ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alaisuudessa toimivan Högskolan på Åland:in.
 

Ammattikorkeakoulutietoja on kerätty summatasolla vuodesta 1991 alkaen. Tietoja alettiin kerätä henkilöpohjaisina vakinaisista ammattikorkeakouluista vuonna 1997. Vuodesta 1999 alkaen tilastovuoteen 2013 asti tutkintotiedot ja tilastovuoteen 2014 asti opiskelijatiedot on kerätty henkilöpohjaisina suoraan oppilaitoksista. Tilastovuodesta 2014 alkaen ammattikorkeakoulujen tutkintotiedot ja tilastovuodesta 2015 alkaen ammattikorkeakoulujen opiskelijatiedot on saatu korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta.
Tilasto on lopullinen.
 

Ammattikorkeakoulukoulutustilasto julkaistaan kerran vuodessa huhtikuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Ammattikorkeakoulutilastossa ammattikorkeakouluilla tarkoitetaan oppilaitostyyppiin 41 kuuluvia oppilaitoksia. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa mm. ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulut ovat kuntien, kuntayhtymien, kunnallisten tai yksityisten osakeyhtiöiden tai säätiöiden ylläpitämiä.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori-, erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Ammattikorkeakoulutilastossa opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen ammattikorkeakoulukoulutuksen opiskelijoita.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori- , erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Ammattikorkeakoulutilastossa tutkinnot ovat koko kalenterivuoden (1.1.-31.12.) tietoja. Ammattikorkeakouluissa suoritettuja tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.

Opetuksesta vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus, josta tehdään hallintopäätös.

Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto.

Huomautus:
Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.

"Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" , "Ammattikorkeakoulutus" ja "Yliopistokoulutus" -tilastoissa ulkomaalaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen. Ulkomaalaisiksi on laskettu lisäksi kaikki ne opiskelijat, joilla ei ole kansalaisuustietoa. Tiedot yliopistokoulutuksen ulkomaalaisista opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Ammattikorkeakoulutilastossa uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. opiskelemassa olleita, 1.1.–20.9. kyseisen koulutuksen kyseisessä ammattikorkeakoulussa vastaanottaneita ja ensimmäistä kertaa läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneita.

Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusi opiskelija oli vuoteen 2001 asti ensimmäistä kertaa läsnäolleeksi kirjoittautunut opiskelija.

Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tilaston tuottamiseen käytetään Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannon (VIRTA) opintotietopalvelusta poimittuja tietoja ja Högskolan på Ålandin toimittamia tietoja. Opintotietopalvelun tiedot perustuvat korkeakoulujen hallinnollisiin opiskelijarekistereihin. Tietojen laatu on hyvä.

Mahdollisia puuttuvia opiskelija- tai tutkintotietoja ei ole saatu tiedonkeruussa. Puuttuvat tiedot ovat useimmiten puuttuvia henkilötunnuksia. Tämä koskee etenkin ulkomaalaisia opiskelijoita. Vuonna 2019 puuttuvia henkilötunnuksia oli noin 2000 kappaletta. Henkilötunnuksia täydennettiin aineistoon Tilastokeskuksessa Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston tiedot julkaistaan opiskelijatietojen osalta 7 kuukauden viiveellä ja suoritettujen tutkintojen osalta 4 kuukauden viivellä.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston tiedot julkaistaan opiskelijatietojen osalta 7 kuukauden viiveellä ja suoritettujen tutkintojen osalta 4 kuukauden viivellä. Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Ammattikorkeakoulukoulutustilastosta ei julkaista ennakkoa.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston tiedot julkaistaan opiskelijatietojen osalta 7 kuukauden viiveellä ja suoritettujen tutkintojen osalta 4 kuukauden viiveellä.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston tiedot julkaistaan opiskelijatietojen osalta 7 kuukauden viiveellä ja suoritettujen tutkintojen osalta 4 kuukauden viiveellä.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoa, tilasto sisältää täten tiedot kaikista Suomen ammattikorkeakouluissa opiskelevista ja suoritetuista tutkinnoista.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.
 

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Aineiston tietoihin tehtiin pieniä korjauksia ohjelmallisesti, esimerkiksi oppilaitokseen kirjoille tulon päivämääriä korjattiin oikeaan muotoon.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Ei ole relevanttia tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).

Ammattikorkeakoulukoulutustilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:a. Kansallinen koulutusluokitus 2016 pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen.

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002). Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2002 alkaen kansallisella koulutusluokituksella.

Ammattikorkeakoulutietoja on kerätty summatasolla vuodesta 1991 alkaen. Tietoja alettiin kerätä henkilöpohjaisina vakinaisista ammattikorkeakouluista vuonna 1997.

Ammattikorkeakoulutilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, tilasto ei sisällä osavuosittaisia tietoja. Tilastotiedot ovat yhtenäisiä eri vuosien välillä.

Kansantalouden tilinpidon tuottavuustutkimuksessa käytetään tutkintorekisterin koulutusastetietoa työssäkäyntitilaston kautta.
Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tilastoista ja muista täydennysaineistoista.

Ammattikorkeakoulukoulutus -tilastossa uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. opiskelemassa olleita, 1.1.-20.9. kyseisen koulutuksen kyseisessä ammattikorkeakoulussa vastaanottaneita ja ensimmäistä kertaa läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneita.

Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusi opiskelija oli vuoteen 2001 asti ensimmäistä kertaa läsnäolleeksi kirjoittautunut opiskelija.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston lähdeaineistona käytetään korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) poimittuja henkilöpohjaisen opiskelija- ja tutkintoaineistojen tietoja.

Tilastovuodesta 2016 lähtien korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) on saatu myös sisäministeriön alaisen Poliisiammattikorkeakoulun tiedot. Ammattikorkeakouluista vain Högskolan på Åland toimittaa opiskelija- ja tutkintotietonsa erikseen VIRTA-aineistosta, Tilastokeskuksen Aineistojen vastaanottopalvelun kautta.

Tiedonkeruutiedostot korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA), toimitetaan CSC-Tieteen tietotekniikan keskus OY:ltä hallinnollisena aineistona sft-palvelimen kautta CSV-muodossa Aineistojen vastaanottopalvelun kautta Tilastokeskukseen.

Tiedonkeruiden tietosisältöä ylläpitää CSC-Tieteen tietotekniikkakeskus OY korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon wiki-sivustolla. Tiedonkeruiden sisältö tarkistetaan vuosittain ennen uutta tiedonkeruukierrosta VIRTA:n viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmässä. Ryhmässä on jäsen myös Tilastokeskuksesta. Lisäksi joka kolmas viikko kokoontuu etäkokouksina VIRTA-opintotietopalvelun yhteyshenkilökokous.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston aineisto kerätään kahtena ajankohtana, tilastovuoden lokakuussa noin 20.10. opiskelijat 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun alussa tutkinnot koko päättyneeltä kalenterivuodelta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.

Tilastoaineisto on hallinnollinen aineisto, joten se ei aiheuta vastausrasitetta.

Sekä opiskelija- että tutkintoaineistosta ajetaan tarkistus- ja virhelistat oppilaitoksittain. Tarkistusohjelmat (omansa opiskelijoille ja tutkinnoille) tarkistavat kaikkien ammattikorkeakoulujen tiedot ja tekevät jokaiselle ammattikorkeakoululle listat virheistä avaimen mukaan sekä pdf-raportin oppilaitoksen opiskelijoista / tutkinnoista. Virhelistat ja raportit lähetetään jokaiselle ammattikorkeakoululle. Jos korkeakoulun tiedoista muodostuu tyhjä virhelista, lähetetään vain pdf-raportti ja kerrotaan ettei virheitä löytynyt. Oppilaitokset palauttavat tiedot virhelistan korjauksista Tilastokeskukselle sekä tekevät lisäksi korjaukset itse tietovarantoon.

Tilastokeskuksessa korjatut tiedot viedään sas-korjausohjelmalla aineistoon. Jos oppilaitoksen tiedoissa on huomattavan paljon virheitä, niin tiedot voidaan ottaa uudelleen Tilastokeskukseen tietovarannosta, kun oppilaitos on korjannut tietonsa sinne.
Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein.

Korjattuun aineistoon yhdistetään luokituksia koulutusluokituksesta ja oppilaitosrekisteristä. Henkilöille haetaan tietovarastosta kansalaisuus, kotikunta ja äidinkielitiedot väestörekisterin valmistuttua. Virheellisille henkilötunnuksille käytetään oppilaitoksilta ja väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja.

Kun aineistot (opiskelijat ja tutkinnot) ovat valmiit, niin aineistoista ajetaan SAS:lla suorat jakaumat, joita verrataan aineistojen tietoluetteloihin, ja otetaan ylös mahdolliset virheelliset arvot. Virheelliset arvot korjataan siten, että aineisto on yhtäpitävä muuttujaluettelon kuvauksen kanssa.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

Lähtöaineisto on kokonaisaineisto, johon puuttuvat tiedot täydennetään ammattikorkeakouluilta.

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Ammattikorkeakoulukoulutus-tilaston perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita.

Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia  (Tilastolaki 12§).

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutus (koulutuskoodi tai opintoala), koulutustyyppi, ammattikorkeakoulu, koulutusmaakunta ja sukupuoli. Opiskelija- ja tutkintotiedot on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan.   

Ammattikorkeakoulukoulutus-tilaston opiskelija- ja tutkintotiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun yksilöpohjainen aineisto on karkeistettu ammattikorkeakoulun ja koulutusmaakunnan tasolle. 

Ammattikorkeakoulukoulutus-tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Ammattikorkeakoulukoulutus -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisussa - periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus, pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampaa alueluokitusta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.

Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Ammattikorkeakoulukoulutustilasto ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu).

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus

Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä. 

Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja, joihin sisältyvät myös ammattikorkeakoulukoulutustilaston tiedot. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saa Tilastokeskuksen verkkosivulta.

Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Ammattikorkeakoulukoulutus-tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Ammattikorkeakoulukoulutus-tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Ammattikorkeakoulukoulutustilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.
Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan verkkosivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Ammattikorkeakoulukoulutus on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa (pdf).

Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston verkkosivulla.