34,3 %:lla 25–29-vuotiaista oli korkea asteen tutkinto, kun vuotta aiemmin osuus oli 34,1 %, selviää väestön koulutusrakenne -tilaston tiedoista. Osuus on kasvanut vuodesta 2018 alkaen joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2022.

”Korkeakoulutettujen osuuden kasvu on hidasta, mutta suunta on oikea”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Witting.

”Syitä muutokseen voi olla monia, mutta kasvussa saattaa näkyä ainakin se, että korkeakouluihin on lisätty aloituspaikkoja ja ensikertalaiskiintiöillä on pyritty nopeuttamaan siirtymää korkeakouluihin”, Witting sanoo.

Yllättävää voi olla, että samaan aikaan myös ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus kasvoi alle 40-vuotiaissa. Voimakkainta kasvu oli juuri 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. Viidessä vuodessa osuus on noussut 2,7 prosenttiyksikköä.

Ilmiön taustalla ovat ulkomailla suoritetut koulutukset, joista vain osasta saadaan tieto Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Maahanmuuton lisääntyessä kasvaa myös tuntemattomien koulutustietojen osuus. Jos tietoa ei ole, henkilö tilastoidaan ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevaan väestöön.

Ulkomailla syntynyt väestö on hyvin samankaltaisesti koulutettua kuin syntyperältään suomalainen väestö. Siten moni, joka näkyy tilastossa ilman tutkintoa olevana, on todellisuudessa korkeammin koulutettu, Witting toteaa.

Kaiken kaikkiaan korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut naisista 45 % ja miehistä 36 %. Ikäluokista korkeimmin koulutettuja olivat edelleen 45–49-vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 48 %.

Yhteystiedot:

Mika Witting
⁠Yliaktuaari
⁠029 551 3032

Väestön koulutusrakenne -tilaston sivu
⁠Väestön koulutusrakenteen yksityiskohtaiset taulukot StatFin-tietokannassa