Väestön ennakkotilaston mukaan heitä oli maaliskuun lopussa 4 999 717, mikä oli 88 % koko väestöstä. Määrä väheni alkuvuoden aikana 6 772 hengellä.

Kotimaisia kieliä puhuvien määrä ylitti viisi miljoonaa vuonna 1992 ja oli korkeimmillaan vuonna 2013, jolloin heitä oli 5 162 202.

”Kotimaisten kielten puhujien määrä lähti laskuun vuonna 2014. Syynä tähän on kotimaisia kieliä puhuvien ikärakenne ja syntyvyyden lasku. Kotimaisia kieliä puhuvia kuolee vuosittain enemmän kuin syntyy”, toteaa yliaktuaari Markus Rapo.

Maastamuutot Viroon laskivat väkilukua alkuvuonna

Suomen väkiluku oli ennakkotietojen mukaan maaliskuun lopussa 5 650 933. Väkiluku väheni tammi–maaliskuun aikana 1 948 hengellä.

Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuoden aikana 9 412 henkeä, ja Suomesta muutti pois 7 856 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 397 vähemmän ja maastamuuttoja 4 477 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa.

Maastamuutoista 4 807 suuntautui Viroon, kun vuotta aiemmin tammi-maaliskuussa Viroon muutti 298 henkeä.

Suomen ja Viron välillä on astunut voimaan väestörekisteritietojen vaihtoa koskeva valtiosopimus, jonka mukaan henkilöllä voi olla vakinainen osoite rekisteröitynä vain yhteen maahan. Siten henkilöt, joilla on ollut vakinainen osoite kummassakin valtiossa, mutta jotka tosiasiallisesti asuvat Virossa, kirjataan maastamuuttaneiksi Viroon.

”Väestörekisteritietojen siivous näkyy tilastoissa Viroon suuntautuneiden maastamuuttojen määrän voimakkaana kasvuna. On odotettavissa, että maastamuuttoja Viroon kirjataan tavallista enemmän myös tulevina kuukausina”, yliaktuaari Joonas Toivola sanoo.

Kirjausmuutoksilla oli merkittävä vaikutus koko väestönkehityksen suuntaan alkuvuonna.

”Maastamuuttojen määrän kasvu pienensi nettomaahanmuuttoa niin paljon, ettei se enää riittänyt pitämään Suomen väkilukua kasvussa”, Toivola toteaa.

Maastamuuton kasvu näkyi useissa maakunnissa

Suurin osa Viroon muutoista kirjattiin Uudeltamaalta. Tilastokeskuksen maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan Uudeltamaalta muutti tammi–maaliskuun aikana Viroon 3 193 henkeä, mikä on 2 986 enemmän kuin vuotta aiemmin.

”Uudeltamaalta muutti enemmän ihmisiä ulkomaille kuin sinne muutti ulkomailta. Tämä on hyvin poikkeuksellista, sillä Uudellemaalle ja suuriin kaupunkeihin kohdistuu yleensä suurin osa Suomeen tulevasta maahanmuutosta”, yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.

Väestötietojärjestelmän päivitys lisäsi muuttoja myös Uudenmaan ulkopuolella.

”Viroon muuttaneiden määrän kasvu näkyy myös erityisesti Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Molemmissa maakunnissa väkiluku jopa laski hieman alkuvuoden aikana”, Wallenius sanoo.

Varsinais-Suomesta Viroon muutti tammi–maaliskuussa 353 henkilöä, kun vuosi sitten vastaava luku oli vain 18. Pirkanmaalla muutos oli samansuuntainen: tänä vuonna muuttajia kirjattiin 250, vuotta aiemmin 21.

⁠⁠Yhteystiedot

Markus Rapo
⁠yliaktuaari
029 551 3238

Joonas Toivola
yliaktuaari
029 551 3355

Minna Wallenius
yliaktuaari
029 551 2749

Väestön ennakkotilasto -tilastosivu
⁠Väestön ennakkotilasto 2026, maaliskuu -tiedote
⁠⁠Väestön ennakkotilasto 2026, 1. vuosineljännes -tiedote
⁠⁠Tilaston yksityiskohtaiset tietokantataulukot
Digi- ja väestötietoviraston tiedote: Loppuvuodesta
2025 vakinainen osoite voi olla vain yhdessä maassa – 12 000 henkilöllä osoite
sekä Suomessa että Virossa
⁠
⁠⁠Tilaa uutiskirjeitä julkistuksistamme ja uutisistamme