Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Huhtikuussa luottamus talouteen oli, kuten tavallista, selvästi vahvinta pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -5,7). Heikointa luottamus oli Itä-Suomessa (-15,4). Väestöryhmistä opiskelijat (-5,3) ja alemmat toimihenkilöt (-5,9) olivat optimistisimpia. Huhtikuussa selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-22,0).

Luottamus talouteen vähenee tavallisesti henkilön iän mukana, ja tulojen mukana usko vastaavasti yleensä lisääntyy. Miehet ovat taipuvaisia luottamaan talouteen enemmän kuin naiset. Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Huhtikuussa odotukset kuluttajan omasta ja varsinkin Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat hyvin pessimistiset, Suomen taloudesta synkimmät koko mittaushistoriassa 1995–2022. Kuluttajien arvio myös oman taloutensa nykytilasta oli huhtikuussa vaisu.

Maaliskuuhun verrattuna vain odotus omasta taloudesta parani hieman huhtikuussa, muut näkemykset taloudesta heikkenivät vähän. Viime vuoden huhtikuuhun nähden kaikki arviot olivat nyt huomattavasti synkemmällä tasolla.

Sisältöä ladataan

Huhtikuussa peräti 73 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen talous on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten ja vain 8 % näki sen parempana. Kuluttajista 23 % arvioi, että oma talous on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Hieman useampi eli 25 % kuluttajista piti omaa talouttaan huhtikuussa vuoden takaista vahvempana. Omaa taloutta koskevat osuudet olivat maaliskuussa 22 % ja 25 % ja vuosi sitten 15 % ja 29 %.

Huhtikuussa enää 10 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 61 % puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat kuukautta aiemmin 13 % ja 61 % ja viime vuoden huhtikuussa myönteisemmät 38 % ja 32 %.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti huhtikuussa 28 % kuluttajista ja 21 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Maaliskuussa vastaavat osuudet olivat 26 % ja 21 % ja vuosi sitten 29 % ja 10 %.

Työttömyys

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyi huhtikuussa ennallaan ja pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Työllisten eli palkansaajien ja yrittäjien arvio työttömyyden tai lomautuksen uhasta omalla kohdallaan muuttui jopa hieman valoisammaksi huhtikuussa.

Huhtikuussa 22 % kuluttajista odotti, että yleinen työttömyys Suomessa vähenee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 39 % taas arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat maaliskuussa 22 % ja 40 % ja vuosi sitten 31 % ja 46 %.

Huhtikuussa 8 % työllisistä uskoi työttömyyden tai lomautuksen uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 13 % arvioi riskin kasvaneen. Toisaalta noin puolet eli 48 % työllisistä koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi. Kuukautta aiemmin nämä kolme osuutta olivat 8 %, 15 % ja 47 % ja viime vuoden huhtikuussa apeammat 9 %, 22 % ja 44 %.

Inflaatio

Huhtikuussa kuluttajien arvio ja odotus inflaatiosta nousivat yhä enemmän pitkän ajan keskiarvojensa yläpuolelle. Odotus inflaatiosta vuoden kuluttua oli korkein koskaan mittaushistoriassaan 1995–2022.

Kuluttajat arvioivat huhtikuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 5,6 % vuoden takaisista ja nousevat jopa 5,8 % seuraavan 12 kuukauden aikana. Nämä inflaatioarviot olivat maaliskuussa 4,8 % ja 5,4 % ja vuosi sitten 2,3 % ja 2,5 %. Niiden pitkän ajan keskiarvot ovat 3,1 % ja 3,0 %.

Huhtikuussa 66 % kuluttajista oli sitä mieltä, että kuluttajahinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja peräti 87 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden huhtikuussa 16 % ja 64 %.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Kuten jo aiemmin oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat erinomaiseksi huhtikuussa. Ajankohtaa pidettiin edelleen kohtuullisena säästämiselle, mutta hyvin epäsuotuisana lainanotolle ja kestotavaroiden ostamiselle. Mahdollisuuksia säästämiseen kuluttajat ennakoivat olevan melko paljon tulevinakin kuukausina. Kiinnostusta lainanottoon esiintyi huhtikuussa yhä melko yleisesti kuluttajien keskuudessa.

Kuluttajista 51 % piti huhtikuussa säästämistä kannattavana. Osuus oli vuosi sitten 62 %. Huhtikuussa rahaa oli jäänyt säästöön 63 %:lla kuluttajista ja 78 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Huhtikuussa enää 27 % kuluttajista arvioi ajankohdan hyväksi lainan ottamiselle. Tämä osuus oli kuukautta aiemmin 34 % ja vuosi sitten 57 %. Huhtikuussa kuitenkin 18 % kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä. Keskimääräinen osuus pitkällä ajalla on 16 %.

Rahankäyttö ja ostoaikeet

Kuluttajilla oli huhtikuussa hyvin vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana. Ostoaikeet vähenivät maaliskuuhun ja varsinkin vuoden takaiseen verrattuna.

Huhtikuussa vain 17 % kuluttajista piti ajankohtaa otollisena kestotavaroiden ostamiselle. Osuus oli vuosi sitten 33 %. Kuluttajista 12 % aikoi lisätä ja 38 % vähentää rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana. Nämä osuudet olivat maaliskuussa 13 % ja 37 % ja viime vuoden huhtikuussa 19 % ja 28 %.

Auton ostoa seuraavan vuoden aikana ei enää harkittu entiseen tapaan huhtikuussa. Sen sijaan kuluttajilla oli edelleen melko mukavasti asunnon osto- tai rakentamisaikeita vuoden sisällä. Myös kodin peruskorjaamista koskevia suunnitelmia ilmeni huhtikuussa suhteellisen paljon.

Huhtikuussa vain 13 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton seuraavan vuoden aikana. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi 14 % kuluttajista. Lisäksi 20 % kuluttajista suunnitteli huhtikuussa käyttävänsä vuoden sisällä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen. Auton ostoaikeiden pitkän ajan keskiarvo on 14 %, asunnon 13 % ja peruskorjausaikeiden 18 %.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Tilaston aineisto

Huhtikuussa vastaukset saatiin 1 009 henkilöltä. Vastauksista 77 % tuli verkkolomakkeelta (otoksesta verkkovastausten osuus 36 %). Tutkimuksen vastauskato oli 53,7 %. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan, ja tässä myös mahdollisen ylipeiton (pysyvästi ulkomailla tai laitoshoidossa, kuolleet).