Kuluttajien luottamus asuinalueilla ja väestöryhmissä

Elokuussa luottamus talouteen oli vahvinta Itä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla (luottamusindikaattori -11,6 ja -11,8). Heikointa luottamus oli muualla Etelä-Suomessa (-17,9). Väestöryhmistä opiskelijat olivat optimistisimpia (-6,7). Elokuussa selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-24,5). Tarkempaa tietoa on saatavilla kuvioista ja tietokantataulukoista.

Oma ja Suomen talous

Nykytilan arvio ja odotus kuluttajan omasta taloudesta paranivat elokuussa heinäkuuhun verrattuna. Sen sijaan odotus Suomen taloudesta vuoden kuluttua heikkeni jälleen. Viime vuoden elokuuhun nähden näkemykset taloudesta heikkenivät merkittävästi.

Elokuussa näkemykset omasta ja Suomen taloudesta olivat hyvin pessimistiset. Odotus Suomen taloudesta vuoden kuluttua oli likimain synkin koko mittaushistoriassa 1995–2022.

Sisältöä ladataan

Elokuussa peräti 81 % kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten, ja vain 6 % näki sen parempana. Kuluttajista 27 % arvioi, että heidän oman taloutensa tila on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Hieman harvempi eli 25 % kuluttajista piti omaa talouttaan elokuussa viimevuotista vahvempana.

Elokuussa vain 11 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Yli puolet eli 59 % kuluttajista puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti elokuussa 27 % kuluttajista, kun taas 29 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyys ja sen uhka

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkeni elokuussa melko pessimistiselle tasolle. Kuluttajista enää 17 % odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja aiempaa useampi eli 41 % arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Elokuussa työlliset (palkansaajat ja yrittäjät) arvioivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan pahentuneen yhtä suureksi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Työllisistä 7 % uskoi uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja jopa 16 % arvioi riskin kasvaneen. Toisaalta lähes puolet eli 45 % työllisistä koki elokuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Inflaatio

Elokuussa kuluttajien arviot inflaatiosta kyselyhetkellä ja vielä vuoden kuluttua kohosivat mittaushistorian korkeimmiksi.

Kuluttajat arvioivat elokuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 7,5 % viime vuoden elokuusta ja nousevat 6,4 % seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 82 % oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 69 % odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Rahatilanne, säästäminen ja lainanotto

Elokuussa ajankohtaa pidettiin erittäin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle. Kuluttajista vain 19 % arvioi ajankohdan otolliseksi lainan ottamiselle ja enää 39 % piti säästämistäkään kannattavana. Silti aikomusta lainanottoon esiintyi vielä kuten pitkällä ajalla keskimäärin kuluttajien keskuudessa. Elokuussa 16 % kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat edelleen hyväksi elokuussa ja mahdollisuuksia säästämiseen ennakoitiin olevan tulevina kuukausina keskimääräisen verran. Rahaa oli elokuussa jäänyt säästöön 59 %:lla kuluttajista ja 74 % uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Rahankäyttö ja isot ostoaikeet

Elokuussa aikaa pidettiin huonoimpana koskaan kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista enää vain 11 %:n mielestä ajankohta oli otollinen hintaville hankinnoille.

Kuluttajilla oli elokuussa hyvin vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana. Ostoaikeet ovat vähentyneet rajusti vuodentakaisiin verrattuna. Elokuussa 10 % kuluttajista aikoi lisätä ja 42 % vähentää rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin elokuussa vähemmän kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Sen sijaan asunnon osto- tai rakentamisaikeita riitti jälleen keskimääräisen verran. Lisäksi asunnon peruskorjausta koskevat suunnitelmat lisääntyivät vaihteeksi melko runsaiksi.

Elokuussa vain 13 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa harkitsi samoin 13 % kuluttajista. Kuluttajista 20 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

EU-tulokset

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) kyselytulokset talousodotuksista julkaistaan kuukausittain Euroopan komission sivuilla.

Käsitteitä

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat: kuluttajan oma talous nyt (B1), kuluttajan oma talous 12 kuukauden kuluttua (B2), Suomen talous 12 kuukauden kuluttua (B4) ja kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen (E1). Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Tilaston aineisto

Elokuussa vastaukset saatiin 976 henkilöltä. Vastauksista 78 % tuli verkkolomakkeelta (otoksesta verkkovastausten osuus 35 %). Tutkimuksen vastauskato oli 55,3 %. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan, ja tässä myös mahdollisen ylipeiton (pysyvästi ulkomailla tai laitoshoidossa, kuolleet).