Kasvihuonekaasupäästöt 2021 pysyivät edellisvuoden tasolla, maankäyttösektori päästölähde ensimmäisen kerran

Tiedote liittyy aiheisiin:Ympäristö ja luonto
tiedote | Kasvihuonekaasut 2021

Muutos

Kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien raportoinnissa alkaa uusi kausi – tiedot julkaistaan IPCC:n 4. ja 5. arviointiraportin mukaisilla GWP-kertoimilla laskettuna.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2021 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektoria olivat 47,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., mikä oli 0,07 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2020. Maankäyttösektori (LULUCF) oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde, 2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Keskeisiä poimintoja

  • Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria olivat 47,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2021 – laskua 0,2 % edellisvuodesta.
  • Maankäyttösektori (LULUCF) oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde. Sektorin päästöt ylittivät poistumat, eli eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän 2,1 miljoonalla tonnilla CO₂-ekv. Metsämaan nettonielu oli −6,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.
  • Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 % edellisvuodesta ollen 27,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2021. Päästökaupan päästöt kasvoivat 4 % ollen 20,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.
  • Vuoden 2021 pikaennakkotietojen raportointi on ensimmäinen EU:n 2030 ilmasto- ja energiapakettiin liittyvä kauden 2021-2030 raportointi. EU-asetuksin määritellyt ilmastotavoitteet päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla ovat osa EU:n kansallisesti määriteltyä panosta Pariisin sopimuksen alla.

Päästöt pysyivät pääosin vuoden 2020 tasolla, mutta metsämaan nielu pieneni selvästi

Pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2021 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat 0,2 % (0,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edellisvuodesta ja 33 % vertailuvuodesta 1990.

Energiasektori on Suomen suurin päästölähde vaikuttaen merkittävästi kokonaispäästöjen vuosittaiseen vaihteluun. Pikaennakkolaskennan mukaan energiasektorin päästöt vuonna 2021 olivat 34,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. eli vajaan prosentin edellisvuotta alhaisemmat. Päästöjen vähenemiseen vaikuttivat muun muassa turpeen käytön vähentyminen sekä liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvu. Sektorin päästöt vähenivät energian kokonaiskulutuksen 6 % noususta huolimatta, koska kasvun selittää pääasiassa uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen (linkki energiatilastojen 14.4.2022 katsaukseen).

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt olivat noin 27,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2021, ja ne laskivat 4 % edellisvuodesta. Päästökaupan päästöt kasvoivat 4 % edellisvuodesta ollen 20,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt lasketaan kokonaispäästöjen ja Energiaviraston julkaisemien päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena, josta vähennetään inventaarion mukaiset kotimaan lentoliikenteen CO₂-päästöt.

Teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt (ml. F-kaasut) olivat 5,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2021, ja ne kasvoivat 6 % edeltävästä vuodesta pääasiassa teräksen tuotannon kasvun myötä. Maatalouden päästöt olivat 6,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästöt laskivat prosentin edellisvuodesta. Jätesektorin päästöt laskivat 4 % vuodesta 2020 vuoteen 2021 ollen 1,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

LULUCF eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde, 2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., eli sektorin päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän. Sektorin päästöt ylittivät metsämaa-maankäyttöluokan −6,7 miljoonan tonnin CO₂-ekv. ja puutuotevaraston −3,1 miljoonan CO₂-tonnin nettonielun. Sektorin muuttumiseen nettonielusta nettopäästölähteeksi vaikuttivat korkealla tasolla toteutuneet hakkuut ja valtakunnan metsien inventoinnissa havaitun puuston kasvun laskevan trendin huomiointi laskennassa. Puuston kasvun vaikutus ja pinta-alatiedot päivitetään seuraavissa julkistuksissa inventaarion aiempien vuosien tuloksiin takautuvasti, minkä vuoksi myös aiempien vuosien nielut ja päästöt tulevat muuttumaan (linkit tilaston 25.5.2022 katsaukseen ja Luken uutiseen).

Sektorikohtaisia päästötietoja ja Suomen päästövähennysvelvoitteita on kuvattu tarkemmin tilaston 25.5.2022 katsauksessa.

Pikaennakon tiedot tarkentuvat jatkossa

Pikaennakon päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Vuoden 2021 päästöt- ja poistumat tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2022 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2023. Tarkempia tietoja pikaennakon laskentamenetelmistä löytyy erillisestä liitedokumentista.

Eri kasvihuonekaasujen yhteismitallistamiseen käytetyt GWP (global warming potential) -kertoimet ovat muuttuneet tähän tiedotteeseen. Katso lisätietoja muutostiedotteesta.

Muutos

Kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien raportoinnissa alkaa uusi kausi – tiedot julkaistaan IPCC:n 4. ja 5. arviointiraportin mukaisilla GWP-kertoimilla laskettuna.
Lue lisää muutoksesta

Tulevat julkaisut

Dokumentaatio

Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.

Siirry tilaston dokumentaatioon

Viittausohje

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
Viiteajankohta: 2021. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 4.12.2024].
Saantitapa:

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti

Palvelusähköposti
kasvihuonekaasut@stat.fi
Päivi Lindh
yliaktuaari
029 551 3778

Muut asiantuntijat

Pia Forsell
yliaktuaari
029 551 2937
Sini Niinistö
yliaktuaari
029 551 2954

Vastaava osastopäällikkö

Katri Kaaja
osastopäällikkö
029 551 3488

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.