Aiheet
Ympäristö ja luonto

Kasvihuonekaasupäästöt 2021 pysyivät edellisvuoden tasolla, maankäyttösektori päästölähde ensimmäisen kerran

Tilasto:
Viiteajankohta:
2021
Julkaistu:
Seuraava julkistus:
Julkaisun tyyppi:
tiedote

Muutostiedote

Kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien raportoinnissa alkaa uusi kausi – tiedot julkaistaan IPCC:n 4. ja 5. arviointiraportin mukaisilla GWP-kertoimilla laskettuna. Lue lisää muutoksesta ja sen vaikutuksesta muutostiedotteesta.

Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan vuoden 2021 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektoria olivat 47,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., mikä oli 0,07 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2020. Maankäyttösektori (LULUCF) oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde, 2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Viivakaaviossa Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman LULUCF-sektoria ja LULUCF-sektori huomioituna. Alin viiva kuvaa LULUCF-sektorin poistumien ja päästöjen summaa (nettonielu tai nettopäästö). Päästöt ja poistumat vaihtelevat vuosittain koko aikasarjan aikana. Vuoden 2021 tieto on pikaennakko, ja sen päästöt on kuvattu tiedotetekstissä.

Pääkohdat

  • Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria olivat 47,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2021 – laskua 0,2 % edellisvuodesta.
  • Maankäyttösektori (LULUCF) oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde. Sektorin päästöt ylittivät poistumat, eli eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän 2,1 miljoonalla tonnilla CO₂-ekv. Metsämaan nettonielu oli −6,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.
  • Päästökaupan ulkopuoliset päästöt laskivat 3 % edellisvuodesta ollen 27,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2021. Päästökaupan päästöt kasvoivat 4 % ollen 20,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.
  • Vuoden 2021 pikaennakkotietojen raportointi on ensimmäinen EU:n 2030 ilmasto- ja energiapakettiin liittyvä kauden 2021-2030 raportointi. EU-asetuksin määritellyt ilmastotavoitteet päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla ovat osa EU:n kansallisesti määriteltyä panosta Pariisin sopimuksen alla.

Päästöt pysyivät pääosin vuoden 2020 tasolla, mutta metsämaan nielu pieneni selvästi

Pikaennakkotietojen mukaan vuoden 2021 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat 0,2 % (0,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) edellisvuodesta ja 33 % vertailuvuodesta 1990.

Energiasektori on Suomen suurin päästölähde vaikuttaen merkittävästi kokonaispäästöjen vuosittaiseen vaihteluun. Pikaennakkolaskennan mukaan energiasektorin päästöt vuonna 2021 olivat 34,0 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. eli vajaan prosentin edellisvuotta alhaisemmat. Päästöjen vähenemiseen vaikuttivat muun muassa turpeen käytön vähentyminen sekä liikennepolttoaineiden bio-osuuden kasvu. Sektorin päästöt vähenivät energian kokonaiskulutuksen 6 % noususta huolimatta, koska kasvun selittää pääasiassa uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntyminen (linkki energiatilastojen 14.4.2022 katsaukseen).

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt olivat noin 27,2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2021, ja ne laskivat 4 % edellisvuodesta. Päästökaupan päästöt kasvoivat 4 % edellisvuodesta ollen 20,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt lasketaan kokonaispäästöjen ja Energiaviraston julkaisemien päästökauppasektorin todennettujen päästöjen erotuksena, josta vähennetään inventaarion mukaiset kotimaan lentoliikenteen CO₂-päästöt.

Teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt (ml. F-kaasut) olivat 5,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. vuonna 2021, ja ne kasvoivat 6 % edeltävästä vuodesta pääasiassa teräksen tuotannon kasvun myötä. Maatalouden päästöt olivat 6,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Päästöt laskivat prosentin edellisvuodesta. Jätesektorin päästöt laskivat 4 % vuodesta 2020 vuoteen 2021 ollen 1,8 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

LULUCF eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektori oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde, 2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv., eli sektorin päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän. Sektorin päästöt ylittivät metsämaa-maankäyttöluokan −6,7 miljoonan tonnin CO₂-ekv. ja puutuotevaraston −3,1 miljoonan CO₂-tonnin nettonielun. Sektorin muuttumiseen nettonielusta nettopäästölähteeksi vaikuttivat korkealla tasolla toteutuneet hakkuut ja valtakunnan metsien inventoinnissa havaitun puuston kasvun laskevan trendin huomiointi laskennassa. Puuston kasvun vaikutus ja pinta-alatiedot päivitetään seuraavissa julkistuksissa inventaarion aiempien vuosien tuloksiin takautuvasti, minkä vuoksi myös aiempien vuosien nielut ja päästöt tulevat muuttumaan (linkit tilaston 25.5.2022 katsaukseen ja Luken uutiseen).

Sektorikohtaisia päästötietoja ja Suomen päästövähennysvelvoitteita on kuvattu tarkemmin tilaston 25.5.2022 katsauksessa.

Pikaennakon tiedot tarkentuvat jatkossa

Pikaennakon päästö- ja poistumatiedot on laskettu karkeammalla tasolla ja menetelmillä kuin sitä edeltävien vuosien tiedot. Vuoden 2021 päästöt- ja poistumat tarkentuvat, kun kaikki laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat. Kasvihuonekaasut-tilaston ennakkotiedot julkistetaan joulukuussa 2022 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2023. Tarkempia tietoja pikaennakon laskentamenetelmistä löytyy erillisestä liitedokumentista.

Eri kasvihuonekaasujen yhteismitallistamiseen käytetyt GWP (global warming potential) -kertoimet ovat muuttuneet tähän tiedotteeseen. Katso lisätietoja muutostiedotteesta.

Tietokantataulukot

Tähän julkaisuun liittyvät tietokantataulukot

Uudet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Päästöluokka
  • Ajankohta
  • Kasvihuonekaasu
Päivitetty:
25.05.2022

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Päivi Lindh
yliaktuaari
029 551 3778
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.