Tuloerot kasvoivat vuonna 2021
Muutos
Tilastokeskuksen mukaan tuloerot kasvoivat vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo kasvoi reaalisesti 8,1 %. Pienituloisimman kymmenesosan reaalitulot pysyivät edellisvuoden tasolla. Keskituloisten (tulokymmenykset V–IX) reaalinen tulotaso nousi 1,5 %.
Keskeisiä poimintoja
- Tuloerot kasvoivat selvästi vuonna 2021. Gini-kerroin sai arvon 29,1. Se oli 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2020.
- Myyntivoitot ja muut omaisuustulot kasvattivat suurituloisimpien tuloja muita väestöryhmiä enemmän. Suurituloisimman prosentin käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvo kasvoi reaalisesti 19,9 % edellisvuodesta.
- Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo pysyi ennallaan ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulotaso nousi 0,3 %.
- Pienituloisia oli 719 000 henkilöä eli 13,2 % asuntoväestöstä vuonna 2021. Osuus kasvoi edellisvuodesta, jolloin se oli 12,5 %.
- Pitkittynyttä pienituloisuus oli 421 600 henkilöllä eli he olivat pienituloisia vuoden 2021 lisäksi vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta.
Tuloerot lähes vuoden 2007 tasolla
Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin oli 1,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta suurempi vuonna 2021 ja sai arvon 29,1. Tätä suuremmat tuloerot ovat olleet viimeksi vuonna 2007, jolloin Gini-kertoimen arvo oli 29,5. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä.
Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.
Pienituloisia 719 000 vuonna 2021
Pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvia henkilöitä oli 718 700 eli 13,2 % asuntoväestöstä vuonna 2021. Edeltävänä vuonna pienituloisuusaste oli 12,5 %. Pitkittynyttä pienituloisuus oli 421 600 henkilöllä eli he olivat pienituloisia vuoden 2021 lisäksi vähintään kahtena edeltävästä kolmesta vuodesta. Pienituloisia lapsia oli 121 800, mikä oli 11,9 % lapsista. Pitkittyneesti pienituloisissa asuntokunnissa lapsia oli noin 55 000.
Pienituloisuuden raja on 60 % koko väestön mediaanitulosta. Yhden hengen taloudessa elävälle raja oli noin 16 250 euroa vuodessa (noin 1 350 euroa kuukaudessa). Muille talouksille raja on kerrottava asuntokunnan kulutusyksiköiden määrällä.
Tulot tarkoittavat asuntokunnan nettotuloja eli käytettävissä olevia rahatuloja, jotka on jaettu asuntokunnan kulutusyksiköillä. Tulojakauma on muodostettu henkilöiden kesken ja tulojen muutokset on laskettu henkeä kohti lasketuista keskiarvoista. Tulokymmenyksissä väestö on järjestetty tulojen mukaan ja jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan. I tulokymmenys on pienituloisin kymmenesosa ja X tulokymmenys suurituloisin kymmenesosa. Vuosien 1986–1994 Gini-kertoimet perustuvat tulonjakotilaston otosaineistoon.
Kuviot
Henkilökohtaiset käytettävissä olevat rahatulot iän ja sukupuolen mukaan 2022
Henkilökohtaiset käytettävissä olevat reaalitulot iän mukaan 1995-2022
Käytettävissä oleva reaalinen rahatulo kulutusyksikköä kohti tulokymmenyksittäin 1995-2022
Asuntokuntien käytettävissä olevan reaalisen rahatulon mediaani kulutusyksikköä kohti kunnittain 1995-2021
Asuntokuntien käytettävissä olevan reaalisen rahatulon mediaani kulutusyksikköä kohti kunnittain 1995-2022
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina tai lataa dataa käyttöösi.
- Tulokymmenys tai fraktiiliryhmä
- Tulokäsite
- Alue
- Tulokymmenys tai fraktiiliryhmä
- Alue
- Tulokymmenys
- Sukupuoli
- Henkilön ikä
- Aikuisten ja lasten lukumäärä
- Perusturvan varassa oleminen
- Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde
- Henkilön ikä
- Sukupuoli
- Alue
- Seutukunta
- Maakunta
- Viitehenkilön ikä
- Koulutusaste
- Tulokymmenys tai fraktiiliryhmä
- Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde
- Henkilön ikä
- Tulokymmenys
- Seutukunta
- Alue
- Seutukunta
- Maakunta
- Maakunta
- Seutukunta
- Sukupuoli
- Henkilön ikä
- Tulokymmenys
- Tulolaji
- Perusturvan varassa oleminen
- Alue
- Asuntokunnan rakenne
- Rahanarvo
Tulevat julkaisut
Dokumentaatio
Kuvaus tilaston tuottamisesta, käytetyistä menetelmistä ja laadusta.
Siirry tilaston dokumentaatioon