Kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa vähemmän työpaikkoja vuonna 2021 kuin ennen koronapandemiaa

Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2021 eniten teollisuudessa (24 500), hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (16 800), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (9 300), rakentamisessa (8 900), ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (7 900) sekä tukku- ja vähittäiskaupassa (6 700). Kaikki edellä mainitut toimialat olivat vuonna 2020 niiden toimialojen joukossa, joilla työpaikkojen määrä väheni eniten. Seuraavaksi eniten työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2021 informaatiossa ja viestinnässä (6 400) sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa (5 200). Näillä kahdella toimialalla työpaikkojen määrä kasvoi myös vuonna 2020.

Etenkään kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa työpaikkojen määrä ei palautunut vuonna 2021 vuoden 2019 lukemiin. Kuljetuksessa ja varastoinnissa oli 11 900 työpaikkaa vähemmän vuonna 2021 kuin vuonna 2019 ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa 9 600 työpaikkaa vähemmän. Kunnittain tarkasteltuna tämä näkyi etenkin Vantaalla, Helsingissä ja Turussa. Kuljetuksessa ja varastoinnissa työpaikkoja oli selvästi vähemmän myös muun muassa Maarianhaminassa.

Suurimmissa kunnissa työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Tampereella

Työpaikkojen määrä laski lähes kaikissa kunnissa vuonna 2020 ja kasvoi lähes kaikissa kunnissa vuonna 2021. Verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan työpaikkojen määrä ei sen sijaan muuttunut vuonna 2021 yhtä selvästi jompaankumpaan suuntaan eri kunnissa. Alla olevassa kuviossa havainnollistetaan, kuinka paljon työpaikkojen määrä muuttui Suomen kahdessakymmenessä suurimmassa kunnassa vuodesta 2019 vuoteen 2021.

Vuoteen 2019 verrattuna työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2021 suhteellisesti eniten Tampereella (3,7 %), Oulussa (2,6 %), Espoossa (2,2 %) ja Seinäjoella (2,2 %) ja laski suhteellisesti eniten Vantaalla (-3,5 %), Kotkassa (-1,9 %) ja Lahdessa (-1,2 %). Porissa oli vuonna 2021 työpaikkoja lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019.

Tampereella, Oulussa ja Espoossa työpaikkojen määrän kasvu johtui toimialoittain tarkasteltuna pääasiassa lähes samoista toimialoista: terveys- ja sosiaalipalveluista, koulutuksesta, ammatillisesta, tieteellisestä ja teknisestä toiminnasta sekä informaatiosta ja viestinnästä. Espoossa kasvua selitti myös muun muassa teollisuus. Informaatiossa ja viestinnässä työpaikkojen määrä kasvoi paljon myös Helsingissä.

Suurista kunnista Helsingissä korkein työpaikkaomavaraisuusaste

Manner-Suomessa työpaikkaomavaraisuusaste oli vuonna 2021 korkein Harjavallassa (154,3 %), Vieremällä (137,6 %), Pietarsaaressa (135,9 %) ja Helsingissä (132,3 %). Matalin se oli Lemillä (41,6 %), Vesilahdessa (41,9 %) ja Pornaisissa (42,6 %). Mikäli tarkasteluun otetaan mukaan myös Ahvenanmaa, niin sekä korkein että matalin arvo löytyi sieltä: Maarianhaminassa työpaikkaomavaraisuus oli 163,6 % ja Lemlandissa 35,7 %.

Työpaikkaomavaraisuus oli yli sata prosenttia 69 kunnassa. Kaikissa muissa yli 100 000 asukkaan kunnissa työpaikkaomavaraisuus oli yli sata, paitsi Espoossa, jossa se oli 92,6 %. Yli 50 000 asukkaan kunnissa sadan prosentin raja ylittyi kaikissa muissa kunnissa paitsi Espoossa, Kouvolassa, Rovaniemellä, Salossa ja Porvoossa.

Alle kuuteenkymmeneen prosenttiin työpaikkaomavaraisuus jäi 34 kunnassa. Näihin lukeutuivat useat pienet Ahvenanmaan kunnat sekä monet kaupunkiseutujen kehyskunnat, kuten Kauniainen (52,7 %), Kirkkonummi (57,2 %), Nurmijärvi (58,9 %), Laihia (52,3 %) ja Mustasaari (57,7 %). Näistä kunnista pendelöidään paljon naapurikuntiin.