Aiheet
Kansantalous

Sosiaaliturvan ja koulutuksen menot kasvoivat vuonna 2022

tiedote | Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin 2022

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan 53,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2022. Menoista sosiaaliturva ja koulutus kasvoivat eniten edellisestä vuodesta. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kuitenkin laski 2,4 prosenttiyksikköä, sillä bruttokansantuote kasvoi menoja enemmän.

Keskeisiä poimintoja

  • Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat 53,3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2022.
  • Euromääräisesti julkiset menot kasvoivat vuonna 2022. Julkisten menojen bkt-suhde kuitenkin laski bruttokansantuotteen kasvun seurauksena.
  • Absoluuttisesti eniten kasvoivat sosiaaliturvan ja koulutuksen menot, mutta prosentuaalisesti kasvu oli suurinta puolustusmenoissa.
  • Selvästi suurin julkisten menojen tehtäväluokka on sosiaaliturva, johon sisältyvät mm. lähes kaikki maksetut eläkkeet. Vuonna 2022 sosiaaliturvan osuus julkisista menoista oli 44,1 %.
  • Paikallishallinnon tietoihin liittyy tavallista suurempaa epävarmuutta tiedonkeruu- ja luokitusmuutosten vuoksi.

Julkisyhteisöjen menot yhteensä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat 143,1 miljardia euroa vuonna 2022. Sulautetuista menoista on poistettu julkisyhteisöjen alasektoreiden, esimerkiksi valtion ja paikallishallinnon, väliset tulonsiirrot. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 3,3 miljardia euroa eli 2,3 % edellisvuodesta. Menojen suhde bruttokansantuotteeseen kuitenkin laski 2,4 prosenttiyksikköä, sillä nimellishintainen bruttokansantuote kasvoi suhteellisesti menoja enemmän.

Suurin yksittäinen julkisten menojen tehtäväluokka on sosiaaliturva, johon sisältyvät muun muassa lähes kaikki maksetut eläkkeet. Vuonna 2022 sosiaaliturvamenot kasvoivat 1,2 miljardia eli 1,9 % edellisvuodesta. Sosiaaliturvamenoissa suurin muutos edelliseen vuoteen nähden oli vanhuuden tehtäväluokan menojen kasvu, joka johtui pitkälti eläkemenojen noususta. Toisaalta työttömyyden hoidon menot vähenivät 939 miljoonaa euroa viime vuodesta.

Julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista vuonna 2022 toiseksi eniten kasvoivat koulutusmenot. Kasvu oli 0,6 miljardia euroa eli 4,1 % edellisvuodesta. Koulutusmenojen kasvu tuli pääasiassa paikallishallinnolta, jossa kasvoivat eniten ylemmän keskiasteen ja perusasteen koulutuksen menot.

Taloustoimittain tarkasteltuna julkisyhteisöjen menoista eniten vuonna 2022 kasvoivat välituotekäyttö ja palkansaajakorvaukset. Välituotekäyttö, eli tuotannossa käytetyt tavarat ja palvelut, kasvoi 1,7 miljardia euroa eli 5,9 % edellisvuodesta. Palkansaajakorvaukset kasvoivat 1,3 miljardia euroa eli 4,0 %. Menoista puolestaan laskivat maksetut tukipalkkiot, rahamääräiset muut sosiaaliturvaetuudet kuin eläkkeet ja muut pääomansiirrot.

Alasektoreiden menot

Julkisyhteisöjen menoja on koko sektorin tasolla tapana tarkastella sulautettuina menoina, mutta julkisyhteisöjen alasektoreiden menoja sen sijaan tarkastellaan yleensä sulauttamattomina, eli poistamatta alasektoreiden välisiä tulonsiirtoja. Vuonna 2022 julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista 26,2 % oli valtionhallinnon, 40,9 % paikallishallinnon ja 33,0 % sosiaaliturvarahastojen menoja.

Vuonna 2022 valtionhallinnon sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat 1,1 miljardia euroa eli 1,6 % edellisvuodesta. Valtionhallinnon menoista eniten kasvoivat yleisen julkishallinnon menot, joiden taustalla olivat tulonsiirrot paikallishallinnolle. Toiseksi eniten kasvoivat puolustuksen tehtävän menot. Menoista eniten vähenivät terveydenhuollon sekä elinkeinoelämän edistämisen menot.

Paikallishallinnon sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat 2,0 miljardia euroa eli 3,6 % edellisvuodesta. Paikallishallinnon menoista kasvoivat eniten välituotekäyttö sekä maksetut palkansaajakorvaukset. Kasvu kohdistui pääosin terveydenhuoltoon sekä sosiaaliturvaan. Paikallishallinnon vuosien 2021 ja 2022 tehtävittäisten tietojen laadinnassa on käytetty osin vuoden 2020 tehtäväjakaumaa. Syynä tähän oli kuntien ja kuntayhtymien tiedonkeruussa vuonna 2021 toteutettu uudistus, joka heikensi tehtävittäisen tiedon vertailukelpoisuutta aikaisempiin vuosiin.

Sosiaaliturvarahastoista työeläkelaitosten sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat edellisvuodesta 1,1 miljardia euroa eli 3,9 % ja muiden sosiaaliturvarahastojen menot vähenivät 796 miljoonaa eli 3,9 %. Työeläkelaitoksilla kasvoivat lähinnä työeläkemenot, joiden kasvu oli hieman alle miljardi euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen menojen väheneminen johtui pääasiassa sosiaalietuuksien ja julkisyhteisöjen sisäisten tulonsiirtojen vähenemisestä.

Netto- ja kulutusmenojen osuus bkt:sta laski

Julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja, joissa ei huomioida tehtäville kohdistuvia tuloja. Tilaston nettomenot saadaan, kun kokonaismenoista vähennetään myynti- ja maksutulot sekä tuotos omaan loppukäyttöön. Tällöin esimerkiksi julkisyhteisöjen yrityksiltä, kotitalouksilta tai toisilta julkisyhteisöiltä saamat myyntituotot ja palvelumaksut vähentävät kyseisen tehtävän menoja. Nettomenoista ei kuitenkaan ole vähennetty julkisyhteisöjen toisilleen tai itselleen maksamia veroja, kuten arvonlisäveroa tai sosiaalivakuutusmaksuja.

Vertailukelpoinen mittari on myös julkisyhteisöjen kulutusmenot, joka kuvaa julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja, vähennettyinä palveluista saaduilla palvelumaksuilla ja muilla palveluiden myyntituloilla.

Vuonna 2022 julkisyhteisöjen sulautetut nettomenot olivat 125,6 miljardia euroa. Nettomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 46,7 %, joka oli 2,5 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän. Julkisyhteisöjen kulutusmenot olivat 64,5 miljardia euroa vuonna 2022. Suhteessa bruttokansantuotteeseen kulutusmenot olivat 24,0 %, eli 0,6 prosenttiyksikköä edellistä vuotta vähemmän.

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Päivittyneet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sektori
  • Taloustoimi
  • Tehtävä
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Palvelusähköposti
rahoitus.tilinpito@stat.fi
Juho Ivaska
yliaktuaari
029 551 3013
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.