Työllisten määrä väheni edellisvuodesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 syyskuussa 2 574 000 (virhemarginaali ±31 000), mikä oli 54 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 16 000 vähemmän ja työllisiä naisia 39 000 vähemmän kuin edellisvuoden syyskuussa.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä oli syyskuussa 76,4 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 77,8 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 2,0 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 76,6 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 0,8 prosenttiyksikköä 76,1 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä laski viime vuoden syyskuusta 1,2 prosenttiyksikköä 70,9 %:iin.

Työttömyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2024 syyskuussa 227 000 (virhemarginaali ±22 000), mikä oli 30 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 125 000 ja työttömiä naisia 103 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli syyskuussa 8,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 7,0 %. Miesten työttömyysaste oli 8,5 %, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 7,6 %, mikä oli 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 16,1 %, mikä oli 2,3 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 18,4 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 7,3 %.

Työvoiman ulkopuolella olevia enemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2024 syyskuussa 1 354 000, mikä oli 47 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 11  000 enemmän ja naisia 36 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)