Perheisiin kuuluvien osuus pienenee

Vuonna 2023 perheisiin kuului 71 % väestöstä eli 3 966 356 henkilöä, mikä on 5 095 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Perheisiin kuuluvien osuus on pienentynyt tasaisesti. Vuonna 1993 perheisiin kuului 81 % väestöstä. Perheiden keskikoko vuonna 2023 oli 2,70 henkilöä, kun se 1990-luvun alussa oli noin kolme henkilöä.

Nykyisin aiempaa harvemmat 25–34-vuotiaat asuvat avioliitossa ja useammat avoliitossa. Vuonna 1993 tämänikäisistä naisista 48 % ja miehistä 37 % asui aviopuolisonsa kanssa, mutta vuonna 2023 naisista enää 25 % ja miehistä 17 %. Avoliitoissa asuvien 25–34-vuotiaiden osuus on puolestaan kasvanut noin viidenneksestä noin kolmannekseen vuonna 2023: naisista avoliitossa asui 34 % ja miehistä 30 %.

Toisaalta myös 25–34-vuotiaiden yksinasuminen on yleistynyt selvästi. Miesten yksinasuminen on yleistynyt naisten yksinasumista enemmän. Osaltaan tätä selittää se, että eroissa lapset jäävät usein väestötietojärjestelmässä kirjoille äidin luokse ja isä kirjautuu rekisteritiedoissa yksin asuvaksi. Yksin asuvia ei tilastoida perheisiin kuuluviksi.

Perheistä 7 % kokonaan vieraskielisiä

Perheistä 82 % oli kokonaan suomenkielisiä perheitä eli sellaisia, joissa perheen molemmat puolisot tai ainoa vanhempi oli suomenkielinen. Kokonaan ruotsinkielisiä oli 4 % perheistä ja kokonaan saamenkielisiä perheitä oli alle prosentti. Perheistä 3 % oli sellaisia, joissa puolisot puhuvat eri kotimaisia kieliä eli suomea, ruotsia tai saamea. Perheistä 7 % oli puolestaan kokonaan vieraskielisiä. Kotimaankielisten ja vieraskielisten puolisoiden muodostamia perheitä oli 5 % kaikista perheistä.

Perheissä 10 177 Ukrainan kansalaista

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 on Suomeen saapunut kymmeniä tuhansia Ukrainan kansalaisia, jotka ovat saaneet oleskeluluvan tilapäisen suojelun direktiivin nojalla. Maaliskuusta 2023 alkaen he ovat voineet hakea Suomesta kotikuntaa vuoden maassa oltuaan ja näin päätyä myös väestötilastoihin.

Väestötietojärjestelmässä on kuitenkin heidän osaltaan tavallista enemmän puutteita esimerkiksi tiedoissa perhesuhteista, eikä lapsia ja vanhempia välttämättä pystytä tilastossa yhdistämään perheeksi. Kotikuntaa hakemattomat Suomessa olevat ukrainalaiset eivät näy väestötilastoissa lainkaan.

Vuonna 2023 Suomen väestössä oli yhteensä 28 100 Ukrainan kansalaista, joista 10 177 tilastoitui perheisiin. Perheisiin kuuluvien ukrainalaisten määrä on kasvanut edellisvuodesta 4 774 henkilöllä. Perheisiin kuulumattomiksi tilastoituvia ukrainalaisia oli vuonna 2023 yhteensä 17 923 ja heidän määränsä kasvoi edellisvuodesta 14 885 henkilöllä.

Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi olivat Ukrainan kansalaisia, oli tilastossa vuonna 2023 yhteensä 3 248. Määrä on kasvanut edellisvuodesta 1 866 perheellä. Edellä mainittujen tietoihin liittyvien puutteiden takia on kuitenkin oletettavaa, että näiden perheiden määrä on todellisuudessa suurempi.

Lapsiperheissä alle miljoona alaikäistä lasta

Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheitä oli vuonna 2023 yhteensä 550 183. Määrä pieneni edellisestä vuodesta 1 851 perheellä. Lapsiperheisiin kuului 36 % väestöstä eli 2 028 458 henkilöä. Lapsiperheissä oli yhteensä 992 502 alaikäistä lasta, mikä on 10 592 edellisvuotta vähemmän. Lasten määrä jäi ensimmäistä kertaa perhetilastoinnin aikana alle miljoonan.

Lapsiperheistä 302 489 eli 55 % oli avioparin tai rekisteröidyn parin perheitä ja 116 155 eli 21 % avoparin perheitä. Saman sukupuolen avioparin tai rekisteröidyn parin lapsiperheitä oli yhteensä 1 063. Saman sukupuolen avoparin ja yhteisten lasten muodostamia lapsiperheitä oli yhteensä 146. Lapsiperheistä 131 539 eli 24 % oli yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheistä 84 % oli äidin ja lasten muodostamia perheitä.

Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku oli 1,80. Luku on pysynyt melko vakaana lasten määrän pienenemisestä huolimatta. Lapsiperheistä 44 % oli yksilapsisia ja 39 % kaksilapsisia. Lapsiperheistä 17 % oli sellaisia, joissa oli vähintään kolme alaikäistä lasta.

Lapsiperheistä 77 % oli sellaisia, joissa molemmat tai ainoa vanhempi oli suomenkielinen. Kokonaan ruotsinkielisiä lapsiperheistä oli 4 % ja kokonaan vieraskielisiä 12 %. Lapsiperheistä 2 % oli sellaisia, joissa vanhemmat edustivat eri kotimaisia kieliä – suomea, ruotsia tai saamea. Sellaisia lapsiperheitä, joissa toinen vanhempi oli kotimaankielinen ja toinen vieraskielinen, oli 5 % lapsiperheistä.