Muu kuin Suomen kansalaisuus 8 %:lla opiskelijoista

Opiskelijoista 114 100:lla eli 8 %:lla oli jokin muu kuin Suomen kansalaisuus vuonna 2023. Eniten opiskelijoita oli seuraavien maiden kansalaisista: Viro, Venäjä, Ukraina, Irak, Kiina, Filippiinit, Afganistan, Syyria, Intia, Bangladesh, Vietnam ja Somalia. Näistä jokaisesta maasta oli vähintään 3 000 opiskelijaa vuonna 2023.

Muu kuin Suomen kansalaisuus oli useimmiten yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla ja ammatillisen koulutuksen aloittaneilla vuonna 2023. Prosentuaalisesti eniten muiden maiden kansalaisia oli ylemmän korkeakoulututkintokoulutuksen aloittaneissa, 37 %, ja tohtorintutkintokoulutuksen aloittaneissa, 36 %. Myös tohtorintutkintokoulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista suuri osa oli muun kuin Suomen kansalaisia; opiskelijoista 27 % ja tutkinnon suorittaneista 31 %.

Opiskelijoista 13 % ulkomaalaistaustaisia

Joka kuudes uusi opiskelija oli ulkomaalaistaustainen vuonna 2023. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan myös syntyperältään tuntemattomat henkilöt. Uusista ammatillisen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen opiskelijoista lähes joka viides oli ulkomaalaistaustainen.

Ulkomaalaistaustaisten osuus opiskelijoista oli 13 % ja tutkinnon suorittaneista 11 %. Eniten ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa, 17 % ja vähiten lukiokoulutuksessa, 9 %. Muilla koulutussektoreilla ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 12–13 %. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä vuonna 2023 oli 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Uutta tietoa perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden syntyperästä

Tilastokeskus on julkaissut ensi kertaa syntyperätietoja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevista oppilaista. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu 6–16-vuotiaille lapsille, jotka eivät osaa vielä tarpeeksi suomea tai ruotsia perusopetuksen aloittamiseksi.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oli 8 200 oppilasta vuonna 2023. Heistä 90 % oli ulkomailla syntyneitä. Lukuun lasketaan myös syntyperältään tuntemattomat. 9 % perusopetukseen valmistavassa opetuksessa olevista oli Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia lapsia ja pieni osa, noin prosentin verran, suomalaistaustaisia, joko Suomessa tai ulkomailla syntyneitä lapsia.

Suurin osa oppilaista, 28 %, oli iältään 6–7-vuotiaita. Heistä 69 % oli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia, 29 % Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia ja parisen prosenttia suomalaistaustaisia, Suomessa tai ulkomailla syntyneitä lapsia.

Perusopetukseen valmistava opetus on voimakkaasti painottunut Uudenmaan maakuntaan, siellä opiskeli 42 % oppilaista. Varsinais-Suomen maakunnassa opiskeli 9 % ja Pirkanmaalla sekä Pohjanmaan maakunnassa kummassakin noin 5 %.