Opiskelijat ja tutkinnot: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Opiskelijat ja tutkinnot
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilasto sisältää tietoa esi- perusasteen oppilaista ja perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnoista. Tiedot saadaan pääosin KOSKI- ja VIRTA-tietovarannoista. Tietoja julkaistaan useamman kerran vuodessa.
Kattavuus (SIMS 3.3)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilastossa on tiedot esi- ja perusopetuksen sekä perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen oppilaista, opiskelijoista ja tutkinnoista Suomessa.
Lisäksi tietoja on perusopetuksen valmistavasta opetuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (TUVA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta (TELMA).
Tilaston aineistot ovat kokonaisaineistoja, ja sisältävät kaikkien koulutuksen järjestäjien tiedot.
Tilastoyksikkö (SIMS 3.5)
Tilastoyksikköinä ovat:
- henkilö (uusi opiskelija, oppilas/opiskelija, tutkinnon suorittanut) ja
- tutkinto.
Tilaston perusjoukko (SIMS 3.6)
Esi- ja perusopetuksen perusjoukon muodostavat esi -ja perusopetuksen oppilaat ja perusopetuksen päättäneet. Tilastoon kerätään tietoja peruskoulujen oppilasmääristä ja peruskoulun päättäneistä.
Oppilasmäärätiedot kuvaavat pääsääntöisesti kuluvan vuoden poikkileikkausajankohtaa 20.9. ja päättötiedot edellistä lukuvuotta. Lisäksi julkaistaan tietoja oppivelvollisuusikäisistä, jotka ovat muualla kuin peruskoulussa (ulkomailla, kotiopetuksessa, lykkäystä saaneet). Kotiopetustiedot tallennetaan KOSKI-tietovarantoon ilman vuosiluokka-tietoa.
Vuodesta 2022 alkaen julkaistaan tietoja perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaista. Lisäopetusta (10-luokka) ei järjestetä enää vuodesta 2022 alkaen Manner-Suomessa.
Lukiokoulutuksen perusjoukon muodostavat lukion koko oppimäärää opiskelevat ja tutkinnon suorittaneet. Lukiokoulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan lukion koko oppimäärää opiskelevia opiskelijoita (20.9. voimassa oleva yksi koko oppimäärän opiskeluoikeus). Uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kyseessä olevaan oppilaitokseen kyseessä olevaan tutkintoon läsnä- tai poissaolevaksi 20.9. ilmoittautuneita.
Ammatillisen koulutuksen perusjoukon muodostavat tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet. Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen osallistuneita.
Uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kyseessä olevaan oppilaitokseen kyseessä olevaan tutkintoon läsnä- tai poissaolevaksi kalenterivuoden aikana ilmoittautuneita. Opiskelijoista ja uusista opiskelijoista saa tiedot myös poikkileikkausajankohdalta 20.9. Ammatillisesta koulutuksesta voi suorittaa koko tutkintoja tai tutkinnon osia.
Ammatillisen koulutuksen aineisto sisältää ei-tutkintoon johtavista koulutuksista työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen osallistuneet ja koulutuksen suorittaneet vuodesta 2020 lähtien ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen osallistuneet ja koulutuksen suorittaneet vuodesta 2022 lähtien.
Ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoiden perusjoukon muodostavat kaikki tilastovuonna 20. syyskuuta läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneet ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.
Ammattikorkeakoulutuksen tutkinnon suorittaneiden perusjoukon muodostavat kaikki tilastovuonna ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.
Ammattikorkeakoulutuksen aineisto sisältää myös ei-tutkintoon johtavista koulutuksista ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijat, erikoistumisopintoja suorittavat sekä erikoistumiskoulutuksia suorittavat, sekä näistä valmistuneet suoritukset.
Näitä ei-tutkintoon johtavien koulutusten tietoja, sekä opiskelijoiden, että tutkinnon suorittaneiden osalta, ei tarvita itse tilastojulkistusta varten, mutta niitä käytetään opettajapätevyystietojen osalta tutkintorekisterissä, ja niistä voidaan tuottaa tietopalveluaineistoja.
Yliopistokoulutuksen opiskelijoiden perusjoukon muodostavat kaikki tilastovuonna 20. syyskuuta läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneet yliopistotutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. Kukin yliopisto ilmoittaa opiskelijan ensisijaisen opiskeluoikeuden, mutta opiskelija voi sisältyä vuosiaineistoon useammin kuin kerran, jos hän opiskelee useammassa kuin yhdessä yliopistossa.
Yliopistokoulutuksen tutkinnon suorittaneiden perusjoukon muodostavat kaikki tilastovuonna yliopistotutkinnon suorittaneet. Tutkinnon suorittanut voi sisältyä vuosiaineistoon useammin kuin kerran, jos hän on suorittanut tilastovuonna useamman tutkinnon.
Yliopistokoulutuksen aineisto sisältää ei-tutkintoon johtavista koulutuksista erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutuksien opiskelijat sekä erikoistumiskoulutuksia suorittavat, sekä näistä valmistuneet suoritukset.
Erikoiseläinlääkärien koulutus ei ole tutkintoon johtavaa koulutusta 1.8.2023 lähtien, siirtymäaika loppuu 31.7.2027.
Näitä ei-tutkintoon johtavien koulutusten tietoja, sekä opiskelijoiden, että tutkinnon suorittaneiden osalta, ei tarvita itse tilastojulkistusta varten, mutta niitä käytetään tutkintorekisterissä, ja niistä voidaan tuottaa tietopalveluaineistoja.
Viitealue (SIMS 3.7)
Viitealueena on koko Suomi.
Tiedot on saatavilla kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.
Ajallinen kattavuus (SIMS 3.8)
Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen.
Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin kattavana vuonna 1999. Perusasteen tiedot ovat henkilöpohjaisia tilastovuodesta 2020 lähtien. Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien.
Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Peruskoulutiedot ovat koulukohtaisia vuodesta 1998 lähtien vuoteen 2019 saakka.
Aikasarjatietoja lukiokoulutuksesta on saatavilla vuodesta 1980 lähtien. Ylioppilastutkinnoista tietoja on saatavilla vuodesta 1910. Henkilöpohjaisia opiskelijatietoja on olemassa vuodesta 1999 lähtien.
Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi.
Tietoja ammatillisesta koulutuksesta on kerätty Tilastokeskuksessa 1970-luvun alkupuolelta lähtien.
Aikasarjatietoa on saatavissa kattavammin vuodesta 1999, josta lähtien tiedot ovat kauttaaltaan henkilöpohjaisia.
Vuodesta 2004 lähtien näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin olivat vain poikkileikkausajankohdalta 20.9.
Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta.
Vuonna 2018 ammatillisten perustutkintojen oppisopimuskoulutus ei sisältynyt 20.9. opiskelijoiden määrään. Tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista muista opiskelijoista ja koulutuslajeista (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen.
Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.
Vuodesta 2019 eteenpäin tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista ammatillisen koulutuksen perustutkinto-opiskelijoista osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Osaamisen hankkimistapoja ovat oppilaitosmuotoinen koulutus, oppisopimus ja koulutussopimus. Vuonna 2019 tietoa koulutusmaakunnasta ei ollut kattavasti saatavilla, jonka johdosta aluetietona käytetään oppilaitoksen sijaintimaakuntaa.
Ammattikorkeakoulutietoja on kerätty summatasolla vuodesta 1991 alkaen.
Tietoja alettiin kerätä henkilöpohjaisina vakinaisista ammattikorkeakouluista vuonna 1997.
Vuodesta 1999 alkaen tilastovuoteen 2013 asti tutkintotiedot ja tilastovuoteen 2014 asti opiskelijatiedot on kerätty henkilöpohjaisina suoraan oppilaitoksista.
Tilastovuodesta 2014 alkaen ammattikorkeakoulujen tutkintotiedot ja tilastovuodesta 2015 alkaen ammattikorkeakoulujen opiskelijatiedot on saatu korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta.
Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen.
Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen tilastovuoteen 2013 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta.
Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen.
Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot.
Vuodesta 2012 alkaen uudet opiskelijat ovat kyseenomaisen tutkinnon kyseenomaisessa yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa kyseenomaiseen yliopistoon kirjoille tulleita.
Mittayksikkö (SIMS 4)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilastossa käytetyt mittayksiköt ovat:
- oppilaiden ja opiskelijoiden lukumäärä
- tutkinnon suorittaneiden lukumäärä sekä
- prosenttiosuus opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista.
Viiteajankohta (SIMS 5)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tietoja julkaistaan vuosittain kalenterivuodelta. Viiteajankohta on kalenterivuosi tai poikkileikkausajankohdan 20.9. tieto.
Esi- ja perusopetustietojen oppilasmäärä on poikkileikkausajankohdan 20.9. tieto.
Lukiokoulutuksen tiedot kuvaavat opiskelijamäärää tilastovuoden 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tutkintojen määrää koko kalenterivuodelta.
Ammatillisen koulutuksen tietojen viiteajankohta on kalenterivuosi tai poikkileikkausajankohdan 20.9. tieto.
Ammattikorkeakoulutustiedot kuvaavat opiskelijamäärää tilastovuoden 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tutkintojen määrää koko kalenterivuodelta.
Yliopistokoulutustiedot kuvaavat opiskelijamäärää tilastovuoden 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tutkintojen määrää koko kalenterivuodelta.
Luokitukset (SIMS 3.2)
- Kansallinen koulutusaste 2016
- Kansallinen koulutusala 2016
- Koulutuskood 2025
- Kieli 2010
- Valtiot ja maat
- Syntyperä
- Ikä
- Kunta 2025 ja kaikki kuntapohjaiset alueluokitukset
- Oppilaitostyyppi 1999
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Aikuisten perusopetus
Perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen tähtäävä koulutus, joka on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ylittäneille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää. Huomautus: Aikuisten perusopetuksessa oppivelvollisuusiän ylittäneillä henkilöillä on mahdollisuus myös täydentää perusopetuksen tutkintoa tai korottaa perusopetuksen oppiaineiden arvosanoja.
Alempi korkeakoulututkinto
Alin yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto.
Ammatillinen koulutus
Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista. Huomautus: Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.
Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella
Ammatillinen tutkinto
Ammatillisen osaamisen kohottamiseen ja ylläpitämiseen sekä ammattitaidon osoittamiseen tarkoitettu tutkinto. Huomautus: Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.
Ammattikorkeakoulutus
Ammattikorkeakoulussa annettava korkeakoulutus Huomautus: Koulutuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Ammattikorkeakoulututkinto
Alin ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto.
Ammattitutkinto
Ammatillinen tutkinto, jossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammatillista perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.
Esiopetus
Yleissivistävä koulutus, johon osallistutaan pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna ja jonka tavoitteena on edistää lapsen oppimisedellytyksiä. Huomautus: Esiopetusta voidaan antaa päiväkodissa tai peruskoulussa.
Jatkotutkinto
Ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen yliopistossa suoritettava korkeakoulututkinto Huomautus: Jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoja.
Korkea-asteen koulutus
Toisen asteen koulutuksen jälkeen korkeakoulussa annettava tai opistoissa annettu koulutus Huomautus: Korkea-asteen koulutukseen luetaan alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste.
Korkeakoulututkinto
Toisen asteen tutkinnon jälkeen ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa suoritettava tutkinto.
Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen omistajatyyppi
Yksityinen, valtio, kunta, kuntayhtymä, Ahvenanmaan maakunta, muu
Koulutus
Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista. Huomautus: Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.
Koulutusjärjestelmä
Varhaiskasvatus, esiopetus, yhdeksänvuotinen yleissivistävä perusopetus, vapaan sivistystyön koulutus sekä perusopetuksen jälkeinen koulutus, johon kuuluu ammatillinen koulutus, lukiokoulutus sekä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa annettava korkeakoulutus
Lisensiaatin tutkinto
Yliopistossa suoritettava alempi jatkotutkinto Huomautus: Lisensiaatin tutkinto on jatkokoulutuksen välitutkintona toiseksi ylin korkeakoulututkinto. Poikkeuksia ovat lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alat, joilla lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.
Lisäopetus
Lukuvuoden kestävä vapaaehtoinen, yleissivistävä koulutus, joka on tarkoitettu perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saaneille. Huomautus: Lisäopetuksessa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.
Lukiokoulutus
Lukiokoulutustilastossa lukiokoulutuksella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta, jonka tavoitteena on lukion koko oppimäärän (ylioppilastutkinnon) tai vastaavan (IB-tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon, EB-tutkinnon tai Gymnasieexamen-tutkinnon) suorittaminen. Lukiokoulutusta antavissa oppilaitoksissa on myös mahdollista opiskella aineopiskelijana yksittäisiä lukion oppiaineita. Lukiokoulutusta annetaan seuraavien oppilaitostyyppien oppilaitoksissa: 15 Lukiot 19 Perus- ja lukioasteen koulut 63 Kansanopistot.
Lääkärien erikoistumiskoulutuksen tutkinto
Erikoiseläinlääkärin tutkinto sekä ennen 1.2.2015 suoritettu erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinto.
Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus
Ammatillisen koulutuksen tilastossa opetussuunnitelmaperusteisella ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jolle on määritelty opetussuunnitelma (tavoitteet, opintokokonaisuus ja sen laajuus, keskeiset sisällöt, arviointi). Koulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, joiden pohjakoulutuksena on peruskoulun oppimäärä.
Opiskelija
Tilastoissa Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Opintojen kulku, Opiskelijoiden työssäkäynti ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. ja vuodesta 2004 alkaen näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen osalta 1.1.-31.12. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijoita. "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" -tilastossa opiskelijoissa ovat mukana myös peruskoulun oppilaat 20.9. tilanteesta. Tiedot yliopistokoulutuksen opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.
Opiskelija
Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä. Huomautus: Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt. Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi. Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin. Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.
Opiskeluoikeus
Oikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen tai opetukseen
Oppilaitos
Koulutuksen järjestäjän hallinnoima organisaatio tai hallinnollinen yksikkö, jossa annetaan opetusta ja jolla on rehtori tai muu johtaja. Huomautus: Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Esimerkkejä oppilaitoksista ovat päiväkoti (esiopetuksen osalta), peruskoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu, yliopisto ja vapaan sivistystyön oppilaitos. Tilastokeskus myöntää oppilaitoksille oppilaitostunnukset. Yksi koulutuksen järjestäjä voi organisoida toimintansa usean oppilaitoksen kautta. Oppilaitos vastaa OKSA-sanaston koulutusorganisaation käsitettä eli sisältää myös korkeakoulut.
Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
Oppilas
Esi- tai perusopetuksessa opiskeleva oppija. Huomautus: Oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1.-9. oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat). Oppilaita ovat myös päiväkodissa esiopetusta saavat henkilöt.
Oppimäärä
Koulutukseen tai opetukseen kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö. Huomautus: Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä.
Peruskoulu
Oppilaitos, jossa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle.
Peruskoulu
Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta. Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset: 11 Peruskoulut 12 Peruskouluasteen erityiskoulut 19 Perus- ja lukioasteen koulut. Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.
Peruskoulun päättänyt
Oppivelvollisuusikäinen oppilas, joka on hyväksytysti suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän ja saanut perusopetuksen päättötodistuksen.
Perusopetus
Kaikille tarkoitettu yleissivistävä koulutus, jonka lakisääteinen oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta. Huomautus: Perusopetusta annetaan peruskouluissa. Sen lisäksi sitä voidaan antaa myös kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa. Perusopetukseen osallistumalla tai hankkimalla muulla tavoin vastaavat tiedot suoritetaan perusopetuslakiin 628/1998 perustuva oppimäärä.
Päättötodistus
Todistus tietyn koulutuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Huomautus: Päättötodistuksia ovat esimerkiksi peruskoulun tai lukion päättötodistus.
Syntyperä ja taustamaa
Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt. Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon. Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta adoptiovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.
Tohtorin tutkinto
Yliopistossa suoritettava ylin jatkotutkinto.
Toisen asteen koulutus
Perusopetuksen jälkeen annettava ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus
Toisen asteen tutkinto
Toisen asteen koulutuksessa suoritettava tutkinto. Huomautus: Toisen asteen tutkintoja ovat esimerkiksi lukiokoulutuksen tutkinnot, ylioppilastutkinto, EB-tutkinto (European Baccalaureate), IB-tutkinto (International Baccalaureate), DIA-tutkinto (Deutsche Internationale Abitur, ent. Reifeprüfung) ja ammatillinen tutkinto.
Tutkinto
Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastossa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB- tai Reifebrufung- tutkinnon), Gymnasieexamen-tutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Peruskoulukoulutuksessa tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan peruskoulun päättötodistuksen saaneita. Tutkintoihin ei lasketa sotilasalan tutkintoja eikä ulkomailla suoritettuja tutkintoja.
Tutkinto
Opetuksesta vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukainen suoritus, josta tehdään hallintopäätös.
Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus
Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto. Huomautus: Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.
Ulkomaalainen opiskelija
"Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" , "Ammattikorkeakoulutus" ja "Yliopistokoulutus" -tilastoissa ulkomaalaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen. Ulkomaalaisiksi on laskettu lisäksi kaikki ne opiskelijat, joilla ei ole kansalaisuustietoa. Tiedot yliopistokoulutuksen ulkomaalaisista opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.
Uusi opiskelija
Tilastossa "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka ovat tulleet tilastovuonna kirjoille tietyn oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen. Peruskoulun perusopetuksessa uusiksi opiskelijoiksi lasketaan kaikki 1. luokan oppilaat. Aikuisten perusopetuksen uusista opiskelijoista ei kerätä tilastotietoa. Tieto uusista opiskelijoista tarkentui vuonna 2012 yliopistokoulutuksen osalta: ennen vuotta 2012 yliopisto-opiskelijoista saatiin vain tieto kirjoille tulosta tiettyyn yliopistoon, vuodesta 2012 alkaen saadaan tieto yliopiston tietyssä koulutuksessa aloittamisesta. Vuoteen 2001 asti uusiin ammattikorkeakouluopiskelijoihin laskettiin vain läsnäolleiksi ilmoittautuneet.
Vuosiluokka
Samassa koulunkäynnin vaiheessa olevat oppilaat. Huomautus: Peruskoulu jaetaan vuosiluokkiin 1-9. Peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös lisäopetus eli 10. luokka.
Väestö
Maassa asuva väestö ajankohdalta 31.12. saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Vuoden 1993 aineistosta lähtien Tilastokeskuksella on ollut Väestörekisterikeskuksen kanssa sama "tilastohetki", vuodenvaihde keskiyöllä, minkä seurauksena väkiluku on ollut sama käsitteestä riippumatta.
Yleissivistävä koulutus
Koulutus, jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa. Huomautus: Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon pohjalta ammattikorkeakoulussa suoritettava korkeakoulututkinto.
Yliopistokoulutus
Yliopistossa annettava korkeakoulutus. Huomautus: Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Tilastolaki (Finlex.fi) ohjaa tilastojen laadintaa. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi yleistä tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lainsäädäntö ja muut sopimukset (SIMS 6.1)
Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.
Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö
Tietojen jakaminen (SIMS 6.2)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tietoja toimitetaan vuosittain muiden tilastojen käyttöön.
Tietoja toimitetaan opetushallinnon käyttöön ja julkaistaan Vipunen-tietopalvelussa.
Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Lähdeaineistot (SIMS 18.1)
Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (peruskoulutuksessa vuoteen 2019 saakka oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin.
Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä keräämiin, KOSKI-tietovarannosta ja VIRTA-tietovarannosta saatuihin tietoihin.
Tiedot suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen pääasiassa koulutuksen järjestäjiltä keräämiin, KOSKI-tietovarannosta, VIRTA-tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä saatuihin tutkintorekisterin tietoihin.
Työssäkäyntitiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, jonka lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Esi- ja perusopetus -tilasto on perustunut vuoteen 2019 asti suoraan tiedonkeruuseen koulutuksen järjestäjiltä. Vuodesta 2020 alkaen tiedot tuotetaan opetushallinnon KOSKI -tietovarannosta.
Ammatillisen koulutuksen tilaston lähdeaineisto on opetushallinnon alaisen koulutuksen osalta valtakunnallinen KOSKI-tietovaranto. Opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan Pelastusopiston, Pohjoiskalotin koulutussäätiön, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen ja Ahvenanmaan opiskelijarekistereistä.
Lukiokoulutuksen opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon KOSKI-tietovarannon tietoihin, jonne koulutuksenjärjestäjät siirtävät henkilöpohjaiset opiskelijatiedot ja Ålands Gymnasiumin Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin. EB-koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamiin tietoihin.
Ylioppilastutkintotiedot perustuvat ylioppilastutkintolautakunnan ylläpitämään ylioppilastutkintorekisteriin.
Ammattikorkeakoulutustilaston lähdeaineistona käytetään VIRTA-tietovarannosta poimittuja henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintoaineistojen tietoja.
Tilastovuodesta 2016 lähtien VIRTA- tietovarannosta on saatu myös sisäministeriön alaisen Poliisiammattikorkeakoulun tiedot. Ammattikorkeakouluista vain Högskolan på Åland toimittaa opiskelija- ja tutkintotietonsa erikseen.
Yliopistokoulutustilaston lähdeaineistona käytetään korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) poimittuja henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintoaineistojen tietoja.
Maanpuolustuskorkeakoulu toimittaa opiskelija- ja tutkintotietonsa erikseen.
Muiden kuin opetushallinnon alaisten koulutuksien tiedot saadaan Tilastokeskuksen erillistiedonkeruilla Ahvenanmaan tilastovirastolta, Pelastusopistolta, Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselta ja Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä.
Tiedonkeruun tiheys (SIMS 18.2)
Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tiedot poimitaan KOSKI-tietovarannosta kerran tilastovuotta kohden. Tietoja täydennetään erilliskeruilla kerran vuodessa.
Ylioppilastutkintotiedot saadaan Ylioppilastutkintolautakunnalta kaksi kertaa vuodessa.
Ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tiedot poimitaan VIRTA-tietovarannosta kaksi kertaa vuodessa, opiskelijatiedot 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina tilastovuoden syksyllä, ja tutkintotiedot tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä.
Tiedonkeruumenetelmä (SIMS 18.3)
Opetushallinnon KOSKI-tietovaranto saadaan Tilastokeskukselle kuukausittain ja muut erillisaineistot kerran vuodessa tiedostotoimituksina.
Aineiston/datan validointi (SIMS 18.4)
Opiskelijat ja tutkinnon -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Tiedon käsittely (SIMS 18.5)
Esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot. Tietoja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Lisäksi joitakin korjauksia joudutaan tekemään suoraan tilastoitavaan aineistoon.
KOSKI-aineistoon on tehty korjauksia muun muassa opintojen aloituspäivämääriin ja puuttuneisiin rahoitustietoihin. Ammatillisen koulutuksen koko tutkinnon suorittanut opiskelija on jätetty vain yhteen oppilaitokseen. Lukiokoulutuksessa ylioppilastutkinnon suorittanut ei voi olla tutkinnon suorittamisen jälkeen enää lukion koko oppimäärän opiskelija.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen osalta sekä opiskelija- että tutkintoaineistosta ajetaan tarkistus- ja virhelistat oppilaitoksittain. Tarkistusohjelmat tarkistavat kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tiedot ja tekevät jokaiselle ammattikorkeakoululle ja yliopistolle listat virheistä.
Oppilaitokset palauttavat tiedot virhelistan korjauksista Tilastokeskukselle sekä tekevät lisäksi korjaukset itse tietovarantoon. Tilastokeskuksessa korjatut tiedot viedään korjausohjelmalla aineistoon.
Jos oppilaitoksen tiedoissa on huomattavan paljon virheitä, niin tiedot voidaan ottaa uudelleen Tilastokeskukseen VIRTA-tietovarannosta, kun oppilaitos on korjannut tietonsa sinne. Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein.
Aineistoja täydennetään luokituksilla ja rekistereillä. Aineistoihin yhdistetään luokituksia koulutusluokituksesta ja oppilaitosrekisteristä. Henkilöille haetaan tietovarastosta kansalaisuus, kotikunta ja äidinkielitiedot väestörekisterin valmistuttua. Virheellisille henkilötunnuksille käytetään oppilaitoksilta ja väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja.
Käyttäjien tarpeet (SIMS 12.1)
Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön, jotka julkaisevat omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tietoja.
Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti (SIMS 13.1)
Oppilaitosten ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet lähdeaineistoissa vaikuttavat tilaston laatuun. Virhe voi syntyä, kun oppilaitokset tallentavat tiedot opiskelijoistaan KOSKI- tai VIRTA-tietovarantoon, tai kun tiedot viedään Tilastokeskuksen tietovarantoon.
Muut virhelähteet (SIMS 13.3)
Tilastokeskus on poistanut saamastaan KOSKI-aineistosta esi- ja perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuksia, jos henkilöllä on ollut samaan aikaan voimassa oleva opiskeluoikeus kahteen oppilaitokseen.
Lisäksi Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja apuna käyttäen KOSKI-aineistoon on tehty joitakin muita korjauksia muun muassa kirjoille tuloaikoihin, joissa ilmeni puutteellisuuksia.
Esiopetuksesta ja perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaista poistetaan tilastoaineistoista henkilö, jolla on samaan aikaan opiskeluoikeus perusopetuksessa. Mikäli henkilöllä on useampia opiskeluoikeuksia perusopetuksessa, valitaan vuosiluokkatiedoista korkein.
Lukiokoulutuksen aineistosta poistetaan opiskeluoikeus, mikäli opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon ennen tilastovuoden 20.9. poikkileikkausajankohtaa.
Ammatillisen koulutuksen aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot.
Ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen aineistojen tietoihin tehdään pieniä korjauksia ohjelmallisesti, esimerkiksi oppilaitokseen kirjoille tulon päivämääriä korjataan oikeaan muotoon.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt muodostavat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatujärjestelmän perustan. Käytännesäännöt perustuvat 16 periaatteeseen, jotka koskevat tilastoviranomaisen riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua.
Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
Lisätietoja:
Laadun arviointi (SIMS 11.2)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.
Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.
Oikea-aikaisuus (SIMS 14.1)
Esi- ja perusopetuksen tiedot julkistetaan kolmen kuukauden viiveellä.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tiedot julkistetaan 5 kuukauden viiveellä.
Ammattikorkeakoulutuksen tiedot julkistetaan 4 kuukauden viiveellä.
Yliopistokoulutuksen tiedot julkistetaan 5 kuukauden viiveellä.
Kaikkia koulutussektoreita kuvaavat koontitaulukot väestötietoineen ilmestyvät 10 kuukauden viiveellä.
Täsmällisyys (SIMS 14.2)
Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkistuspäivän välillä ei esiinny viiveitä.
Maantieteellinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.1)
Tilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:a, joka pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.
Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen. Tilaston tiedot on saatavissa kaikilla kuntapohjaisilla ryhmittelytiedoilla koko Suomen alueelta.
Ajallinen vertailukelpoisuus (SIMS 15.2)
Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.
Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002).
Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.
Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu ja ennakkotiedonkeruu aloitettiin vuonna 1999. Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien.
Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Peruskoulutiedot ovat koulukohtaisia vuodesta 1998 lähtien vuoteen 2019 saakka. Vuodesta 2020 alkaen tilaston tiedot tuotetaan henkilöpohjaisina KOSKI-tietovarannosta.
Lukiokoulutuksen opiskelijoiden aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2001 ja ylioppilastutkintojen aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 1910 alkaen. Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2002 alkaen. Vanhemmat tiedot löytyvät paperijulkaisuista.
Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2019 opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon KOSKI-tietovarannon tietoihin.
Aiemmin Tilastokeskus keräsi lukiokoulutuksen opiskelijatiedot omalla tiedonkeruullaan suoraan oppilaitoksista. Siirtymävaiheessa huomattiin, että osa oppilaitoksista ei ole aiemmin ilmoittanut kaikkia tiedonkeruussa pyydettyjä tietoja kattavasti. Joillakin oppilaitoksilla oli aiemmin jäänyt ilmoittamatta poissaolevien opiskelijoiden ja mahdollisesti samaan aikaan ammatillista tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden opiskeluoikeudet.
Tietoja ammatillisesta koulutuksesta on kerätty Tilastokeskuksessa 1970-luvun alkupuolelta lähtien.
Aikasarjatietoa on saatavissa kattavammin vuodesta 1999, josta lähtien tiedot ovat kauttaaltaan henkilöpohjaisia.
Vuodesta 2004 lähtien näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin olivat vain poikkileikkausajankohdalta 20.9.
Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta.
Vuonna 2018 ammatillisten perustutkintojen oppisopimuskoulutus ei sisältynyt 20.9. opiskelijoiden määrään. Tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista muista opiskelijoista ja koulutustyypeistä (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen.
Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.
Vuodesta 2019 eteenpäin tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista perustutkinto-opiskelijoista osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Osaamisen hankkimistapoja ovat oppilaitosmuotoinen koulutus, oppisopimus ja koulutussopimus. Vuosina 2019 ja 2020 tietoa koulutusmaakunnasta ei ollut kattavasti saatavilla, jonka johdosta aluetietona käytetään oppilaitoksen sijaintimaakuntaa.
Ammattikorkeakoulutuksen tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2002 alkaen kansallisella koulutusluokituksella. Tätä vanhempia tietoja löytyy Oppilaitostilastot-julkaisusta vuodesta 1997 alkaen.
Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen tilastovuoteen 2013 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen.
Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot.
Vuodesta 2012 alkaen uudet opiskelijat ovat kyseenomaisen tutkinnon kyseenomaisessa yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa kyseenomaiseen yliopistoon kirjoille tulleita. Myös muut tilastoinnissa tapahtuneet muutokset voivat vaikuttaa eri vuosien vertailtavuuteen.
Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2001 alkaen kansallisella koulutusluokituksella.
Koulutustilastojen vanhoja paperijulkaisuja on digitoitu Kansallisarkiston Doria-julkaisuarkistoon.
Yhtenäisyys yli tilastoalueiden (SIMS 15.3)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.
Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa (SIMS 15.3.2)
Kansantalouden tilinpidon tuottavuustutkimuksessa käytetään tutkintorekisterin koulutusastetietoa työssäkäyntitilaston kautta.
Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan opiskelijat ja tutkinnot -tilastosta ja muista täydennysaineistoista.
Sisäinen yhtenäisyys (SIMS 15.4)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttaa kuitenkin koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.
Ammatillisen koulutuksen tilastossa vuonna 2004 näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin oli saatu vain poikkileikkausajankohdalta 20.9.
Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta.
Vuonna 2018 ammatillisten perustutkintojen oppisopimuskoulutus ei sisältynyt 20.9. opiskelijoiden määrään. Tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista muista opiskelijoista ja koulutustyypeistä (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen.
Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.
Vuodesta 2019 eteenpäin tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista perustutkinto-opiskelijoista osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Osaamisen hankkimistapoja ovat oppilaitosmuotoinen koulutus, oppisopimus ja koulutussopimus. Vuosina 2019 ja 2020 tietoa koulutusmaakunnasta ei ollut kattavasti saatavilla, jonka johdosta aluetietona käytetään oppilaitoksen sijaintimaakuntaa.
Ammattikorkeakoulutus-tiedoissa uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. opiskelemassa olleita, 1.1.–20.9. kyseisen koulutuksen kyseisessä ammattikorkeakoulussa vastaanottaneita ja ensimmäistä kertaa läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneita.
Ammattikorkeakoulutuksen uusi opiskelija oli vuoteen 2001 asti ensimmäistä kertaa läsnäolleeksi kirjoittautunut opiskelija.
Yliopistokoulutus-tiedoissa vuodesta 2002 ja siitä eteenpäin opiskelijatiedot kuvaavat ajankohdan 20.9. tilannetta. Aikaisempien vuosien tiedot kuvaavat ajankohdan 31.12. tilannetta. Tästä syystä vuoden 2002 ja sen jälkeiset tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin.
Vuodesta 2012 alkaen yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa kyseisessä yliopistossa.
Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon kyseisen yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia. Vuoteen 2001 asti yliopistokoulutuksen uusi opiskelija oli kalenterivuonna kyseisessä yliopistossa koulutuksen aloittanut.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8.00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkistamisajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.
Lisätietoja tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.
Pääsy julkistamiskalenteriin (SIMS 8.2)
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee kyseisen tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.
Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa
Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta.
Lisätietoja: Tilastotietojen käyttöehdot
Julkaisutiheys (SIMS 9)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tietoja julkistetaan useaan kertaan vuoden aikana:
- Esi- ja perusopetustiedot sekä ammattikorkeakoulutustiedot julkistetaan huhtikuussa
- Yliopistokoulutustiedot sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen tiedot toukokuussa
- Kaikkia koulutussektoreita koskevia tietoja lokakuussa.
Tilastojulkistus (SIMS 10.1)
Tiedote julkaistaan tilaston sivulla.
Verkkotietokanta (SIMS 10.3)
Tilaston tietokantataulukot ovat saatavilla StatFin-tietokannasta.
Tilastotaulukot, jotka perustuvat aiemmin käytössä olleisiin luokituksiin, ovat arkistotietokannassa (ammatillista koulutusta koskevat tiedot ovat ammatillisen koulutuksen tilaston arkistossa).
Yksikkötason aineistojen saatavuus (SIMS 10.4)
Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.
Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta.
Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.
Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle.
Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saat Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.
Muu tiedonjakelu (SIMS 10.5)
Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.
Menetelmädokumentointi (SIMS 10.6)
Opiskelijat ja tutkinnot -tilaston aineistot ovat hallinnollisiin rekistereihin pohjautuvia kokonaisaineistoja.
Esi- ja perusopetuksen tilastoinnissa siirryttiin tilastovuodesta 2020 lähtien hyödyntämään Opetushallituksen KOSKI-tietovarannon tietoja.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tilastoinnissa KOSKI-tietovarannon käyttöön siirryttiin tilastovuonna 2019.
Tietoja täydennetään erillisillä tiedonkeruilla oppilaitoksista, jotka eivät kuulu KOSKI-tietovarannon käyttäjiin. Ennen KOSKI-tietovarannon käyttöä on tiedot kerätty Tilastokeskuksen omilla tiedonkeruilla suoraan oppilaitoksista.
Ammattikorkeakoulutuksen tutkintotiedot tilastovuodesta 2014 alkaen ja opiskelijatiedot tilastovuodesta 2015 lähtien on saatu korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) kautta.
Yliopistokoulutuksen tiedot on tilastovuodesta 2014 lähtien saatu korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) kautta.
Tietoja täydennetään erillisillä tiedonkeruilla korkeakouluista, jotka eivät kuulu VIRTA-tietovarantoon. Ennen VIRTA-tietovarannon käyttöä on tiedot kerätty Tilastokeskuksen omilla tiedonkeruilla suoraan oppilaitoksista.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan. Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki. Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella sovellettavaksi tulee EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja suomalainen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään julkisuuslaissa.
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Lisätietoja tietosuojasta.
Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä (SIMS 7.2)
Perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa.
Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).
Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkistusten yhteydessä olevia taulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti tarkemmalla tasolla.
Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä.
Opiskelijat ja tutkinnot -tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan opiskelijat ja tutkinnot -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan.
Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia muun muassa kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista muun muassa aluetiedosta.
Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maaosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.