Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten osuus on kasvanut

Kaikista 1–6-vuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistui 80 % vuonna 2024. Vuodesta 2021 kasvua on 6 prosenttiyksikköä. Samalla ajanjaksolla 2- ja 6-vuotiaiden osuus on kasvanut eniten, 8 prosenttiyksikköä molemmissa ikäryhmissä. Edelliseen vuoteen 2023 verrattuna varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten osuus on 1,4 prosenttiyksikköä suurempi.

Vuonna 2024 varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus samanikäisestä väestöstä oli suurin viisivuotiailla, 93 % ikäluokasta. 4-vuotiailla osuus oli 91 %. Näissä ikäryhmissä osallistumisasteet ovat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. 3-vuotiaiden osallistumisosuus oli 88 %, mikä on yhden prosenttiyksikön suurempi kuin vuonna 2023. 6-vuotiaista varhaiskasvatukseen osallistui 86 %, mikä on 4 prosenttiyksikköä enemmän kun vuotta aiemmin.

Varhaiskasvatusta annetaan useimmiten päiväkodissa

Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä on vuodesta 1985 lähtien vaihdellut 173 000–254 000 lapsen välillä. Vähiten osallistuneita lapsia oli vuosina 1985 ja 1993 ja eniten vuosina 2015–2020. 

Päiväkotitoimintaan osallistuminen on selvästi yleisin varhaiskasvatukseen osallistumisen muoto ja se on vuonna 2021 tapahtuneen pienen laskun jälkeen jatkanut kasvuaan. Varhaiskasvatuksen (päiväkotitoiminta ja perhepäivähoito) järjestäminen palvelusetelillä on noin kaksinkertaistunut vuodesta 2015, mutta sen määrä on vakiintunut viime vuosina runsaaseen 30 000 lapseen. Perhepäivähoitoon osallistuminen oli suosituinta vuonna 1989, jolloin siihen osallistui noin 92 000 lasta. Vuonna 2024 kunnallisessa perhepäivähoidossa oli enää runsas 7 000 lasta.   

Yksityisen hoidon tuella järjestettyyn varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä oli vuonna 2010 korkeimmillaan (18 000 lasta), mutta laski tämän jälkeen voimakkaasti. Vuonna 2024 yksityisen hoidon tuella järjestettyyn varhaiskasvatukseen osallistui noin 7 000 lasta.

Sisältöä ladataan

Vieraskielisiä 14 % lapsista

Varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista 33 000 eli 14 % oli vieraskielisiä vuonna 2024. Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisten lasten osuus on vuodesta 2021 kasvanut 6 600 lapsella, kasvua on ollut noin 1 prosenttiyksikkö joka vuosi.

Sisältöä ladataan

Suomea äidinkielenään puhuvia lapsia vuonna 2024 oli varhaiskasvatuksessa 187 000 ja ruotsia 13 900 lasta. Muita kieliä äidinkielenään puhuvia lapsia varhaiskasvatuksessa oli selvästi vähemmän.

Yleisimmät kielet kotimaisten kielten jälkeen olivat venäjä, arabia, somali, ukraina ja englanti, joista jokaista äidinkielenään puhui yli 2 000 varhaiskasvatuksen osallistunutta lasta. Suurin muutos neljässä vuodessa on ollut ukrainaa äidinkielenään puhuvien varhaiskasvatukseen osallistumisessa, kasvua on yli 2 000 lasta. Myös englantia ja albaniaa äidinkielenään puhuvien lasten määrä on kasvanut samalla ajanjaksolla. Eniten vuoteen 2023 verrattuna on laskenut venäjää äidinkielenään puhuvien lasten määrä varhaiskasvatuksessa, yli 300 lasta. Myös vironkielisten lasten määrä on laskenut vuodesta 2021 lähtien.

Sisältöä ladataan