76 % 16–34-vuotiaista oli nähnyt internetissä vihapuhetta vuonna 2025

Puolet 16–89-vuotiaasta väestöstä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana nähnyt internetissä, kuten sosiaalisessa mediassa tai uutissivustoilla, vihamielisiä tai halventavia viestejä, joilla hyökättiin henkilöitä tai ihmisryhmiä vastaan. Vihapuheen näkeminen internetissä oli jonkin verran yleistynyt vuodesta 2023; tällöin 42 % 16–89-vuotiaista oli nähnyt tällaisia viestejä internetissä.

Naiset olivat nähneet vihamielisiä tai halventavia viestejä internetissä hieman yleisemmin kuin miehet, mutta ero oli vähäinen. Eniten vihapuhetta olivat nähneet nuoret aikuiset: 16–34-vuotiaista noin kolme neljästä oli havainnut internetissä tällaisia viestejä. 65–74-vuotiaista 29 % oli nähnyt vihapuhetta. 56 % korkea-asteen koulutetuista oli nähnyt tällaisia viestejä, pelkän
perusasteen koulutuksen suorittaneista 44 %.  

Useimmiten vihamielisten tai halventavien viestien syynä koettiin olevan poliittiset tai yhteiskunnalliset näkemykset: 39 % 16–89-vuotiaista oli nähnyt vihamielisiä tai halventavia viestejä, joiden perusteena olivat poliittiset tai yhteiskunnalliset näkemykset. Etniseen tai rodulliseen taustaan liittyen vihamielisiä tai halventavia viestejä nähneitä oli 27 % ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen 24 %.  

79 % 25–34-vuotiaista oli nähnyt internetissä epätodenmukaista tai epäilyttävää sisältöä

64 % 16–89-vuotiaasta väestöstä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana nähnyt internetin uutissivustoilla tai sosiaalisessa mediassa sisältöjä, jotka eivät heidän mielestään olleet totta tai joiden todenperäisyyttä he olivat epäilleet. Miehet olivat nähneet tällaista sisältöä useammin kuin naiset: 69 % miehistä ja 60 % naisista olivat nähneet tällaista sisältöä. 

Eniten epätodenmukaista tai epäilyttävää sisältöä olivat nähneet nuoret aikuiset: 79 % 25–34-vuotiaista oli nähnyt tällaista sisältöä. Pääkaupunkiseudulla epätodenmukaista tai epäilyttävää sisältöä oli nähty enemmän kuin muualla: 73 % pääkaupunkiseudulla asuvista ja 55 % maaseutumaisissa kunnissa asuvista oli nähnyt tällaista sisältöä. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneista kolme neljästä oli nähnyt tällaista sisältöä ja perusasteen koulutuksen suorittaneista puolet.  

36 % 16–89-vuotiaasta väestöstä ilmoitti tarkistaneensa mielestään epätoden tai epäilyttävän tiedon todenperäisyyden. Yleisin tapa tarkistaa epäilyttävän tiedon todenperäisyyttä oli tarkistaa tietojen lähteen luotettavuus tai etsiä lisää tietoja internetistä, ja näin oli toiminut 34 %. 

81 % 35–44-vuotiaista oli tehnyt ostoksia internetin kautta  

61 % 16–89-vuotiaasta väestöstä oli tilannut tai ostanut jotain internetistä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Vuonna 2020 internetin kautta oli tehnyt ostoksia 54 % 16–89-vuotiaasta väestöstä. 

Eniten ostoksia internetin kautta olivat tehneet työikäiset: 35–44-vuotiaista 81 % oli tehnyt ostoksia internetin kautta viimeisen kolmen kuukauden aikana. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneista 76 % oli tehnyt ostoksia internetin kautta, perusasteen koulutuksen suorittaneista 47 %. Alueellisesti tarkasteltaessa pääkaupunkiseudulla asuvat tekivät ostoksia
eniten (69 %) ja taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa asuvat vähiten (54 %). 

36 % 16–89-vuotiaasta väestöstä oli ostanut verkon kautta matkalippuja kulkuvälineisiin, kuten linja-autoon, junaan tai lentokoneeseen tai tilannut taksikyydin viimeisen kolmen kuukauden aikana. Naisista 40 % ja miehistä joka kolmas oli ostanut verkon kautta matkalippuja kulkuvälineisiin. 

46 % naisista ja 26 % miehistä oli ostanut vaatteita tai asusteita internetin kautta

36 % 16–89-vuotiaasta väestöstä oli viimeisen kolmen kuukauden aikana ostanut verkon kautta vaatteita tai asusteita, kuten laukkuja tai koruja. Naiset tekivät tällaisia ostoksia huomattavasti enemmän kuin miehet: 46 % naisista ja 26 % miehistä oli ostanut vaatteita tai asusteita internetin kautta. Eniten vaatteita ja asusteita ostivat nuoret työikäiset: 25–44-vuotiaista puolet oli tehnyt vaate- tai asusteostoksia verkon kautta. Pääkaupunkiseudulla asuvat ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneet ostivat verkon kautta vaatteita ja asusteita enemmän kuin muut. 

33 %:lla 16–89-vuotiaasta väestöstä oli itse maksettu tilaus elokuvien, sarjojen tai urheilun suoratoistopalveluun, kuten Viaplay:hin tai Netflixiin. Yleisintä tällaisen palvelun omistaminen oli 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä, josta yli puolet oli maksanut tilauksen suoratoistopalveluun. 

Rahapelejä oli internetin kautta pelannut 16–89-vuotiaasta väestöstä joka neljäs. Miehet pelasivat rahapelejä enemmän kuin naiset: noin kolmannes miehistä ja naisista noin joka viides oli pelannut rahapelejä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Miehistä 28 % ja naisista 16 % oli ostanut tai myynyt osakkeita, rahastosijoituksia tai muita arvopapereita verkon kautta.

Generatiivista tekoälyä käytettiin pääkaupunkiseudulla enemmän kuin muualla Suomessa

41 % 16–89-vuotiaista oli käyttänyt generatiivista tekoälyä sovelluksella tai selaimella viimeisen kolmen kuukauden aikana. Eniten tekoälyä käyttivät nuoret: 16–24-vuotiaista 67 % oli käyttänyt generatiivista tekoälyä. 75–89-vuotiaista generatiivista tekoälyä oli käyttänyt neljä prosenttia. 

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet käyttivät generatiivista tekoälyä enemmän kuin matalammin koulutetut: korkea-asteen koulutuksen suorittaneista hieman yli puolet oli käyttänyt generatiivista tekoälyä. Asuinalueen mukaan tarkasteltaessa pääkaupunkiseudulla asuvat erottuivat selvästi: heistä 58 % oli käyttänyt generatiivista tekoälyä.  

Eniten generatiivista tekoälyä käytettiin tiedonhakuun, johon sitä oli käyttänyt joka kolmas. Tekstin tuottamiseen generatiivista tekoälyä oli käyttänyt joka neljäs ja kuvien tai videoiden tekemiseen noin joka kymmenes. 

16–89-vuotiaista 94 % oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana

Internetiä oli käyttänyt 94 % 16–89-vuotiaista viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lähes kaikki alle 65-vuotiaat käyttivät internetiä. 75–89-vuotiaista internetiä oli käyttänyt 68 %.